Uusimmat politiikkasuositukset

Täältä sivulta löydät uusimmat strategisen tutkimuksen hankkeiden  politiikkasuositukset. Kaikki hankkeiden politiikkasuositukset löydät strategisen tutkimuksen verkkosivuilta.

  • Näin innovaatiopolitiikalla tuetaan kestävyysmurrosta (11/2022) (pdf) / Teknologian, talouden ja työn murrokset

    Suomi kohtaa tulevina vuosina merkittäviä kestävyyshaasteita ilmastonmuutoksesta väestön vanhenemiseen. Innovaatiopolitiikka voi toimia merkittävänä kestävyysmurrosta edistävänä voimana, jos se omaksuu uusia, kestävyyttä edistäviä toimintamalleja. Suomessa ympäristöllisiä ja sosiaalisia kestävyyshaasteita ei ole merkittävästi huomioitu innovaatiopolitiikan tavoitteissa tai toimeenpanossa.

  • Uudistuvan sosiaaliturvan tavoitteeksi turvallinen arki ja hiilineutraali hyvinvointivaltio (11/2022) (pdf) / Hyvinvointi ja yhdenvertaisuus

    Pystyykö Suomi toteuttamaan tavoitteensa olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio? Kestävän kehityksen tavoitteet ja Euroopan unionin Vihreän kehityksen ohjelma ohjaavat toteuttamaan vihreää siirtymää sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme sosiaalipolitiikkaa, joka ei pelkästään torju eriarvoisuutta ja huono-osaisuutta vaan myös edistää päästövähennyksiä ja hillitsee luontokatoa.

  • Kouluyhteisön hyvinvointi ja digitaalisuus tasapainoon (11/2022) (pdf) / Hyvinvointi ja yhdenvertaisuus

    Yhteiskunnan kiihtyvän muutoksen ja globaalien kriisien johdosta myös kouluyhteisö on muutoksessa ja kaipaa uudistuksia. Myös koulujen kriisivalmiutta tulee kehittää.

    Opettajien työstä pitää tehdä mielekästä ja sitätulee rajata olennaiseen. Koulun tulisi keskittyä sisältöopetuksen lisäksi oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen kouluyhteisössä ja koko koulupolun ajan. Lasten ja nuorten kehitysvaiheet sekä digitalisaation mahdollisuudet tulee ottaa
    huomioon nykyajan koulussa. Opetuksen tulee kehittää sosio-emotionaalisia taitoja ja muita tulevaisuuden taitoja, joita ilman kansalaiset eivät selviydy nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa.

  • Väliaikaisen korkosääntelyn ja suoramarkkinointikiellon vaikutukset korkomarkkinoilla (11/2022) (pdf) / Teknologian, talouden ja työn murrokset

    Covid-19-epidemian aikana nousi huoli siitä, että yhä useammat kuluttajat joutuvat yllättävien taloudellisten haasteiden, kuten lomautuksen tai työttömyyden takia turvautumaan luottorahoitukseen. Väliaikaisen 10 prosentin korkokaton ja suoramarkkinointikiellon tavoitteena oli varmistaa kulutusluoton maltillinen korko epidemian aikana (HE 53/2020; HE 234/2020). Aikaisempaa matalakorkoisemman lainan avulla osa kuluttajista voisi esityksen mukaan myös välttää velkaongelman realisoitumisen. Suoramarkkinointikiellon tavoitteena oli estää aggressiivinen kulutusluottojen markkinointi taloudellisissa vaikeuksissa oleville.

  • Reilu ruokamurros onnistuu kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden yhteistyöllä ja jämäkällä julkisella ohjauksella (10/2022) (pdf) / Osallistuva kansalaisuus ja muuttuva hallinta

    Ruokajärjestelmämme kärsii monista yhteen kietoutuneista kestävyysongelmista. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan koko ruokajärjestelmän perustavanlaatuista muutosta, ruokamurrosta. Merkittäviin päästövähennyksiin tarvitaan samanaikaisia toimia ruokajärjestelmän eri murrospoluilla.

  • Tiedepääoman kartuttaminen kansalliseksi tavoitteeksi (10/2022) (pdf) / Osallistuva kansalaisuus ja muuttuva hallinta

    Tieteeseen innostuminen ei synny tyhjästä. Se syntyy omakohtaisista kokemuksista, jotka kytkevät tutkitun tiedon itselle tärkeisiin asioihin. Innostuminen
    johtaa ymmärryksen lisäämiseen tieteestä ja sen merkityksestä. Tämä vahvistaa
    oppimista ja kartuttaa osaamista, jolloin myös kyky ajatella kriittisesti kasvaa.
    Tiedepääomaa arvioimalla saadaan tietoa suomalaisten asenteista ja ymmärryksestä tutkittua tietoa kohtaan. Tämä auttaa seuraamaan tiedepääomaan liittyvää
    osaamista, jota kansallinen menestys edellyttää. Tiedepääoman kehittäminen
    edellyttää vahvaa, monitieteellistä ja sektorit ylittävää yhteistyötä.

