Varhais-, taide- ja liikuntakasvatus sekä mielenterveyteen panostaminen tukevat nuorten hyvinvointia

Lapsilla ja nuorilla esiintyy enenevässä määrin keskittymiskyvyn ongelmia, rauhattomuutta ja erilaisia mielenterveysongelmia. Varhais-, taide- ja liikuntakasvatus auttavat vastaamaan näihin haasteisiin. Ne tarjoavat muun muassa mahdollisuuden merkityksellisiin vuorovaikutussuhteisiin. Se on tärkeätä, sillä yksittäinenkin merkittäväksi koettu sosiaalinen suhde voi vaikuttaa positiivisella tavalla nuoren elämänvalintoihin, lisätä nuoren voimavaroja sekä kokemusta omaan elämäänsä vaikuttamisesta ja vastuun kantamisesta (Honkatukia, Kallio, Lähde & Mölkänen 2020). Ne kehittävät myös elämänhallinnan keinoja, joita muutoskykyinen kansalainen tarvitsee tulevaisuudessa, jotta voi auttaa myös itse itseään.

Varhaiskasvatus on monella tavoin vaikuttavaa. Se vaikuttaa lapsen elämänlaatuun tarjoamalla mahdollisuuden osallistua mielekkääseen ja pedagogisesti rakennettuun toimintaan. Keskeistä on vuorovaikutus toisten lasten ja varhaiskasvatuksen aikuisten kanssa. Varhaiskasvatuksessa syntyy merkityksellisiä oppimiskokemuksia, jotka tuottavat osaltaan lasten hyvinvointia. Vaikutukset heijastuvat myös perheiden elämään, kun varhaiskasvatus mahdollistaa vanhemmille työelämään ja opiskeluun osallistumisen ja niiden kautta perheen elinoloista huolehtimisen. (Karila, 2016.) Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kohdalla hyvinvoinnin vajeet saattaa myös olla helpompi havaita kuin kotihoidossa olevien lasten kohdalla. Tällöin lasten ja heidän perheidensä tuen tarpeisiin on helpompi tarttua (Närvi & Lammi-Taskula 2020).

Taiteellisen toiminnan keinoin voidaan pyrkiä parantamaan yksilön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, vahvistamaan ihmisen toimintakykyä tai toimijuutta sekä lisäämään yhteisöllisyyden tai yhteisyyden tunnetta tai sosiaalista ja kulttuurista pääomaa (Laitinen 2017). Taidekasvatuksen ytimessä ovat toiminnallisuus, yhteisöllisyys, monipuoliset aistikokemukset ja kehollisuus, jotka ovat nykykäsityksen mukaan kokonaisvaltaisen oppimisen ydintekijöitä ja myös luovan ajattelun ja kognitiivisen kehityksen kannalta välttämättömiä (Juntunen & Anttila 2019). Nuorten kanssa toteutetun taidetoiminnan moninaisista positiivisista vaikutuksista nuorten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin on runsaasti tutkimusnäyttöä. Taide tarjoaa nuorille vapaan tilan, jossa voi muun muassa purkaa negatiivisia tunteita turvallisesti, opetella sosiaalisia taitoja, tulla näkyväksi yhteisöissään ja parantaa itsetuntemusta (Lehikoinen & Vanhanen 2017). Taideaineiden opiskelu voi tarjota positiivisia ja merkityksellisiä oppimiskokemuksia ja vahvistaa etenkin koulussa heikosti menestyvien koulumenestystä ja koulumotivaatiota (Juntunen  & Anttila 2019).

Vuonna 2018 toteutetussa Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksessa todettiin, että vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi oman terveytensä näkökulmasta. Liikkuminen on yhteydessä terveyden ja hyvinvoinnin kokemuksiin. Tutkimus osoitti, että paljon liikkuvat lapset ja nuoret kokivat vähemmän yksinäisyyttä ja heidän terveyden lukutaitonsa oli parempi kuin vähän liikkuvilla. Vähän liikkuvilla oli muita useammin useanlaisia terveyshuolia, kuten oireilua ja yksinäisyyttä. Liikkumisen lisäämisessä arkiliikkuminen on keskeistä; aktiivisesti kuljetut koulumatkat ja liikkumista sisältävät koulupäivät luovat perustan hyvälle fyysiselle aktiivisuudelle (Vasankari ym. 2020). Erityisesti luonnossa liikkumista tulisi lisätä, sillä se lisää koettua hyvinvointia ja laskee mitatusti stressitasoa (ks. Lyytimäki ym. 2019).

Lähteet:

Honkatukia, P., Kallio, J., Lähde, M. & Mölkänen, J. (2020). Omana itsenä osa yhteiskuntaa: Itsenäistyvät nuoret aikuiset kansalaisina. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1731-7

Juntunen, M-L. & Anttila, E. (2019). Taidekasvatus: Peruskoulun sokea piste. Kasvatus, 50(4), 356–363. https://www.researchgate.net/publication/345804550_Taidekasvatus_peruskoulun_sokea_piste

Karila, K. (2016). Vaikuttava varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus. Tilannekatsaus toukokuu 2016. Raportit ja selvitykset 2016:16. Helsinki: Opetushallitus. Vaikuttava varhaiskasvatus | Opetushallitus (oph.fi)

Kokko, S. & Martin, L. (toim.) (2019). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja, 2019:1. https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-suomessa-liitu-tutkimuksen-tuloksia-2018/

Laitinen, L. (2017). ​Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua.​ Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46. Turun ammattikorkeakoulu. Turku.​ https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166166.pdf

Lehikoinen, K. & Vanhanen, E. (2017) Taide ja hyvinvointi : katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7218-16-7

Lyytimäki, J., Aittasalo, M., Aro, R., Kokko, S., Paloniemi, R., Sandberg, B. & Tapio, P. (2019). Liikkumisvajeen luontopohjaiset ratkaisut ja ongelmat. Alue Ja Ympäristö, 48(2), 99–105.  https://doi.org/10.30663/ay.83039

Närvi, J. & Lammi-Taskula, J. (2020). Varhaiskasvatuksessa ja kotihoidossa olevat nelivuotiaat. Onko lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvoinnissa eroja? Yhteiskuntapolitiikka, 85(3), 283-292. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020061042658

Vasankari, T.; Jussila, A-M.; Husu, P.; Tokola, K.; Vähä-Ypyä, H.; Kokko, S. & Sievänen, H. (2020). Koronarajoitukset vaikuttivat rajusti lasten ja nuorten liikkumiseen. Teoksessa: Kantomaa, M. (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, s. 12-16. www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/koronapandemian-vaikutukset-vaeston-liikuntaan/