Yhteiskunnan kriisinkestävyys edellyttää varautumista ja vakaita yhteiskunnallisia rakenteita

COVID-19-pandemia osoitti, että emme olleet yhteiskuntana riittävästi varautuneet toimimaan monialaisissa kriiseissä. Koronakriisin kohdistuva tutkimus on lisännyt tietoa ja ymmärrystä pandemian moninaisista vaikutuksista yhteiskuntaan ja eri väestöryhmiin. Tutkittua tietoa voidaan hyödyntää yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamisessa sekä pitkäaikaisten ongelmien ja tietyille väestöryhmille kasautuvien haittojen ehkäisemisessä. Tulevista pandemioista ja monialaisista kriiseistä selvitään paremmin, kun poikkeustilanteen lainsäädäntö on valmiina ja sen laatimisessa on huomioitu perusoikeuksien toteuttaminen, työnjako hallinnon ja poliittisen ohjauksen välillä on selvä,  monikriiseihin on varauduttu laajasti yhteiskunnassa sekä poikkihallinnollisen yhteistyön rakenteet ja toimintamallit ovat jo olemassa.

  • Oikeudelliset rakenteet oltava kunnossa – kriisissä on vaikeaa säätää pikalakeja. Eri hallinnon tasoilla on lisättävä tietoa ja ymmärrystä kriiseihin liittyvästä sääntelystä. Lainsäädäntöä on uudistettava niin, että kriisitilanteet voidaan hoitaa mahdollisimman pitkälle normaaliolojen lainsäädännön turvin. Kriisilainsäädäntöä on kehitettävä demokratian ja perusoikeudet paremmin huomioon ottavaksi.
    Aihetta tutkivat hankkeet: JuRe
  • Kriisitoimia ja kriisin jälkihoitoa on tarkasteltava demokratian ja perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Viranomaisten ja muiden toimijoiden tietoa perusoikeuksista ja niiden rajoittamisen edellytyksistä kriisitilanteissa on lisättävä esimerkiksi tarjoamalla koulutusta lainsäädännön sisällöstä ja hyvistä käytännöistä.
    Aihetta tutkivat hankkeet: EduRESCUE, JuRe
  • Hallinnon toiminnan ja poliittisen ohjauksen keskinäistä suhdetta kriisien hallinnassa on selkiytettävä. Kokonaiskuvan muodostaminen tulevissa kriiseissä edellyttää, että vahvistetaan hallinnonalojen ja -tasojen yhteistyötä sekä rakenteita eri sektorien toimijoiden ja asiantuntijoiden näkemysten esille tuomiseen.
    Aihetta tutkivat hankkeet: EduRESCUE, WELGO
  • Koronapandemian jälkihoidossa tulee tunnistaa keskeiset haavoittuvuustekijät, kuten jaksavan ja osaavan työvoiman niukkuus. Henkilöstön hyvinvointia tulee vahvistaa niin sote-palveluissa ja opetustoimessa kuin valtionhallinnossa. Hyvinvointijohtamisen osaamista tulee lisätä.
    Aihetta tutkivat hankkeet: EduRESCUE, RECIPE, WELGO
  • Koulutus- ja kasvatusjärjestelmän kriisinkestävyyden vahvistaminen on tunnistettava keskeisenä kehitys- ja resursointikohteena yhteiskunnan varautuessa poikkeustilanteisiin. Monihäiriötilanteissa laadukkaan koulutuksen ja kasvatuksen yhdenvertainen saavutettavuus on turvattava yhteiskunnan polarisoitumisen ehkäisemiseksi.
    Aihetta tutkivat hankkeet: EduRESCUE
  • Yhteiskunnan kriisinkestävyyttä on parannettava kehittämällä ihmisten elinympäristöjä tukemaan turvallisuutta ja hyvinvointia. Tämä vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä ja kaupunkisuunnittelua, joka huomioi yhteydet terveyden, hyvinvoinnin ja asuinympäristöjen rakentamisen välillä myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.
    Aihetta tutkivat hankkeet: RECIPE

