Julkaistu 22.12.2025

Lasten, nuorten ja perheiden yksinäisyyttä voidaan vähentää palveluja kehittämällä

Lasten ja nuorten yksinäisyys on vakava ongelma, joka tulee huomioida palvelujärjestelmämme eri tasoilla aina jokaisen lapsen ja nuoren kohtaamisesta päätöksentekoon saakka. Sekä päättäjien että ammattilaisten on tärkeää ymmärtää yksinäisyyden vaikutukset sekä pyrkiä sitä vähentäviin ratkaisuihin niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Ratkaisuissa tarvitaan kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin palveluita. Jotta yksinäisyyttä kokevia lapsia ja nuoria voidaan auttaa, tarvitaan toimialojen ja eri toimijoiden välistä tiedonjakoa, koordinointia, yhteistyötä ja jaettuja tavoitteita.

  • Yksinäisyys on tärkeää nähdä yhteiskunnan ja yhteisöjen asiana, ei ainoastaan yksilöiden ongelmana. Yhteisöllisyyden vahvistamisen avulla voidaan luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja varmistaa, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori löytää itselleen sopivia yhteisöjä ja sosiaalisia suhteita.
  • Yksinäisyyden ehkäiseminen tulee nähdä osaksi yhteistä hyvinvointityötä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yksinäisyyden vähentämisen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen tavoitteet ja toimenpiteet kirjataan kuntastrategioihin, hyvinvointisuunnitelmiin ja opiskeluhuoltosuunnitelmiin. Lisäksi tulee varmistaa, että toimenpiteiden toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti.
  • Lapsi- ja nuorisoryhmien kanssa työskenteleville aikuisille tulee varmistaa riittävät resurssit ja osaaminen ryhmien toiminnan kehittämiseen ja toimivan ryhmädynamiikan ylläpitämiseen. Lasten ja nuorten tulee saada kokemuksia siitä, että he tulevat kuulluksi ja heidät huomataan myönteisellä tavalla siinä yhteisössä, jossa he viettävät aikaansa.
  • Lapset ja nuoret haluavat ratkaista yksinäisyysongelmaa yhdessä aikuisten kanssa. Jotta palveluissa voidaan tarjota sellaista apua yksinäisyyteen, jonka lapset ja nuoret kokevat hyödylliseksi, on heidät otettava mukaan palveluiden ja tuen suunnittelemiseen.
  • Nuorten luottamusta yksinäisyyteen saatavilla olevaan apuun tulee vahvistaa. Heillä tulee olla helposti saatavilla tietoa palveluista ja auttamiskeinoista. Nuorille on tärkeää saada tietää ja vaikuttaa siihen, kenelle heidän kertomaansa tietoa jaetaan. Lisäksi luottamuksen rakentamista edesauttavat ammattilaisten ja palvelujen pysyvyys, jatkuvuus ja suunnitelmallinen tuki erityisesti siirtymävaiheissa. Myös yksilön ja ryhmän tuntemisen ja vertaissuhteiden tukemisen näkökulmasta on kriittisen tärkeää, että lasta ja nuorta lähellä olevat aikuiset vaihtuvat arjessa mahdollisimman vähän.
  • Tiedon kuljettaminen palveluissa toimivien ammattilaisten välillä on varmistettava nuoren etu huomioiden siten, että nuoren tarvitsema apu mahdollistuu ja jatkuu myös esimerkiksi siirtymävaiheissa, kuten kouluasteiden välillä.
Aihetta tutkivat hankkeet: Right to Belong (R-to-B)

Yksinäisyydessä ja ostrakismissa ei ole kysymys vain yksilötason ongelmasta, vaan ilmiötä tulisi tarkastella yhteiskunnan tasolla sen merkityksen (ks. Leary ym. 2003; Hawkley & Cacioppo 2010; Lyyra ym. 2019) ja ilmiön laajuuden vuoksi (ks. Turja 2023; THL 2023). Ratkaisut vaativat toimia yhteisöjen tasolla sekä lasten ja nuorten yhteisöihin kuulumisen tunteen vahvistamista. Yksinäisyyteen on kehitetty interventioita (Eccles & Qualter, 2021), mutta ehkäisemisen ja vähentämisen keinoina painottuvat nuorten toimintaympäristöjen kehittäminen (Virmasalo, Kaarakainen & Kyösti, 2024).

