Uusimmat politiikkasuositukset

Täältä sivulta löydät uusimmat strategisen tutkimuksen hankkeiden  politiikkasuositukset. Kaikki hankkeiden politiikkasuositukset löydät strategisen tutkimuksen verkkosivuilta.

  • Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva -tietokooste (03/2024) (pdf)

    Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva on kolmas strategisen tutkimuksen ja sosiaaliturvakomitean tietokumppanuus-yhteistyön tuloksena syntynyt tietokooste. Se tarkastelee digitalisaation vaikutuksia työhön, palvelujen tuottamiseen ja käyttämiseen sekä sosiaaliturvan kokonaisuuteen. Työelämän murrokset sekä nopeasti kehittyvä teknologia ja tekoälysovellutukset aiheuttavat haasteita ja uusia vaateita sosiaaliturvajärjestelmän toimivuudelle ja kestävyydelle. Tässä koosteessa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamat tutkijat ja ohjelmajohtajat analysoivat digitalisaation aiheuttamia murroksia yhteiskunnassa, sosiaaliturvan roolia murrokseen sopeutumisessa sekä digitalisaatiosta koituvia hyötyjä hyvinvointipalveluille.

  • Kestävää sinistä kasvua merituulivoimasta - visio vuodelle 2035 (12/2023) (pdf)

    Päästäkseen ilmastotavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 Suomen tulee siirtyä fossiilisista polttoaineiden käytöstä uusiutuvaan energiaan. Merituulivoima on Suomessa alihyödynnetty uusiutuvan energian tuotantomuoto, jolla voi olla tärkeä rooli tässä siirtymässä. Suomessa toimii vuonna 2023 vain yksi merituulivoimapuisto; Tahkoluoto Porin ulkopuolella, mutta uusia merituulivoimapuistoja suunnitellaan parhaillaan. Suomen on tärkeä varautua orastavaan merituulivoiman kilpailukyvyn kasvuun ja luoda yhteiset rakenteet hallitulle merituulivoiman rakentamiselle.

  • Sopeutuvan vesienhoidon haasteet ja jatkoaskeleet – Miten saavuttaa vesien hyvä tila? (10/2022) (pdf)

    Suomen vesienhoitoa ohjaa EU:n vesipuitedirektiivi, joka asettaa tilatavoitteet pinta- ja pohjavesien sekä rannikkovesien hyvälle ekologiselle ja kemialliselle tilalle. Lisäksi pyrkimyksenä on estää vesien tilan heikentyminen. Hallitus pyrkii näihin tavoitteisiin vesienhoitojärjestelmän avulla, jonka puitteissa meneillään on kolmas vesienhoitokausi (2022-2027). Sekä tilatavoitteiden
    toteutumista seuraavan tiedon tuottamiseen että itse vesipuitedirektiivin tulkintaan liittyy kuitenkin ongelmia, jotka yhdessä vaikuttavat vesienhoitotyön onnistumiseen. Vuonna 2022 kolmannen vesienhoitokauden alkutahdeilla näyttääkin siltä, ettei Suomi ole päässyt toistaiseksi täysin tavoitteisiin, ja paikoin tilanne on jopa huonontunut.

  • Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen on vielä matkaa: Päättäjien tulee varmistaa palvelujen tarkempi kohdentaminen ja toiminnallinen integraatio sote-palveluissa (10/2023) (pdf)

    Jotta sote-uudistuksessa asetetut tavoitteet toteutuvat, tulee uudistuksen toimeenpanosta ja sen seurannasta vastaavien päättäjien ja virkamiesten varmistaa, että jo tehtyjen hallinnollisten integraatioiden lisäksi kiinnitetään huomiota myös toiminnallisiin muutoksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näitä ovat esimerkiksi toimintayksiköiden saumaton yhteistyö monisairaiden hoidossa ja sujuvien, moniammatillisten hoitoketjujen varmistaminen. Vain tuomalla nämä muutokset osaksi palvelujärjestelmää voidaan saavuttaa hyödyt, joita uudistuksella tavoitellaan.

