Sote-palvelujen maantieteellinen saavutettavuus vaikuttaa terveyden tasa-arvoon ja terveydenhuollon yhteiskunnallisiin kustannuksiin

Etäisyys sote-palveluihin ja hoitomuoto voivat vaikuttaa paitsi potilaan elämänlaatuun myös eri hoitojen epäsuoriin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Eri alueiden ja väestöryhmien, kuten eri ikäisten ja autollisten ja autottomien talouksien, palveluiden saavutettavuudessa on selviä eroja. Perusterveydenhuollon maantieteellinen saavutettavuus autolla on Suomessa varsin hyvä, mutta joukkoliikenteellä tapahtuvan asioinnin osalta maantieteellisessä saavutettavuudessa on kuitenkin huomattavia eroja alueiden välillä. Sote-palvelujen heikko maantieteellinen saavutettavuus voi vähentää palvelujen käyttöä, vaikka palveluille olisi tarvetta, ja näin lisätä terveyseroja. Erityisesti julkisen perusterveydenhuollon palvelujen tulisi tämän vuoksi olla hyvin kansalaisten saavutettavissa.

Asuinpaikalla ja etäisyydellä sote-palveluihin on merkitystä myös pohdittaessa hoitomuotoa. Tutkimuksen perusteella tiedetään, että potilaiden matka- ja aikakustannukset nostavat merkittävästi tiheää seurantaa vaativien sairauksien yhteiskunnallisia kokonaiskustannuksia. Potilaiden liikkumistarvetta voitaisiin tällaisissa tapauksissa vähentää sairauden omaseurannalla tai vähemmän seurantaa vaativalla lääkityksellä. Nämä voivat tuoda suuret säästöt etenkin syrjäisillä alueilla, joilla pitkät välimatkat palveluihin nostavat liikkumisesta aiheutuvia kustannuksia.  

Jotta potilaiden liikkumistarvetta sote-palveluihin ja yhteiskunnallisia kustannuksia voidaan vähentää, tulee päättäjillä ja viranomaisilla olla kattava ja ajantasainen tilannekuva sote-palveluiden sijainnista, kapasiteetista ja palvelutarjonnasta. Ajantasaista tietoa terveydenhuollon palvelupaikkojen kapasiteetista ei tällä hetkellä ylläpidetä rekistereissä, vaan arviot kapasiteetista pohjautuvat pääosin terveydenhuollon käyttötietoihin.  

Sote-palvelujen ajantasaiset sijainti- ja kapasiteettitiedot sisältävän keskitetyn tietojärjestelmän puuttuminen vaikeuttaa maantieteellisten saavutettavuustarkastelujen ottamista järjestelmällisesti palvelujen suunnittelun, kehittämisen, seurannan ja varautumisen välineeksi. Yhden tietojärjestelmän kautta hallittu rekisteripohjainen ja ajantasainen tieto palvelupaikkojen sijainnista sekä niiden kapasiteetista mahdollistaisi palvelujärjestelmän todellisen tilannekuvan luomisen. 

Lähteet:  

Fortney, J. C., Steffick, D. E., Burgess, J.F., Maciejewski, M. L. & Petersen, L. A. (2005). Are primary care services a substitute or complement for specialty and inpatient services? Health Services Research 40(5 pt 1), 1422–1442.

Haapiainen, R., Kaila, M. & Salomaa, E. (2019). Erikoissairaanhoidon työnjaon ja päivystyksen toteutuminen kansallisessa kokonaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:3. 

Huotari, T., Antikainen, H., Keistinen, T. & Rusanen, J. (2017). Accessibility of Tertiary hospitals in Finland: A comparison of administrative and normative catchment areas. Social Science & Medicine 182, 60–67.

Huotari, T., Rusanen, J., Keistinen, T., Lähderanta, T., Ruha, L., Sillanpää, M. J. & Antikainen, H. (2020). Effect of centralization on geographic accessibility of maternity hospitals in Finland. BMC Health Services Research 20:337. 

Kattainen, S., Kiiski, O., Bendel, S., Jokinen, J., Reinikainen, M. & Varpula, T. (2021). Koronaviruspandemiaan liittynyt tehohoidon tarve ja hoitotulokset Suomessa kevään ja kesän 2020 aikana. Duodecim 137(4), 375–382. 

