Tietoisuutta sitkeistä kriiseistä on lisättävä läpäisevästi kaikkialla yhteiskunnassa

Ilmastokriisin kaltaiset sitkeät ympäristölähtöiset kriisit eivät näy yhteiskunnan strategisessa varautumisessa. Tietoisuutta sitkeistä kriiseistä on lisättävä läpäisevästi kaikkialla yhteiskunnassa. Esimerkiksi politiikkapäämajat lisäävät strategisen varautumisen näkyvyyttä. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus edellyttää myös laajaa keskustelua yksilön ja väestön oikeuksien suhteesta.

  • Ilmastokriisin kaltaiset sitkeät ympäristölähtöiset kriisit eivät näy yhteiskunnan strategisessa varautumisessa. Yhtäältä niiden juurisyyt eivät ole minkään tietyn toimialan vastuulla ja toisaalta ne ovat tähän asti ilmenneet yksittäisinä akuutteina kriiseinä, kuten tulvina tai helleaaltoina.
  • Vaikka poliittiset päättäjät ovat herkistyneet ilmastonmuutokselle, se ei konkretisoidu toimihenkilöiden arkeen vaikuttavina päätöksinä. Tietoisuutta sitkeiden kriisien aikakaudesta nostetaan antamalla ympäristökriisille mahdollisimman moni-ilmeiset kasvot yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. Kriisien näkyvyyttä vuorostaan lisäävät strategisen varautumisen politiikkapäämajat.
  • Yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta vastaavien tahojen on käynnistettävä laaja keskustelu yksilön ja väestön oikeuksien suhteesta. Keskustelu lisää tietoisuutta kriisien moniulotteisuudesta ja vahvistaa hallinnon legitimiteettiä. Normaalioloissa painotus on yksilön oikeuksissa, kun taas vakavissa häiriötiloissa ja poikkeusoloissa se on väestön oikeuksissa.
Aihetta tutkivat hankkeet: WISE

Ilmastokriisin kaltaiset ympäristölähtöiset monikriisit eivät näy yhteiskunnan strategisessa varautumisessa, koska yhtäältä niiden juurisyyt eivät ole minkään tietyn toimialan vastuulla ja toisaalta ne ovat toistaiseksi ilmenneet yksittäisinä akuutteina kriiseinä, kuten tulvina tai helleaaltoina. Kaupunkeja ei myöskään ole velvoitettu ottamaan ympäristöä ja ilmastoa huomioon varautumisessa. Vaikka poliittiset päättäjät ovat herkistyneet ilmastonmuutokselle, se ei konkretisoidu toimihenkilöiden arkeen vaikuttavina päätöksinä.

Tietoisuus kroonisten ympäristölähtöisten monikriisien aikakaudesta herätetään antamalla ympäristökriisille moni-ilmeiset kasvot eri hallintokuntien toiminnassa. Näkyvyyttä voidaan lisätä perustamalla politiikkapäämajat ja nimeämällä strategisen varautumisen vastuuhenkilöt. Kaikki toimialat läpäisevä strateginen varautuminen säästää resursseja monikriisien aikakaudella, kun jokainen toimiala kykenee joustavasti sopeuttamaan toimintansa toistuvaan heilahteluun normaaliolojen ja häiriötilojen välillä.

Median ja kokonaisturvallisuuden keskeisten vastuutahojen on käynnistettävä lähdekritiikille herkistynyt laaja yhteiskunnallinen keskustelu yksilön ja väestön oikeuksien suhteesta. Normaalioloissa painotus on enemmän yksilön oikeuksissa, vakavissa häiriötiloissa ja poikkeusoloissa puolestaan enemmän väestön oikeuksissa.

Esimerkiksi koronapandemian alkuvaiheessa henkilöiden liikkumista oli rajoitettava, koska viruksen etenemistä oli hillittävä ja väestön terveys turvattava. Rajoitusten oikeudellinen tarkastelu oli kuitenkin varsin yksilöoikeudellista. Tasapainotus ei ole helppoa tai yksioikoista, mutta on pidettävä huolta, että kriiseissä voidaan toimia punnitusti eikä jollekin yksittäiselle näkökulmalle alisteisesti. Käytännössä tämä edellyttää määrätietoista lähdekritiikkiä julkiseen keskusteluun osallistuvien tahojen sidonnaisuuksista.

Lähteet:

Travels and Trials of Climate Knowledge in Finnish Municipalities. 2021, Science & Technology Studies. Virtanen, M. J., Reinekoski, T., Lahikainen, L., Lehtonen, T.K.

 

Comprehensive Security: The Opportunities and Challenges of Incorporating Environmental Threats in Security Policy. 2021, Politics and Governance, 9(4), 91–101. Räisänen, H., Hakala, E., Eronen, J. T., Hukkinen, J. I., & Virtanen, M. J.

Lisätietoja

WISE

Luova sopeutuminen viheliäisiin ekososiaalisiin murroksiin