Uusimmat politiikkasuositukset

Strategisen tutkimuksen PANDEMICS-ohjelman (2021–2024) monitieteisen tutkimuksen tavoitteena on ollut vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä entistä paremmin ennakoida, ennaltaehkäistä ja hallita kriisejä sekä palautua niistä. Ohjelman keskeisenä tutkimuskohteena on ollut koronapandemiakriisi. Pandemia-ajan tarkastelu yhteiskunnallisena kriisinä ja siitä kumpuavat kriisinhallinnan opit ja tutkimusperustaiset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden soveltaa opittua erilaisten kriisien parempaan ennakointiin, hallintaan ja kriiseistä palautumiseen. Tämän julkaisun tarkoitus on – strategisen tutkimuksen mukaisesti – tarjota PANDEMICS-ohjelmassa tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin ja päätöksentekoon.

Lainvalmistelua koskeva lainsäädäntö vahvistaa sitä ohjaavien suositusten merkitystä. Tämä politiikkasuositus perustuu Turun yliopistossa SILE-hankkeessa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin lainvalmistelun oikeudellista sääntelyä ja sitä, mitä hyvä lainvalmistelutapa tämän sääntelyn mukaan tarkoittaa.

Suomi tähtää digitalisaation edelläkävijäksi, mutta tutkimukset osoittavat, että digitaidot eivät ole itsestäänselvyys edes nuorilla. Tavoitteeseen pääsy edellyttää, että panostamme nuorten digiosallisuuden parantamiseen lähivuosina.

Luonnon monimuotoisuus on hyvinvoivan yhteiskunnan perusta. Luonnon köyhtyminen horjuttaa laaja-alaisesti yhteiskunnan vakautta ja yhtenäisyyttä, taloutta, huoltovarmuutta sekä ihmisten fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Turvallisuuden ja turvallisuudentunteen säilyttäminen vaativat luonnon köyhtymiskierteen pysäyttämistä, mikä onnistuu vain määrätietoisella johtajuudella.

Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva on kolmas strategisen tutkimuksen ja sosiaaliturvakomitean tietokumppanuus-yhteistyön tuloksena syntynyt tietokooste. Se tarkastelee digitalisaation vaikutuksia työhön, palvelujen tuottamiseen ja käyttämiseen sekä sosiaaliturvan kokonaisuuteen. Työelämän murrokset sekä nopeasti kehittyvä teknologia ja tekoälysovellutukset aiheuttavat haasteita ja uusia vaateita sosiaaliturvajärjestelmän toimivuudelle ja kestävyydelle. Tässä koosteessa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamat tutkijat ja ohjelmajohtajat analysoivat digitalisaation aiheuttamia murroksia yhteiskunnassa, sosiaaliturvan roolia murrokseen sopeutumisessa sekä digitalisaatiosta koituvia hyötyjä hyvinvointipalveluille.

Päästäkseen ilmastotavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 Suomen tulee siirtyä fossiilisista polttoaineiden käytöstä uusiutuvaan energiaan. Merituulivoima on Suomessa alihyödynnetty uusiutuvan energian tuotantomuoto, jolla voi olla tärkeä rooli tässä siirtymässä. Suomessa toimii vuonna 2023 vain yksi merituulivoimapuisto; Tahkoluoto Porin ulkopuolella, mutta uusia merituulivoimapuistoja suunnitellaan parhaillaan. Suomen on tärkeä varautua orastavaan merituulivoiman kilpailukyvyn kasvuun ja luoda yhteiset rakenteet hallitulle merituulivoiman rakentamiselle.

Suomen vesienhoitoa ohjaa EU:n vesipuitedirektiivi, joka asettaa tilatavoitteet pinta- ja pohjavesien sekä rannikkovesien hyvälle ekologiselle ja kemialliselle tilalle. Lisäksi pyrkimyksenä on estää vesien tilan heikentyminen. Hallitus pyrkii näihin tavoitteisiin vesienhoitojärjestelmän avulla, jonka puitteissa meneillään on kolmas vesienhoitokausi (2022-2027). Sekä tilatavoitteiden
toteutumista seuraavan tiedon tuottamiseen että itse vesipuitedirektiivin tulkintaan liittyy kuitenkin ongelmia, jotka yhdessä vaikuttavat vesienhoitotyön onnistumiseen. Vuonna 2022 kolmannen vesienhoitokauden alkutahdeilla näyttääkin siltä, ettei Suomi ole päässyt toistaiseksi täysin tavoitteisiin, ja paikoin tilanne on jopa huonontunut.

Jotta sote-uudistuksessa asetetut tavoitteet toteutuvat, tulee uudistuksen toimeenpanosta ja sen seurannasta vastaavien päättäjien ja virkamiesten varmistaa, että jo tehtyjen hallinnollisten integraatioiden lisäksi kiinnitetään huomiota myös toiminnallisiin muutoksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näitä ovat esimerkiksi toimintayksiköiden saumaton yhteistyö monisairaiden hoidossa ja sujuvien, moniammatillisten hoitoketjujen varmistaminen. Vain tuomalla nämä muutokset osaksi palvelujärjestelmää voidaan saavuttaa hyödyt, joita uudistuksella tavoitellaan.

Alkoholiongelmaiset potilaat ovat yksi tunnetusti kalleimmista, paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävistä asiakasryhmistä. Alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain jopa miljardin euron välittömät kustannukset. Kustannuksia on mahdollista hillitä edistämällä parempaa hoitoon pääsyä sekä palveluiden kokonaisvaltaisella ja ennakoivalla otteella.

ValueBioMat-projektissa kehitetty hiilisiirto-malli ohjaa muovituotteiden raaka-aineita koskevan tarkastelun ilmastonmuutosta jarruttaviin ja kiihdyttäviin ratkaisuihin. Hiilisiirto-malli yhdistää käytettävän hiilen raaka-ainelähteet ja havainnollistaa hiilen kiertoa erilaisissa luonnon ja ihmisen järjestelmissä. Samalla se auttaa osoittamaan, kuinka kiertotalous auttaa hidastamaan päästöjä, mutta kuinka kokonaisvaikutus voidaan määrittää ainoastaan määrittämällä järjestelmän sisään/ulos tasapainon kokonaisuutena.