 

Jotta palveluita voidaan kehittää, yksinäisyys on tärkeää tunnistaa myös päätöksenteossa ja johtamisen eri tasoilla.  Yksinäisyyden vähentäminen on tärkeää kirjata strategisiin tavoitteisiin ja yhteisiin suunnitelmiin, jotta se muuttuu käytännön teoiksi toimialojen välillä (Kyösti & Laasanen, 2025).  Joissakin kunnissa tavoite lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentämisestä näkyykin jo esimerkiksi hyvinvointisuunnitelmissa. Toimiva yhteistyö toimialojen välillä on tärkeää juuri yksinäisyyden ja ostrakismin kaltaisten kompleksisten ilmiöiden ympärillä. Monialaisen, organisaatioiden ja ammattien rajat ylittävän yhteistyön avulla voidaan purkaa auttamiselle tyypillistä siiloutumista (Laaninen & Niemelä 2023). Yksinäisyyteen tarjottavia palveluita tulisi pohtia yhdessä eri toimialojen kanssa sekä varmistaa, että tehtävät toimet niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisesti ovat samansuuntaisia. (Kyösti & Laasanen n.d.)

 

Osallisuuden kokemuksilla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia (De Róiste ym. 2012; John-Akinola & Nic-Gabhainn 2014; Pearce & Wood 2016) sekä yhteisöön kuuluvuuden tunnetta (Irvin & Stansbury 2004). Osallisuus voi parantaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksiä, mutta se ei kuitenkaan poista tai ratkaise esimerkiksi kaverisuhteissa ilmeneviä ostrakismin kokemuksia. Kouluissa tulisi vahvistaa yhteistä ymmärrystä lasten ja nuorten osallistumisesta sekä tuoda edustuksellisten keinojen rinnalle muita tapoja saada erityisesti niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat kokeneet yksinäisyyttä ja ostrakismia, mukaan ratkaisujen pohtimiseen (ks. Ervasti 2021; Boqué Torremorell ym. 2021; Kiili 2006; Kyösti & Laasanen 2025).

 

Nuoria kohdatessa tulee huomioida yksinäisyyden moninaiset syyt, ilmenemismuodot ja seuraukset. Tarkoituksenmukaisen, yksinäisyyden moninaisuudelle herkän palvelujärjestelmän avulla voidaan edistää ja ylläpitää nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja elämänhallintaa. Jotta nuorille voidaan kohdentaa oikeanlaisia tukitoimia ja palveluita, on palvelujen kehittämisessä olennaista ottaa huomioon nuorten omat kokemukset ja tarpeet. (Karvonen ym., 2018) Päätöksenteon tueksi tarvitaan ajantasaista ja monipuolista tietoa, joka yhdistää määrällisen seurannan (esim. Kouluterveyskyselyt) ja laadullisen ymmärryksen nuorten kokemuksista.

 

Nuoret toivovat aikuisia ratkaisemaan yksinäisyysongelmaa heidän kanssaan. Esimerkiksi harrastuksissa ja vapaa-ajalla nuoret laittaisivat suuren painoarvon mukana olevien aikuisten roolille kaikkien osallistujien mukaan ottamisen ja reilun kohtelun fasilitoijina ja varmistajina. Nuorten näkemykset ratkaisuista yksinäisyyskokemusten vähentämiseksi osoittavat, että toimia tarvitaan laajasti eri palveluissa ja yhteisöissä, joissa nuoret viettävät aikaansa. (Virmasalo ym. 2024.) Ammattilaisten onkin tärkeää osata luoda ja ylläpitää ryhmädynamiikkaa, jossa kaikki lapset ja nuoret tulevat hyväksytyiksi, mukaan otetuiksi ja kokevat kuuluvansa ryhmään (Salo ym. 2026). On tärkeää, että aikuiset kiinnittävät huomiota siihen, millä tavalla toimitaan ja miten palvelut järjestetään niin, että yksinäisyyden ja ulkopuolelle jäämisen riskit vähenevät. (Virmasalo ym. 2024.) Tämä on erityisen tärkeää, koska nuorilla on kokemuksia, etteivät aikuiset havaitse tai ymmärrä yksinäisyyttä (Välijärvi, 2019).

 

Tutkimusten mukaan palveluntuottajat, jotka onnistuvat luomaan luottamussuhteen nuorten kanssa, saavuttavat parempia tuloksia kuin ne, jotka eivät onnistu saamaan nuorten luottamusta. (Cattell 2001; Valenti ym. 2020.) Suomalaiset lapset ja nuoret toivovat usein palveluilta luottamuksellisia, kasvokkaisia palvelukohtaamisia ja asiakassuhteen pitkäaikaisuutta. Kohtaaminen nähdään osallisuuden ulottuvuutena palveluissa. (Peltola & Moisio 2017.) Jos nuorten luottamusta ei yksinäisyyteen tarjottavissa palveluissa onnistuta saavuttamaan, voivat nuoret jättäytyä kokonaan palvelujen ulkopuolelle tai palveluiden positiiviset vaikutukset ovat heikompia. Luottamuksen rakentaminen vaatii kunnioitusta ja kykyä mukautua nuoren yksilöllisiin tarpeisiin. (Cattell 2001; Griffith & Johnson 2019.)

