Uusimmat politiikkasuositukset

Täältä sivulta löydät uusimmat strategisen tutkimuksen hankkeiden  politiikkasuositukset. Kaikki hankkeiden politiikkasuositukset löydät strategisen tutkimuksen verkkosivuilta.

  • Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen on vielä matkaa: Päättäjien tulee varmistaa palvelujen tarkempi kohdentaminen ja toiminnallinen integraatio sote-palveluissa (10/2023) (pdf)

    Jotta sote-uudistuksessa asetetut tavoitteet toteutuvat, tulee uudistuksen toimeenpanosta ja sen seurannasta vastaavien päättäjien ja virkamiesten varmistaa, että jo tehtyjen hallinnollisten integraatioiden lisäksi kiinnitetään huomiota myös toiminnallisiin muutoksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näitä ovat esimerkiksi toimintayksiköiden saumaton yhteistyö monisairaiden hoidossa ja sujuvien, moniammatillisten hoitoketjujen varmistaminen. Vain tuomalla nämä muutokset osaksi palvelujärjestelmää voidaan saavuttaa hyödyt, joita uudistuksella tavoitellaan.

  • Alkoholin käytöstä aiheutuneiden sote-kustannusten hillitseminen on mahdollista: tämä edellyttää parempaa hoitoon pääsyä sekä kokonaisvaltaista ja ennakoivaa otetta palveluilta (10/2023) (pdf)

    Alkoholiongelmaiset potilaat ovat yksi tunnetusti kalleimmista, paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävistä asiakasryhmistä. Alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain jopa miljardin euron välittömät kustannukset. Kustannuksia on mahdollista hillitä edistämällä parempaa hoitoon pääsyä sekä
    palveluiden kokonaisvaltaisella ja ennakoivalla otteella.

  • Uusien muoviratkaisujen yhdistelmät voivat jarruttaa ilmastomuutosta ja luoda hiilinielun (02/2024) (pdf)

    ValueBioMat-projektissa kehitetty hiilisiirto-malli ohjaa muovituotteiden raaka-aineita koskevan tarkastelun ilmastonmuutosta jarruttaviin ja kiihdyttäviin ratkaisuihin. Hiilisiirto-malli yhdistää käytettävän hiilen raaka-ainelähteet ja havainnollistaa hiilen kiertoa erilaisissa luonnon ja ihmisen järjestelmissä. Samalla se auttaa osoittamaan, kuinka kiertotalous auttaa hidastamaan päästöjä, mutta kuinka kokonaisvaikutus voidaan määrittää ainoastaan määrittämällä järjestelmän sisään/ulos tasapainon kokonaisuutena.

  • Läpinäkyvä sote-tietojen käsittely: kuvakkeilla tiedottaminen (10/2023)(pdf)

    Läpinäkyvä henkilötietojen käsittely on EU:n tietosuojasääntelyn perusperiaate. Emme voi vaikuttaa henkilötietojen käsittelyyn ellemme tiedä, miten niitä käsitellään. Henkilötietojen käsittelyn tarkoituksista tiedottaminen on rekisterinpitäjän lainmukainen velvollisuus, joka toteuttaa läpinäkyvyyden periaatetta.

  • Ratkaisuja resurssiviisaaseen terveydenhuoltoon (11/2023) (pdf)

    Terveydenhuollon kriisi kulminoituu kysymykseen resurssien riittävyydestä. Yhtä keinoa kriisin kaatamiseksi ei ole, mutta rajallisia resursseja voidaan ohjata yhä tarkemmin terveyshyötyä tuottavaan toimintaan. Kehitystyön tavoitteena pitää olla rationaalisen lääkehoidon periaatteita mukaillen vaikuttava, turvallinen, laadukas, taloudellisesti kestävä ja yhdenvertainen terveydenhuolto. Resurssiviisaan terveydenhuollon perustojen valamisen aika on nyt, kun hyvinvointialueiden tuoreet hallintorakenteet avaavat tilaisuuden tuottaa kokonaiskestävää systeemiä.