Yhteiskunnan kriisinkestävyys edellyttää varautumista ja vakaita yhteiskunnallisia rakenteita. Pandemia ja sen hallintatoimet laukaisivat ja kärjistivät suuren määrän muita kriisejä, kuten kasvatus- ja koulutusalan ja terveys- ja hoivapalvelujen ylikuormittumisen sekä hoitovelan kasvun. Jälkikriisit ovat toisiinsa kietoutuneita ja vaikuttavat laajasti eri toimijoihin ja organisaatioihin. Kriisinkestävyyden parantamiseksi tarvitaan varautumista ja yhteiskunnan rakenteiden vahvistamista.

Kriisilainsäädäntöä tulee kehittää ja lisätä ymmärrystä kriisien sääntelystä kaikilla hallinnon tasoilla. Koronapandemia on osoittanut, ettei Suomen kriisilainsäädäntö ole ajan tasalla (Salminen 2020). Valmiuslain ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään (Jonsson & Salminen 2018), ja lain kokonaisuudistusta on jatkettava. Uudistusta on arvioitava demokratian ja perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Myös muu lainsäädäntö on ollut pandemiatilanteisiin riittämätöntä. Tartuntatautilakia on syytä uudistaa siten, että se toimii pandemiatilanteissa (Hautakorpi 2023). On varauduttava siihen, että myös muu lainsäädäntö on toimivaa kriisioloissa. Kriisisääntelyssä toimivaltasuhteiden on oltava selviä. Kriisitilanteessa toteutettavalle lainsäädännölle tulee kehittää oikeusvaltioperiaatteiden valossa kestäviä menettelyllisiä ja sisällöllisiä kriteerejä.

Kriisiaikaisia toimia ja kriisin jälkihoitoa on tarkasteltava demokratian ja perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Kriisitilanne on korostanut toimeenpanovallan roolia. Päätöksenteon avoimuus on ollut uhattuna (Värttö 2023). Korona ja sen hallintatoimet ovat kohdelleet eri väestöryhmiä eriarvoisesti (Hämäläinen, Kuortti & Salminen 2023). Tietoa kriisitoimien vaikutuksista demokratiaan ja perusoikeuksien toteutumiseen on kerättävä eri viranomaisilta ja ammatti- ja väestöryhmiltä. Keskustelua tulee käydä yksilön oikeuksien ja erilaisten kollektiivisten intressien suhteesta sekä osallistavan ja avoimen päätöksenteon mahdollisuuksista myös kriisioloissa. Kotimaiset kriisitoimet on dokumentoitava yhteen huolellisesti ja suoritettava niiden laaja-alainen jälkiarviointi. Koronapandemiaa koskevat oikeudelliset arvioinnit tarjoavat aineistoa kriisejä koskevien demokratian ja perusoikeuksien ongelmakohtien määrittelyyn ja sääntelyn kehittämiseen. Suomi ei toimi tyhjiössä kriisien sääntelyssä, joten myös kansainvälistä vertailutietoa on syytä hyödyntää. 

Hallinnon toiminnan ja poliittisen ohjauksen keskinäistä suhdetta kriisien hallinnassa on selkiytettävä ja on vahvistettava päätöksenteon tietopohjaa. Koronakriisissä päätöksiä ei ehditty valmistella kunnolla, mikä on pandemian eri vaiheissa johtanut jopa lainvastaisiin päätöksiin (Huhtakangas ym. 2022). Hallinnonalojen ja -tasojen välistä informointia ja yhteistyötä tulee kehittää kansallisen kriisinhallintamallin mukaisesti (Kihlström ym. 2023). Moninaisten kriisien ennakointikyky ja päätöksenteon riittävä tietopohja ja kokonaiskuva kriisitilanteissa edellyttävät pitkäjänteistä työtä toimintatapojen luomiseksi (Huhtakangas ym. 2022).