 

Nuoret esimerkiksi kokevat tärkeäksi, että he voivat itse olla määrittelemässä sitä, kenelle tietoa heidän yksinäisyyskokemuksestaan jaetaan (Kaarakainen ym. 2025.) Kun nuori tietää, miten ja kenelle hänen tietojaan jaetaan, luottamus ammattilaiseen ja palveluihin voi vahvistua. Myös ammattilaisten vaihtuvuus ja palveluiden katkonaisuus vaikuttavat nuorten kokemuksiin palveluista kielteisesti. Ammattilaisen vaihtuminen esimerkiksi opiskeluhuollossa voi jopa katkaista jo alkaneen hoitosuhteen. Myös katkokset opiskeluhuoltopalveluissa kouluasteiden välillä aiheuttavat huolta nuorissa. Nuoret kaipaavat tukea erityisesti siirtymävaiheissa, kuten kouluasteen muuttumisessa tai ammattilaisen vaihtumisessa.  (Kaarakainen ym. 2025).

 

Lähteet:

 

Right to Belong –konsortion julkaisut:

 

Kyösti, A. & Laasanen, M. (2025). Lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ostrakismin tunnistamisen kompleksisuus kuntapalveluiden yhdyspinnoilla. Hallinnon tutkimus, 44 (2).

 

Kaarakainen, S-S., Kyösti, A. & Helenius, J. Nuorten yksinäisyys – auttavatko opiskeluhuoltopalvelut? (2025). Laadullinen analyysi Nuortennetin vertaiskeskusteluista arvonmuodostuksen näkökulmasta, Kasvatus -lehti, teemanumero.

 

Virmasalo Ilkka, Kaarakainen Suvi-Sadetta & Kyösti Anni (2024). Nuorten näkemyksiä yksinäisyyden ratkaisuista. Kasvun Tuki, 4 (2), 17–25.

 

Kyösti, A. & Laasanen, M. (n.d.). Professionals beyond boundaries: Addressing loneliness among children and young people through inter-organizational collaboration. Arvioitavana Child and Youth Services.

 

Kyösti, A. (n.d.). Ratkaisuja lasten ja nuorten yksinäisyyteen – Arvon luominen haastaa kuntien sivistys- ja nuorisopalveluissa. Arvioitavana Nuorisotutkimus.

 

Salo, A.-E., Upadyaya, K., Kalland, M., Hyttinen, S., Salmela-Aro, K., & Lerkkanen, M.-K. (2026). Teacher observations of loneliness and ostracism among five-year-olds: Associations with social–emotional functioning, vocabulary, and language background. Early Childhood Research Quarterly. https://doi.org/10.1016/j.ecresq.2025.08.004

 

Muut:

 

Boqué Torremorell, MC., GarcíaRaga, L. & de Nicolás, M. A. (2021). Children’s democratic participation. The case of Catalan schools from the principal’s point of view. Review of Education, pedagogy and cultural studies, 43(1), 1–26. https://doi.org/10.1080/10714413.2020.1796174

 

Cattell, V. 2001. Poor people, poor places, and poor health: The mediating role of social networks and social capital. Social Science & Medicine 52 (10), 1501–1516. https://doi.org/10.1016/S0277-9536(00)00259-8

 

De Róiste, Aingeal, Kelly, Colette, Molcho, Michal, Gavin, Aoife & Gabhainn, Saoirce Nic (2012). Is school participation good for children? Associations with health and wellbeing.

Health Education, 112 (2), 88–104. https://doi.org/10.1108/09654281211203394

 

Eccles, A. M. & Qualter, P. (2021). Alleviating loneliness in young people-a meta-analysis of interventions. Child and Adolescent Mental Health, 26(1), 17–33. https://doi.org/10.1111/camh.12389

 

Ervasti, Outi (2021). Osallisuus on hyvinvointia. Oppilaiden ja opetushenkilöstön näkemyksiä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamisen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto.

 

Griffith, A. N. & Johnson, H. E. 2019. Building trust: Reflections of adults working with high-school-age youth in project-based programs. Children and Youth Services Review 96, 439–450. https://doi.org/10.1016/j.childyouth.2018.11.056

 

Hawkley, Louise & Cacioppo, John (2010). Loneliness matters: a theoretical and empirical review of consequences and mechanisms. Annals of Behavioral Medicine 40(2), 18–27.

https://doi.org/10.1007/s12160-010-9210-8

 

Irvin, Renée & Stansbury, John (2004). Citizen Participation in Decision Making: Is It Worth

the Effort? Public Administration Review, 64(1), 55–65.

