Pehmeä turvallisuus on turvallisuuden muoto, joka lujittaa yhteiskunnan vakautta ja edesauttaa demokraattista osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia kaikille. Keskeisiä keinoja pehmeän turvallisuuden vahvistamiseksi ovat kansalaisten, erityisesti nuorten ja vähemmistöjen, osallistumisen ja […]
Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna paljon koulutuksen, työn tai työharjoittelun ulkopuolella olevia nuoria. Koulupudokkuus johtaa moniin ongelmiin myöhemmässä elämässä. Kerran koulutuksen kelkasta pudonnut nuori ei helposti enää saa kiinni […]
Taloudellista eriarvoisuutta ja tuloköyhyyttä on pidetty kaikkien muiden yhteiskunnallisten eriarvoisuuksien juurisyynä. Sosiaalisten tuloerojen kasvun estäminen ja köyhyyden vähentäminen ovat keskeisimpiä tavoitteita niin suomalaisessa kuin EU-tason politiikassakin. Tuloerojen kasvua hillitsevä politiikka […]
Keskittymiskyvyn ongelmat, rauhattomuus ja erilaiset mielenterveysongelmat ovat kasvava lasten ja nuorten haaste, johon vastaamiseen tarvitaan useiden politiikkalohkojen koordinaatiota ja eri politiikkatoimien yhteistyötä. Varhaiskasvatuksella sekä taide- ja liikuntakasvatuksella on suuri merkitys […]
Tulevaisuuden teknologisoituvassa työelämässä työtehtävät ja uran luonne muuttuvat. Nuorten asemaa työelämässä on ennakoitava, ja toteutettava uudistuksia, joilla tuetaan nuorten opiskeluun ja työhön kiinnittymistä jo nyt.
Nuoret tuovat uusia näkökulmia tulevaisuutta koskeviin isoihin kysymyksiin. Heidät on otettava mukaan kauaskantoisten, ylisukupolvisten päätösten tekemiseen. Nuoret osallistuvat todennäköisemmin, mikäli he uskovat mielipiteillään olevan vaikutusta ja osallistuminen voi tapahtua luontevasti […]
Koulu on tärkein yksittäinen instituutio, jonka tulisi taata yhtäläiset lähtökohdat kaikille. Suomalaiset koululaiset ovat pärjänneet hyvin kansainvälisissä vertailuissa, esimerkiksi PISA-mittauksissa. 15-vuotiaiden osaaminen on kuitenkin tasaisesti heikentynyt vuoden 2006 jälkeen. Oppilaiden […]