Uusimmat politiikkasuositukset

Väärä tieto leviää internetissä nopeammin kuin koskaan. Jokainen nuori tarvitsee kriittistä lukutaitoa eli taitoa hakea tietoa eri medioista, arvioida tekstien luotettavuutta ja vertailla tekstien sisältämää informaatiota. Kriittinen lukutaito sisältyy kaikkien oppiaineiden opetukseen perusopetuksesta lähtien. Kaikki opettajat ja opettajiksi opiskelevat eivät kuitenkaan saa riittävästi tukea kriittisen lukutaidon opettamiseen. Tällä hetkellä opettajien koulutuksessa on vain hyvin vähän lukutaitoon ja sen opettamiseen keskittyviä sisältöjä. Opettajien koulutusta on kehitettävä lisäämällä kriittisen lukutaidon opetussisältöjä. Kaikille opettajille on myös tarjottava mahdollisuus osallistua lukutaidon opetusta tukeviin täydennyskoulutuksiin.

Avoimuus ja osallistuminen ovat ilmastopolitiikan tekemisen kulmakiviä. Suomessa on jo monia hyviä käytäntöjä osallistaa sidosryhmiä YK:n ilmastoneuvotteluihin kansallisella tasolla. Haasteena on sen sijaan tietynlainen epämääräisyys, käytäntöjen perusteiden riittämätön esilletuonti ja läpinäkyvän ohjeistuksen puute sidosryhmien osallistamiseen ja osallistumiseen liittyen. Kehittämisen varaa on eritoten varhaisen vaiheen osallistumisen tukemisessa, sidosryhmäedustajien nimeämisessä Suomen neuvotteluvaltuuskuntaan sekä heidän toimintansa ohjaamisessa YK:n ilmastokokouksissa.

Suomessa on luotu useita maailmanmaineeseennousseita pelejä, kuten Max Payne, Angry Birds ja Clash of Clans. Pelit ja pelaaminen ovat myös keskeinen osa monien suomalaisten elämää. Pelikulttuuri on keskeinen osa lasten ja nuorten
elämää ja yksi suosituimmista harrastuksista; pelien ja pelivideoiden parissa koetaan kulttuurielämyksiä, tavataan ja saadaan ystäviä, opitaan uutta ja rentoudutaan arjen kuormituksesta.

Lapset ja nuoret joutuvat usein navigoimaan pelien maailmassa ilman tukea. Pelien käsittely kouluissa auttaisi lapsia ja nuoria ymmärtämään suhdettaan pelaamiseen ja peleihin ja voisi ehkäistä pelaamiseen liittyviä riskejä. Se auttaisi lisäksi tasoittamaan sukupuolesta ja kotitaustasta johtuvia eroja pelikulttuurisessa pääomassa sekä tietoteknisessä osaamisessa ja suhtautumisessa teknologia-alaan ammattina.

Vesi on elämän ylläpitäjä ja mittaamattoman arvokas luonnonvara. Hyvä vedenlaatu luo ihmisille hyvinvointia ja toimeentuloa ja mahdollistaa parhaiten myös vesieliöiden sopeutumisen lämpenevään ilmastoon. Sinisen talouden kestävä kasvu Suomessa voi rakentua vain puhtaisiin vesiin. BlueAdapttutkimushanke esittää tiekartan sinisen talouden kestävyyssiirtymäksi. Vesien laatuun vaikuttaviin tai vesivaroja ja vesiekosysteemejä hyödyntäviin toimialoihin tulee kohdistaa eriytynyttä politiikkaa niiden uudistumisen
jouduttamiseksi ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Haitallisten ympäristövaikutusten irtikytkentään kasvusta tulee tähdätä vesien laatua ja vesien monimuotoisuutta merkittävästi heikentävillä toimialoilla, kuten maa- ja metsätaloudessa, kalankasvatuksessa ja vesivoiman tuotannossa. Hallittua alasajoa tulee edistää kuormittavilla ja merkitykseltään vähenevillä toimialoilla, kuten turvetuotanto tai pienvesivoima. Kestävää taloudellista kasvua voidaan luoda monilla toimialoilla turismista ja merituulivoimasta aina alihyödynnettyihin luonnon kalakantoihin saakka, kunhan toiminnan ekologinen kestävyys turvataan.

