Alkoholin käytöstä aiheutuneiden sote-kustannusten hillitseminen on mahdollista

Alkoholiongelmaiset potilaat ovat yksi tunnetusti kalleimmista, paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävistä asiakasryhmistä. Alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain jopa miljardin euron välittömät kustannukset. Kansainvälinen tutkimus suosittaa käyttämään sähköisten potilastietojärjestelmien tietoja yhdistettynä kustannustietoon. Suomen kattavat rekisterit ovat tässä suhteessa alihyödynnettyjä, osin rakenteellisista ja osin laadullisista syistä. Laadukkaamman rekisteritiedon avulla olisi mahdollista tuottaa tietoa päihdepalvelujen käytöstä, kustannuksista ja kehittää sujuvampia hoitoketjuja.

  • Alkoholihaitat kasautuvat usein mielenterveys- ja sosiaalisten ongelmien kanssa. Onnistuneen hoitoonohjauksen edellytys on, että alueelliset sote-johtajat varmistavat riittävän päihdehoidon osaamisen perusterveydenhuollon palveluissa.
  • Esimerkiksi Siun Soten alueella 10 %:lle alkoholiongelmaisista kertyi 51,7 % kaikista alkoholiongelmaisten hoidon kokonaiskustannuksista. Pääsy päihdehoidon piiriin riittävän varhaisessa vaiheessa pienentää merkittävästi yksilötasolle kertyviä hoidon kokonaiskustannuksia ja vähentää työikäisten riskiä päätyä erityisen kalliiksi potilaiksi.
  • Päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuus pienentää kokonaiskustannuksia ja kuolemanriskiä alkoholiongelmaisilla työikäisillä. Hyvinvointialueiden tulee varmistaa päihdepalvelujen riittävä resursointi ja toimivat hoitoketjut, jotta kukaan alkoholiongelmainen ei jää tarvitsemansa hoidon ja palveluiden ulkopuolelle.
Aihetta tutkivat hankkeet: IMPRO

Vuonna 2020 alkoholihaittojen aiheuttamat terveydenhuollon välittömät kustannukset olivat keskimäärin 151 miljoonaa euroa ja sosiaalipalveluiden ja -turvan 181 miljoonaa euroa.

Alkoholihaitat kasautuvat usein mielenterveys- ja sosiaalisten ongelmien kanssa. Se johtaa suurempaan sotepalveluiden tarpeeseen ja hoidon kustannuksiin. Tutkimuksemme mukaan 10 %:lle alkoholiongelmaisista kertyi 51,7 % kaikista alkoholiongelmaisten hoidon kokonaiskustannuksista Siun Soten alueella.

Päihdehoidon ulkopuolelle jääminen voi kasvattaa hoidon kokonaiskustannuksia 50 %:lla komplisoituneiden ongelmien jäädessä erikoissairaanhoidon hoidettaviksi.

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden saaminen pienentää kokonaiskustannuksia ja kuolemanriskiä alkoholiongelmaisilla työikäisillä. Näiden palveluiden saatavuus tulee taata tarjoamalla asiakkaille erilaisia väyliä hoitoon heidän tarpeidensa mukaan.

Lähteet:

Jääskeläinen, M. (2010). Päihdehaittakustannukset 2010.

Jääskeläinen, M. (2012). Päihdehaittakustannuslaskennan menetelmät. Esimerkkinä vuoden 2010 päihdehaittakustannuslaskenta.

Leskelä, R. L., Komssi, V., Sandström, S., Pikkujämsä, S., Haverinen, A., Olli, S. L., & Ylitalo-Katajisto, K. (2013). Paljon sosiaali-ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen Lääkärilehti, 48(68), 3163–3169.

Miquel, L., Rehm, J., Shield, K. D., Vela, E., Bustins, M., Segura, L., Gual, A. (2018). Alcohol, tobacco and health care costs: a population-wide cohort study (n = 606 947 patients) of current drinkers based on medical and administrative health records from Catalonia. European Journal of Public Health, 28(4), 674–680.

Parthasarathy, S., & Weisner, C. M. (2005). Five-year trajectories of health care utilization and cost in a drug and alcohol treatment sample. Drug and Alcohol Dependence, 80(2), 231–240.

Parthasarathy, S., Chi, F. W., Mertens, J. R., & Weisner, C. (2012). The role of continuing care on 9- year cost trajectories of patients with intakes into an outpatient alcohol and drug treatment program. Medical Care, 50(6), 540–546.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31 http://urn.f/URN:ISBN:978-952-287-808-3

Rautiainen, E., Ryynänen, O.P. & Laatikainen, T. 2018. Care outcomes and alcohol-related treatment utilisation profles of patients with alcohol-use disorder: A prospective cohort study using electronic health records. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 35, 5.

Rautiainen, E., Ryynänen, O-P., Reissell, E., Kauhanen, J. & Laatikainen, T 2019. Alcohol-related social and health service use patterns as predictors of death and remission in patients with AUD. Journal of Substance Abuse Treatment, 96: 65-74.

Rautiainen, E., Linna, M., Ryynänen, O.-P. & Laatikainen, T. 2020. Do the costs of AUD-related health and social care services vary across patient profles? J Stud Alcohol Drugs, 81, 2:144-151. http://dx.doi.org/10.15288/jsad.2020.81.144

Rautiainen, E., Ryynänen, O-P., Laatikainen, T. & Kekolahti, P. 2020b. Factors associated with the five-year costs of care among a cohort of alcohol use disorder patients: a Bayesian network model for examination of the causal effect of AUD remission to patients’ status and associated costs. Health Informatics Research, 2020; 26(2):129-145.

Rehm, J., Allamani, A., Elekes, Z., Jakubczyk, A., Manthey, J., Probst, C., Wojnar, M. (2015). Alcohol dependence and treatment utilization in Europe – a representative cross-sectional study in primary care. BMC Family Practice, 16, 90.

Lisätietoja

IMPRO

Parempi tietopohja ja palvelujen optimointi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tueksi