Kriisien monitahoista luonnetta on ymmärrettävä päätöksenteon ja hallinnon kaikilla tasoilla, jotta voidaan välttää ongelmien kasautumista tietyille väestöryhmille ja pitkäaikaisten ongelmien syntymistä (Huhtakangas ym. 2022). Hallinnonalojen tulee osata hyödyntää koordinoidusti useita eri asiantuntemuksen lähteitä, kuten tieteellistä tietoa ja kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta. Tiedon syntetisoinnissa päätöksentekijöille tarvitaan riittävästi kohdennettuja asiantuntijaresursseja.

Terveysjärjestelmän varautumiskykyä tulee vahvistaa ja sen eri tasoilla tulee huomioida myös henkilöstön hyvinvointi ja laaja-alainen osaaminen. Kriisien ennakoinnissa tarvitaan vahvaa asiantuntemusta ja mielikuvitusta (Heino ym. 2022). Koronapandemia yllätti suomalaisen terveysjärjestelmän, vaikka järjestelmän kriisivalmius oli arvioitu kansainvälisillä mittareilla erinomaiseksi (Kihlström ym. 2022a). Pandemia myös pahensi terveysjärjestelmässä jo aiemmin olleita ongelmia, kuten viiveitä hoitoon pääsyssä.

Henkilöstö järjestelmän kaikilla tasoilla on joutunut kokemaan paitsi ylimääräistä työkuormaa, myös painostusta ja häirintää (Kihlström ym. 2022a). Työntekijöiden jaksamisen ja laaja-alaisen osaamisen vahvistaminen on olennaista, jotta olemassa olevat henkilöstöresurssit voisivat vastata myös kriisiaikojen tarpeisiin (Kihlström ym. 2022a; Kihlström ym 2022b)).

Koulujärjestelmän kriisinkestävyyden vahvistaminen on tunnistettava tärkeänä kehitys- ja resursointikohteena yhteiskunnan varautuessa poikkeustilanteisiin. Koulutus on kivijalka, jonka rapautuminen vaikuttaa laajasti koko yhteiskunnan valmiuteen kohdata kriisejä ja toipua niistä. Koronapandemian aikana oppilaiden viikoittainen opiskeluaika väheni, oppimistulosten kehitys hidastui (Lerkkanen ym. 2022) ja pahoinvointi lisääntyi (Salmela-Aro ym. 2021). Oppilaat kokivat yksinäisyyttä ja kaipasivat koulukavereitaan (Pöysä ym. 2023). Myös perheiden hyvinvointi oli koetuksella, ja vanhempien resurssit ohjata etäopiskelua kotona vaihtelivat suuresti (Sorkkila & Aunola 2021). 

Koronapandemia on selkeästi tuonut esille koko koulun ekosysteemin merkityksen. Jotta koulun henkilöstöllä on kykyä toimia joustavasti ja vastata oppilaiden koulutuksellisiin, sosiaalisiin ja psykologisiin tarpeisiin kaikissa olosuhteissa, se tarvitsee koulutusta ja tukirakenteita kouluyhteisöön (Lerkkanen & Salmela-Aro 2022). Jokaisen lapsen ja nuoren oikeus oppimiseen, osallisuuteen ja kuulluksi tulemiseen on turvattava myös kriisitilanteissa (Panula ym. 2023). Lapsilla ja nuorilla on oikeus riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen sekä oppilashuollon että laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluina, ja näiden saatavuuden varmistaminen on olennaista lasten hyvinvoinnin turvaamisessa myös kriisitilanteissa (Pakarinen ym. 2023). Näistä syistä on lisättävä opettajien ja rehtoreiden koulutusta koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tukemisesta sekä tunne- ja vuorovaikutustaidoista (Elomaa ym. 2023; Salo & Kajamies 2022).