  • Urheiluseurat voivat liikuttaa lapsia ja nuoria entistä monipuolisemmin ja kestävämmin (11/2023) (pdf)

    Suomessa liikuntaseurat tavoittavat yli puolet lapsista ja nuorista, ja vain yksi kymmenestä ei ole ollut seuratoiminnassa ollenkaan. Lasten ja nuorten vähäinen liikkuminen näkyy myös seurojen toiminnassa muun muassa heikkona kestävyyskuntona tai heikkoina motorisina taitoina. Seurojen ei yksin tarvitse ratkaista liikkumisvajetta, mutta seuroilla on mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa tukemaan liikkumisen lisäämistä ja monipuolistamista. Tämä tukee myös seurojen urheilullisia tavoitteita.

  • GROWTH-ohjelman tulokset: Kestävä ja uudistuva yhteiskunta (white paper, 10/2023)

    Yhteiskuntamme on kestävyysmurroksessa. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen haastavat maailmanlaajuisesti. Elinkeinoelämän murros, joka vaikuttaa työllisyyden kehittymiseen, eläköitymiseen, työvoimapulaan ja eriarvoistumiseen, muovaa samalla hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Osaltaan murrosta kiihdyttävät kasautuvat kriisit, kuten COVID 19pandemia ja geopoliittiset konfliktit. Nämä tekijät luovat tarpeen laaja-alaiselle systeemiselle muutokselle kohti kestävämpää yhteiskuntaa.

  • Opettajien koulutuksen on edistettävä kriittisen lukutaidon opetusta (9/2023) (pdf)

    Väärä tieto leviää internetissä nopeammin kuin koskaan. Jokainen nuori tarvitsee kriittistä lukutaitoa eli taitoa hakea tietoa eri medioista, arvioida tekstien luotettavuutta ja vertailla tekstien sisältämää informaatiota. Kriittinen lukutaito sisältyy kaikkien oppiaineiden opetukseen perusopetuksesta lähtien. Kaikki opettajat ja opettajiksi opiskelevat eivät kuitenkaan saa riittävästi tukea kriittisen lukutaidon opettamiseen. Tällä hetkellä opettajien koulutuksessa on vain hyvin vähän lukutaitoon ja sen opettamiseen keskittyviä sisältöjä. Opettajien koulutusta on kehitettävä lisäämällä kriittisen lukutaidon opetussisältöjä. Kaikille opettajille on myös tarjottava mahdollisuus osallistua lukutaidon opetusta tukeviin täydennyskoulutuksiin.

  • Tasapalautus parempi tapa kompensoida polttoainekulujen nousua kuin polttoaineveron keventäminen (9/2023) (pdf)

    Petteri Orpon hallitusohjelmassa on päätetty keventää polttoaineiden verotusta. Veronkevennyksellä halutaan kompensoida jakeluvelvoitteen kiristämistä, jonka arvioidaan nostavan polttoaineiden hintoja. Polttoaineverotuksen keventäminen hyödyttää kuitenkin enemmän suurituloisia kuin pienituloisia. Polttoaineverotus on myös tutkimustiedon valossa yksi tehokkaimmista keinoista vähentää liikennesektorin päästöjä. Verojen alentaminen siten kasvattaisi liikenteen päästöjä. Polttoaineverotuksen keventämisen sijaan korkeampia polttoainehintoja voitaisiin kompensoida kotitalouksille suoraan jaettavilla tasapalautuksilla. Tasapalautukset kohdentuisivat paremmin pienituloisille eivätkä lisäisi liikenteen päästöjä, koska ne eivät tekisi ajamisesta halvempaa polttoaineverotuksen laskemisen tavoin.

  • Ilmastoneuvotteluiden avoimuutta ja sidosryhmien osallistumista on vahvistettava (8/2023) (pdf)

    Avoimuus ja osallistuminen ovat ilmastopolitiikan tekemisen kulmakiviä. Suomessa on jo monia hyviä käytäntöjä osallistaa sidosryhmiä YK:n ilmastoneuvotteluihin kansallisella tasolla. Haasteena on sen sijaan tietynlainen epämääräisyys, käytäntöjen perusteiden riittämätön esilletuonti ja läpinäkyvän ohjeistuksen puute sidosryhmien osallistamiseen ja osallistumiseen liittyen. Kehittämisen varaa on eritoten varhaisen vaiheen osallistumisen tukemisessa, sidosryhmäedustajien nimeämisessä Suomen neuvotteluvaltuuskuntaan sekä heidän toimintansa ohjaamisessa YK:n ilmastokokouksissa.

Ohjelmajohtajien katsaukset