Suomalaisten kunto rapistuu. Varusmiespalveluksen aloittajien kestävyyskunto on heikentynyt asteittain 1970-luvun lopulta nykypäivään. Huonokuntoisia varusmiehiä on jo kolmasosa palveluksen aloittajista, määrä on kahdeksankertaistunut. Keskimääräinen paino puolestaan on noussut kahdeksan kiloa. Kestävyyskunto heikentyy edelleen noin neljänneksen työuran aikana. Maltillinen ennuste kertoo kunnon heikentymisen jatkuvan lähivuosina. Tämä kehitys haastaa hyvinvointi-Suomen. Esitämme tässä politiikkasuosituksessa valtakunnallisen ja paikallisen tason toimia, joita samanaikaisesti toteuttamalla kestävyyskunnon lasku voidaan pysäyttää ja edelleen kääntää nousu-uralle.

Koronapandemia nosti julkisuuteen materiaalisen varautumisen puutteet, mikä kilpistyi suojavarusteiden huonoon saatavuuteen keväällä 2020. Kriisivalmiuden ja varautumisen näkökulmasta tämä oli kuitenkin vain jäävuoren huippu. Terveyskriisin lisäksi koronapandemia oli yhteiskunnallinen kriisi, jolla oli laajoja vaikutuksia eri hallinnonaloille.

Pandemiavarautumisessa on palattava perusasioiden äärelle: asiat joita usein pidetään itsestäänselvyyksinä ovat varautumisen ja terveyskriisien hoidon kovinta ydintä. Vaikka peruspilarit kuten moniviranomaisyhteistyö, läpinäkyvä ja selkokielinen viestintä
sekä inhimillisten voimavarojen takaaminen mainitaan useissa varautumissuunnitelmissa, ne nousevat silti esiin tutkimuksessa suurimpina kompastuskivinä pandemian hallinnassa. Vahva pandemiavarautumisen runko ei rakennu itsestään, vaan vaatii määrätietoisia toimia niin kriisi- kuin normaaliaikoina.

Päätöksenteon informaatioresilienssillä tarkoitetaan hyödyllisen ja luotettavan tiedon saatavuutta ja mis- ja disinformaation aiheuttamien ongelmien ehkäisemistä kriisien ennakoinnissa ja tunnistamisessa, kriisinaikaisessa päätöksenteossa sekä kriisinjälkeisessä
oppimisessa. Tässä policy briefissä keskitymme näistä kriisinaikaiseen päätöksentekoon. Informaatioresilienssi ilmenee kriisitilanteissa sujuvana tiedonkulkuna hallinnonalojen ja hallinnon eri tasojen välillä sekä päätöksenteon neuvonannon ja tietopohjan vähittäisenä vahvistumisena kriisin edetessä.

Kaupungit ovat keskeisessä asemassa Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Päästöjen vähentämisen ohella tarvitaan hiilinielujen kasvattamista. Tämän mahdollistaa kaupunkivihreä – kaupunkien viheralueiden koko kirjo metsistä ja niityistä
rakennettuihin puistoihin, katuistutuksiin ja pihoihin. Kaupunkivihreän potentiaalia hiilinieluna ja kustannustehokkaana sekä monihyötyisenä ilmastoratkaisuna tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin. CO-CARBON esittää ratkaisuksi hiiliviisautta ja
osoittaa viisi keinoa, miten voidaan parantaa viherrakenteen hiilensidontaa, turvata hiilinieluja kaupunkikehittämisessä ja kehittää vähäpäästöisiä rakentamisen ja hoidon menetelmiä – ja samanaikaisesti tuottaa myös muita elintärkeitä ekosysteemipalveluja.

Ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja elintapasairauksien yleistyminen haastavat nykyiset tapamme tuottaa ja kuluttaa ruokaa. Härkäpapu, herne ja apila ovat kotimaisia palkokasveja, joilla voidaan edistää ympäristön ja talouden kestävyyttä sekä ihmisen terveyttä. Jotta palkokasvien viljely ja käyttö lisääntyisivät Suomessa, on päätöksenteon tuettava palkokasvien koko arvoketjua.

Ilmastonmuutos ja energiakriisi ovat kannustaneet suomalaisia pohtimaan ja toteuttamaan energiaremontteja. Energiaremonttien vauhdittamiseksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on jakanut energia-avustusta vuodesta 2020 lähtien. Decarbon-Home-tutkimushanke on tutkinut energia-avustuksen vaikutuksia, tehokkuutta ja käyttäjäkokemuksia. Tutkimustulosten perusteella energia-avustus on tukimuoto, jota kannattaa jatkaa, mutta se vaatii merkittäviä muokkauksia toimiakseen optimaalisesti.