Kaupunkisuunnittelu on nähtävä keskeisenä osana poikkihallinnollista kokonaisturvallisuuden edistämistä. Kaupunkien viisas suunnittelu parantaa kokonaisturvallisuutta monin tavoin niin normaali- kuin kriisioloissakin. Kokonaisturvallisuus sisältää paitsi rakennetun ja digitaalisen infrastruktuurin kestävyyden suoria uhkia vastaan, myös terveysturvallisuuden. Terveysturvallisuutta voidaan parantaa suunnittelemalla kaupunkiympäristöjä, jotka edistävät terveyttä ja ehkäisevät myös tartuntatautien leviämistä. (Rönkkö ym. 2022.) Biologisesti monimuotoisista viheralueista tulee huolehtia kaupunkialueilla, sillä niiden väheneminen voi heikentää immuunijärjestelmää ja altistaa tartuntataudeille. Terveysturvallisten kaupunkiympäristöjen kehittämiseksi on vahvistettava poikkihallinnollista yhteistyötä maankäytön suunnittelusta vastaavan kunnan sisällä sekä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä.

Kaupunkisuunnittelu on nähtävä keskeisenä osana poikkihallinnollista kokonaisturvallisuuden edistämistä. Kaupunkien viisas suunnittelu parantaa kokonaisturvallisuutta monin tavoin niin normaali- kuin kriisioloissakin. Kokonaisturvallisuus sisältää paitsi rakennetun ja digitaalisen infrastruktuurin kestävyyden suoria uhkia vastaan, myös terveysturvallisuuden. Terveysturvallisuutta voidaan parantaa suunnittelemalla kaupunkiympäristöjä, jotka edistävät terveyttä ja ehkäisevät myös tartuntatautien leviämistä. (Rönkkö ym. 2022.) Biologisesti monimuotoisista viheralueista tulee huolehtia kaupunkialueilla, sillä niiden väheneminen voi heikentää immuunijärjestelmää (Hanski ym. 2012) ja altistaa tartuntataudeille (Yang ym. 2022). Monipuolinen kosketus kasvillisuuden ja maaperän mikrobeihin myös parantaa vastustuskykyä, kun ihmistä suojaava ihon mikrobisto saa täydennystä luonnosta (Hanski et al. 2012). Elinympäristön piirteet taas voivat vaikuttaa säälle ja ilmansaasteille altistumiseen ja tartuntatautiherkkyyteen. Elinympäristöt vaikuttavat myös ihmisten käyttäytymiseen ja heidän fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteensä ja hyvinvointiinsa. (Kärmeniemi ym. 2018; Kärmeniemi ym. 2019; Lankila ym. 2022.) Turvallisten kaupunkiympäristöjen kehittämiseksi on vahvistettava poikkihallinnollista yhteistyötä maankäytön suunnittelusta vastaavan kunnan sisällä sekä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä.

Lähteet

Elomaa, M., Pakarinen, E., Eskelä-Haapanen, S., & Lerkkanen, M.-K. (2023). Principals’ work during the COVID-19 pandemic: Crise- and remote leadership. Book chapter in Ahtiala et al. (Eds). Leadership in educational contexts in Finland: Theoretical and empirical perspectives. Springer. In press.

Hanski, I., von Hertzen, L., Fyhrquist, N., Koskinen, K., Torppa, K., Laatikainen, T., Karisola, P., Auvinen, P., Paulin, L., Mäkelä, M.J., Vartiainen, E., Kosunen, T.U., Alenius, H-, Haahtela, T. Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated, Proc. Natl. Acad. Sci. 109 (2012) 8334–8339, doi:10.1073/pnas.1205624109. 

Hautakorpi, Johanna (2023): Perusoikeuksien rajoittaminen pandemiassa – tarkastelussa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt. JuRe tietokooste 1/2023. Turun yliopiston julkaisuja.

Huhtakangas, M., Paananen, H., Kihlström, L., Rautiainen, P., Keskimäki, I., Karrainen, S. & Tynkkynen, L-K. (2023). ”Peruskehikko on olemassa, mutta sitä ei seurattu” – asiantuntijanäkemykset kansanterveysjärjestelmän toiminnasta ja ketterästä hallinnasta COVID-19- pandemiassa vuosina 2020–2021. Hallinnon Tutkimus. https://doi.org/10.37450/ht.122290

Hämäläinen, Hanna; Kuortti, Kaisa & Salminen, Janne (2023): Covid-19-pandemia ja rajoitustoimenpiteet vankiloissa. Lakimies. Tiivistelmä suomeksi.