 

John-Akinola, Yetunde & Nic-Gabhainn, Saoirse (2014). Children’s participation in school: a cross-sectional study of the relationship between school environments, participation and health and wellbeing outcomes. BMC Public Health,14(964), 1–10.

 

Karvonen, S., Kestilä, L. & Kauppinen, T. M. (2017). Kokevatko nuoret saavansa tarvitsemiansa sosiaali- ja terveyspalveluja. Tuloksia väestötutkimuksista. Teoksessa S. Aaltonen & A. Kivijärvi (toim.), Nuoret aikuiset hyvinvointipalvelujen käyttäjinä ja kohteina (s. 27–52). Nuorisotutkimusverkosto ja Nuorisotutkimusseura.

 

Kiili, Johanna (2006). Lasten osallistumisen voimavarat. Tutkimus Ipanoiden osallistumisesta. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research. No. 283. Jyväskylän Yliopisto.

 

Laaninen, M. & Niemelä, M. (2023). Koettu yksinäisyys Suomessa 2016–2022. Yhteiskuntapolitiikka 88(3), 237–247.

 

Leary, Mark, Kowalski, Robin, Smith, Laura & Phillips, Stephen (2003). Teasing, rejection, and violence: Case studies of the school shootings. Aggressive Behavior 29(3), 202–214. https://doi.org/10.1002/ab.10061

 

Lyyra, Nelli, Junttila, Niina, Tynjälä, Jorma & Välimaa, Raili (2019). Nuorten yksinäisyys on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun ja lääkkeiden käyttöön. Lääkärilehti 32/2019 vsk 74.

 

Pearce, Thomas C. & Wood, Bronwyn (2016). Education for transformation: An evaluation

framework to guide student voice work in schools. Critical Studies in Education, 60(1), 1–18.

 

Peltola, M. & Moisio, J. 2017. Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä. Katsaus lasten ja nuorten palvelukokemuksia koskevaan tietoon. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

https://doi.org/10.57049/nts.300

 

Turja, Tuomo (2023). Yksinäisyysbarometri 2023. Tutkimusraportti, Suomen Punainen Risti.

Taloustutkimus Oy.

 

THL (2023). THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmän. Haettu sivulta https://www.sttinfo.fi/tiedote/69984439/thln-koulu-terveyskysely-8--ja-9-luokkalaisten-ahdistu-neisuus-ei-osoita-laantumisen-merkkeja-koronan-jalkeen-kiusaamista-aiempaa-enemman?-publisherId=69817778

 

Valenti, M., Celedonia, K. L., Wall-Parker, A. & Strickler, A. 2020. Trust is essential: Identifying trust building techniques from youth providers across the service array.

Children and Youth Services Review 117. https://doi.org/10.1016/j.childyouth.2020.105295

 

Välijärvi, J. (2019). Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille. Tutkijoiden havaintoja ja suosituksia lasten ja nuorten monipuolisen kehityksen, terveyden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistä

miseksi. Valtioneuvoston julkaisuja, 7.

kunnalliset palvelut (julkiset palvelut)lapset (ikäryhmät)nuoretpäätöksentekopalvelutarjontaperheetratkaisut (päätökset)yhteistyöyksinäisyys

Lisätietoja

Right to Belong (R-to-B)

Oikeus osallisuuteen: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa

Hyvinvointi ja yhdenvertaisuus

Evästeasetukset
Ratkaisuja tieteestä

Verkkosivusto käyttää evästeitä käytettävyyden takaamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeen ja niiden avulla saamme tietoa esimerkiksi sivustolle palaavista kävijöistä, sekä suosituimmista sivuista.

Välttämättömät evästeet

Osa evästeistä on välttämättömiä, jotta verkkosivusto toimii oikein. Nämä välttämättömät evästeet ovat käytössä, jotta voimme tallentaa evästeiden käyttöön ja sivuston ulkoasuun liittyvät valintasi.

Ei-välttämättömät evästeet

Ei-välttämättömät evästeet ovat evästeitä, jotka eivät ole välttämättömiä verkkosivuston toiminnalle. Niitä käytetään, jotta saamme tietoa sivustolla kävijöistä analysointia ja seurantaa varten. Käytämme tietojen keräämiseen Snoobi-palvelua. Palvelu tuottaa anonyymia tilastotietoa käyttäjistämme ja prosessoi evästeiden tuottamaa tietoa, jonka avulla saamme selville mm. sivukäyntien lukumäärän ja käyttäjien lukumäärän. Tämän evästeen hyväksyminen auttaa meitä kehittämään verkkosivustoamme.