Hyvinvointialueiden tulee varmistaa sote-palvelujen tarkempi kohdentaminen ja toiminnallinen integraatio

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujärjestelmän oikeudenmukaisuuden lisääminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Hallinnollisella integraatiolla on mahdollista saavuttaa vähäisiä hyötyjä, mutta tämä ei yksin riitä kustannusten hillitsemiseen ja hoidon laadun parantamiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnollista yhteentoimivuutta on jo sote-uudistuksen myötä parannettu. Seuraavaksi sote-uudistuksen toimeenpanosta vastaavien päättäjien ja virkahenkilöiden tulee kiinnittää huomiota myös sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnalliseen parantamiseen. Toiminnallisia parannuksia ovat esimerkiksi toimintayksiköiden saumaton yhteistyö monisairaiden hoidossa ja sujuvien, moniammatillisten hoitoketjujen mahdollistaminen. Palvelujärjestelmän toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiä, jotta sote-uudistuksessa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

  • Monisairastavuuden lisääntyminen on merkittävin sotepalveluiden kestävyyteen vaikuttava tekijä. Erityisen tärkeää on tunnistaa monisairaat potilaat, joilla on lisähaasteita, kuten runsasta päivystyspalveluiden käyttöä, mielenterveyden ongelmia tai todettu vanhuusiän hauraus-raihnausoireyhtymä. Nämä kaikki ennustavat merkittäviä vaikeuksia arjessa selviytymisessä.
  • Merkittäviä yksilötason terveyshyötyjä ja palvelutuotannon kustannussäästöjä voidaan saavuttaa tunnistamalla monisairaat potilaat terveydenhuollossa sekä panostamalla näiden potilasryhmien hoitoon ja hoitoketjuihin.
  • Organisaatiotason hallinnollinen integraatio lisää mahdollisuuksia kustannustehokkaampaan toimintaan, mutta ei ole sellaisenaan riittävä. Integraatio ja ulkoistaminen vähensivät päivystyksellisesti alkaneita erikoissairaanhoidon jaksoja monisairailla potilailla. Integraatio ei kuitenkaan vähentänyt merkittävästi nettokustannuksia terveydenhuollossa. Kestävyyden tavoittelu edellyttääkin uusia toiminnallisen integraation ratkaisuja, esimerkiksi yksikköjen välisestä yhteistyöstä sopimista ja yhteistä johtamista.
Aihetta tutkivat hankkeet: IMPRO

Monisairastavuuden lisääntyminen on merkittävin sotepalveluiden kestävyyteen vaikuttava tekijä. Erityisen tärkeää on tunnistaa monisairaat potilaat, joilla on lisähaasteita, kuten runsasta päivystyspalveluiden käyttöä, mielenterveyden ongelmia tai todettu vanhuusiän hauraus-raihnausoireyhtymä. Nämä kaikki ennustavat merkittäviä vaikeuksia arjessa selviytymisessä.

Tunnistamalla monisairaat ja erityisesti riskissä olevat monisairaat potilaat terveydenhuollossa ja panostamalla näiden potilasryhmien hoitoon ja hoitoketjuihin voidaan saavuttaa merkittäviä yksilötason terveyshyötyjä ja palvelutuotannon kustannussäästöjä.

Tulostemme mukaan monisairailla potilailla palvelujen integraatio ja ulkoistaminen vähensivät päivystyksellisesti alkaneita erikoissairaanhoidon jaksoja. Integraatio ei kuitenkaan vähentänyt merkittävästi nettokustannuksia terveydenhuollossa. Kestävyyden tavoittelu edellyttää uusia toiminnallisen integraation ratkaisuja, esimerkiksi yksikköjen välisestä yhteistyöstä sopimista ja yhteistä johtamista.

Lähteet:

Baxter S., Johnson M., Chambers D. et al. The effects of integrated care: a systematic review of UK and international evidence. BMC Health Serv Res 2018; 18:350.

Mason A., Goddard M., Weatherly H, & Chalkley M. Integrating funds for health and social care: evidence review. Journal of Health Services Research and Policy. 2015; 20: 177-188.

Rocks S., Berntson D., Gil-Salmeron A., et al. (2020) Costs and effects of integrated care: a systematic literature review and meta-analysis European Journal of Health Economics 2020; 21:1211-122.

Taskinen H. & Hujala A. Integraatio – sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ydintä. Teoksessa: Anneli Hujala & Helena Taskinen (toim.), Uudistuva sosiaali- ja terveysala (2020). Tampere: Tampere University Press, 7

Wikström K., Lamidi M-L., Rautiainen P., Tirkkonen H., Kivinen P., Laatikainen T. The effect of the integration of health services on health care usage among patients with type 2 diabetes in North Karelia, Finland. BMC Health Serv Res 2021;21:65. doi: 10.1186/s12913-021-06059-2.

Wikström K., Linna M., Reissell E. & Laatikainen T. Multimorbidity transitions and the associated healthcare cost among the Finnish adult population during a two-year follow-up. J Multimorb Comorb 2023; 13:1-9. doi: 10.1177/26335565231202325.

Lisätietoja

IMPRO

Parempi tietopohja ja palvelujen optimointi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tueksi