  • Matematiikan osaaminen murtumassa – kansallinen ohjelma tarpeen (9/2022) (pdf) / Hyvinvointi ja yhdenvertaisuus

    Sekä kansainväliset että kansalliset koulusaavutustutkimukset osoittavat, että suomalaisten koululaisten matemaattisen osaamisen taso on dramaattisesti laskenut. Ongelma näkyy sekä erityisen heikon osaamisen lisääntymisenä että korkeatasoiseen suoritukseen yltävien oppilaiden osuuden laskuna (6). Monelle oppilaalle matematiikka on vain ulkoa annettu joukko jäykkiä sääntöjä ja suoritusketjuja eikä sitä koeta oman ajattelun välineenä. Heille matematiikka on irti merkityksellisistä arjen käytännöistä ja kokemuksista. Vaikka matematiikan tärkeys tunnustetaan yleisesti, kulttuuriympäristö ei tarkoituksenmukaisella tavalla innosta matematiikan oppimiseen. Virheelliset uskomukset synnynnäisestä, pysyvästi heikosta ”matikkapäästä” ovat yleisiä ja tiedotusvälineissä on esillä avoimesti matematiikkaa vähätteleviä tai siihen vihamielisesti suhtautuvia asenteita.

    Kansallisessa politiikassa huolta matematiikan osaamisen heikkenemisestä ei ole otettu yhtä vakavasti kuin lukutaidon heikkenemistä, mihin on reagoitu koulutuksen kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta opettajien täydennyskoulutukseen. Tähän pitäisi päästä matematiikankin osalta. Tarvitaan kansallinen ohjelma matematiikan opetuksen ja oppimisen tukemiseen.

  • Yhteistoiminnalliset prosessit auttavat haasteellisessa ympäristöpäätöksenteossa – ohuesta osallistumisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun (5/2022) (pdf) / Osallistuva kansalaisuus ja muuttuva hallinta

    Ympäristöongelmien ratkaiseminen edellyttää julkisen hallinnon, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistoiminnallisen hallinnan periaatteita noudattamalla voidaan yleensä parantaa valmistelun tietopohjaa, tukea toimijoiden välistä luottamusta sekä edistää päätösten toimeenpanoa ja hyväksyttävyyttä. Tämä julkaisu kokoaa strategisen tutkimuksen CORE-hankkeessa (Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa) kertyneitä oppeja ja suosituksia yhteistoiminnan kehittämisestä. Julkaisu on suunnattu erityisesti julkisen hallinnon toimijoille.

  • Kiertotalouden startup yritykset vauhdittavat kestävyysmuutosta ja uudistavat taloutta (4/2022) (pdf) / Ympäristönmuutos ja luonnonvarat

    Esittelemme tässä politiikkasuosituksessa tapoja, joilla kasvuhakuisten kiertotalousyritysten tarpeet saadaan mukaan kestävää kasvua edistävään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Suosittelemme, että julkisen sektorin organisaatioissa ja erityisesti yrityspalvelukentässä panostetaan
    kiertotalousosaamiseen ja että lainsäädännössä ja ohjauksessa korostetaan ennakoitavaa ja pitkäjänteistä kestävän kehityksen mukaista päätöksentekoa. Siten julkinen sektori voi tukea kiertotalousliiketoiminnan kehittymistä.

  • Hiilikorvaus osaksi METSO-ohjelmaa tehostamaan vanhojen metsien ja hiilivarastojen suojelua (4/2022) (pdf) / Ympäristönmuutos ja luonnonvarat

    Metsäluonnon monimuotoisuutta ja hiilivarastoa voidaan vahvistaa yhtä aikaa.

    Metsiensuojelu on yksi tärkeimmistä keinoista hidastaa luontokatoa. Suojellut metsät ovat samalla hiilen varasto ja hiilinielu. Suojelemalla monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät metsät voidaan hidastaa luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutosta. Ilmastorahoitusta tulee kanavoida metsänomistajille maksettavana hiilikorvauksena metsien monimuotoisuuden suojeluohjelmaan, sillä se lisää arvokkaiden kohteiden tarjontaa.

Ohjelmajohtajien katsaukset