Kelly, C., Hulme, C., Farragher, T. & Clarke, G. (2016). Are differences in travel time or distance to health care for adults in global north countries associated with an impact on health outcomes? A systematic Review. BMJ Open 6:e013059. 

Kotavaara, O., Nivala, A., Lankila, T., Huotari, T., Delmelle, E. & Antikainen, H. (2021). Geographical accessibility to primary health care in Finland – Gridbased multimodal assessment. Applied Geography 136:102583. 

Lankila, T., Kotavaara, O., Antikainen H., Hakkarainen, T. & Rusanen J. (2016). Sosiaali- ja terveyspalveluverkon kehityskuva 2025 – Paikkatietoja saavutettavuusperusteinen tarkastelu. Oulun yliopisto, maantieteen tutkimusyksikkö. 

Lankila, T., Laatikainen, T., Wikström, K., Linna, M. & Antikainen, H. (2022). Association of travel time with mental health service use in primary health care according to contact type – A register-based study in Kainuu, Finland. BMC Health Services Research 22:1458.8 

Satokangas, M., Arffman, M., Antikainen, H., Leyland, A. H. & Keskimäki, I. (2021). Individual and area-level factors contributing to the geographic variation in ambulatory care sensitive conditions in Finland. Medical Care 59(2), 123–130. 

Vehko, T., Chydenius, M. & Aalto, A.-M. (2016). Asiakkaiden kokemukset palveluista – näkemyksiä terveysaseman valinnasta. Teoksessa: Sinervo, T., Tynkkynen, L.-K. & Vehko, T. (toim.): Mitä kuuluu perusterveydenhuolto? THL – Raportti 16/2016, 98–114. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 

Yrttiaho, A., Jokinen, J., Leino, T., Vuori, A. & Helve, O. (2023). COVID-19- pandemia osoitti yhtenäisen ja kattavan tilannekuvan tarpeen. Duodecim 139(13–14), 1107–1110. 

Jowett S, Bryan S, Mahe I, Brieger D, Carlsson J, Kartman B et al (2008). A multinational investigation of time and traveling costs in attending anticoagulation clinics. Value in Health: The Journal of the International Society for Pharmacoeconomics and Outcomes Research 11(2): 207–212. 

Lankila T, Kotavaara O, Antikainen H, Hakkarainen T & Rusanen J (2016). Sosiaali- ja terveyspalveluverkon kehityskuva 2025 – Paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu. Oulun yliopisto, maantieteen tutkimusyksikkö https://media.sitra.f/julkaisut/Muut/Sosiaali_ja_terveyspalveluverkon_kehityskuva_2025.pdf 

Leminen A, Pyykönen M, Tynkkynen J, Tykkyläinen M & Laatikainen T (2019). Modeling patients’ time, travel, and monitoring costs in anticoagulation management: societal savings achievable with the shift from warfarin to direct oral anticoagulants. BMC Health Services Research 19(901). 

Leminen A, Tykkyläinen M & Laatikainen T (2018). Self-monitoring induced savings on type 2 diabetes patients’ travel and healthcare costs. International Journal of Medical Informatics 115: 120–127. 

Pyykönen M, Leminen A, Tynkkynen J, Tykkyläinen M & Laatikainen T (2019). A geospatial model to determine the spatial cost-effciency of anticoagulation drug therapy: patients’ perspective. Geospatial Health 14(809): 265–274. 

Pyykönen, M., Linna, M., Tykkyläinen, M., Delmelle, E. & Laatikainen, T. (2021). Patient-spesific and healthcare real-world costs of atrial fibrillation in individuals treated with direct oral anticoagulant agents or warfarin. BMC Health Services Research 21: 1299, 1–15. 

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31 http://urn.f/URN:ISBN:978-952-287-808-3 

Woolley C, Philips Z, Whynes DK, Cotton SC, Gray NM, Sharp L et al (2007). United Kingdom cervical cancer screening and the costs of time and travel. International Journal of Technology Assessment in Health Care 23(2):232–239.