  • Alkoholin käytöstä aiheutuneiden sote-kustannusten hillitseminen on mahdollista: tämä edellyttää parempaa hoitoon pääsyä sekä kokonaisvaltaista ja ennakoivaa otetta palveluilta (10/2023) (pdf)

    Alkoholiongelmaiset potilaat ovat yksi tunnetusti kalleimmista, paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävistä asiakasryhmistä. Alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain jopa miljardin euron välittömät kustannukset. Kustannuksia on mahdollista hillitä edistämällä parempaa hoitoon pääsyä sekä palveluiden kokonaisvaltaisella ja ennakoivalla otteella.

  • Uusien muoviratkaisujen yhdistelmät voivat jarruttaa ilmastomuutosta ja luoda hiilinielun (02/2024) (pdf)

    ValueBioMat-projektissa kehitetty hiilisiirto-malli ohjaa muovituotteiden raaka-aineita koskevan tarkastelun ilmastonmuutosta jarruttaviin ja kiihdyttäviin ratkaisuihin. Hiilisiirto-malli yhdistää käytettävän hiilen raaka-ainelähteet ja havainnollistaa hiilen kiertoa erilaisissa luonnon ja ihmisen järjestelmissä. Samalla se auttaa osoittamaan, kuinka kiertotalous auttaa hidastamaan päästöjä, mutta kuinka kokonaisvaikutus voidaan määrittää ainoastaan määrittämällä järjestelmän sisään/ulos tasapainon kokonaisuutena.

  • Läpinäkyvä sote-tietojen käsittely: kuvakkeilla tiedottaminen (10/2023)(pdf)

    Läpinäkyvä henkilötietojen käsittely on EU:n tietosuojasääntelyn perusperiaate. Emme voi vaikuttaa henkilötietojen käsittelyyn ellemme tiedä, miten niitä käsitellään. Henkilötietojen käsittelyn tarkoituksista tiedottaminen on rekisterinpitäjän lainmukainen velvollisuus, joka toteuttaa läpinäkyvyyden periaatetta.

  • Ratkaisuja resurssiviisaaseen terveydenhuoltoon (11/2023) (pdf)

    Terveydenhuollon kriisi kulminoituu kysymykseen resurssien riittävyydestä. Yhtä keinoa kriisin kaatamiseksi ei ole, mutta rajallisia resursseja voidaan ohjata yhä tarkemmin terveyshyötyä tuottavaan toimintaan. Kehitystyön tavoitteena pitää olla rationaalisen lääkehoidon periaatteita mukaillen vaikuttava, turvallinen, laadukas, taloudellisesti kestävä ja yhdenvertainen terveydenhuolto. Resurssiviisaan terveydenhuollon perustojen valamisen aika on nyt, kun hyvinvointialueiden tuoreet hallintorakenteet avaavat tilaisuuden tuottaa kokonaiskestävää systeemiä.

  • Urheiluseurat voivat liikuttaa lapsia ja nuoria entistä monipuolisemmin ja kestävämmin (11/2023) (pdf)

    Suomessa liikuntaseurat tavoittavat yli puolet lapsista ja nuorista, ja vain yksi kymmenestä ei ole ollut seuratoiminnassa ollenkaan. Lasten ja nuorten vähäinen liikkuminen näkyy myös seurojen toiminnassa muun muassa heikkona kestävyyskuntona tai heikkoina motorisina taitoina. Seurojen ei yksin tarvitse ratkaista liikkumisvajetta, mutta seuroilla on mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa tukemaan liikkumisen lisäämistä ja monipuolistamista. Tämä tukee myös seurojen urheilullisia tavoitteita.

  • GROWTH-ohjelman tulokset: Kestävä ja uudistuva yhteiskunta (white paper, 10/2023)

    Yhteiskuntamme on kestävyysmurroksessa. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen haastavat maailmanlaajuisesti. Elinkeinoelämän murros, joka vaikuttaa työllisyyden kehittymiseen, eläköitymiseen, työvoimapulaan ja eriarvoistumiseen, muovaa samalla hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Osaltaan murrosta kiihdyttävät kasautuvat kriisit, kuten COVID 19pandemia ja geopoliittiset konfliktit. Nämä tekijät luovat tarpeen laaja-alaiselle systeemiselle muutokselle kohti kestävämpää yhteiskuntaa.

Ohjelmajohtajien katsaukset