Hautakorpi, Johanna (2023, ilmestyy lokakuun aikana): Asumispalveluyksiköissä pandemia-aikana toteutetut tapaamisrajoitukset perusoikeuksien kannalta. Oikeustiede–Jurisprudentia.

Heino, O., Heikkilä, M., & Rautiainen, P. (2022). Caging identified threats: Exploring pitfalls of state preparedness imagination. International Journal of Disaster Risk Reduction.

Jonsson Cornell, Anna & Salminen, Janne (2018): Emergency Laws in Comparative Constitutional Law – The Case of Sweden and Finland. German Law Journal; Heikkonen, Johannes; Kataja, Pauli; Lavapuro, Juha; Salminen, Janne & Turpeinen, Mira (2018): Valmiuslaki ja perusoikeudet poikkeusoloissa : Valtiosääntöoikeudellinen kokonaisarvio valmiuslain ja perustuslain 23 §:n suhteesta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja

Kihlström, L., Huhtakangas, M., Siemes, L., Keskimäki, I., & Tynkkynen, L-K. (2023). Power and politics in a pandemic: insights from Finnish health system leaders during COVID-19. Social Science and Medicine. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2023.115783

Kihlström, L., Huhtakangas, M., Karreinen, S., Keskimäki, I., & Tynkkynen, L-K. (2022a). “Kenenkä vastuulla tää nyt sitten on? Ei ehkä ainakaan meidän:” COVID-19 pandemian hallinta ja johtaminen Suomessa. Tutkimuksesta tiiviisti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-872-9

Kihlström, L., Huhtakangas, M., Karreinen, S., Viita-aho, M., Keskimäki, I., Tynkkynen, L-K. (2022b). ”Local cooperation has been the cornerstone”: facilitators and barriers to resilience in a decentralized health system during COVID-19 in Finland. Journal of Health Organization and Management.

Kärmeniemi, M., Lankila, T., Ikäheimo, T., Koivumaa-Honkanen, H., Korpelainen, R. (2018) The Built Environment as a Determinant of Physical Activity: A Systematic Review of Longitudinal Studies and Natural Experiments. Ann Behav Med, 52(3):239-251. 

Kärmeniemi, M., Lankila, T., Ikäheimo, T., Puhakka, S., Niemelä, M., Jämsä, T., Koivumaa-Honkanen, H., Korpelainen, R. (2019) Residential relocation trajectories and neighborhood density, mixed land use and access networks as predictors of walking and bicycling in the Northern Finland Birth Cohort 1966. Int J Behav Nutr Phys Act, 16, 88. 

Lankila, T., Puhakka, S., Kärmeniemi, M., Kangas, M., Rusanen, J., Korpelainen R. (2022) Residential history and changes in perceived health – The Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Health & Place, 78. 

Lerkkanen, M.-K., Pakarinen, E., Salminen, J., & Torppa, M. (2022). Reading and Math Skills Development among Finnish Primary School Children before and after COVID-19 School Closure. Reading and Writing. DOI: 10.1007/s11145-022-10358-3

Lerkkanen, M.-K., & Salmela-Aro, K. (2022). Kohti koronan jälkeistä koulua. Kasvun tuki, 2(1), 4-6. https://kasvuntuki.fi/aikakauslehti/julkaisut/kasvun-tuki-aikakauslehti-12022/tutkija/

Pakarinen, E., Kiuru, N., & Valtonen, V. (2023). Lasten ja nuorten oikeudet oppimiseen ja hyvinvointiin vaarantuivat koronapandemian aikana. Kasvun Tuki -Aikakauslehti, 3(1). https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/130412

Panula, V., Kiuru, N., Pöysä, S., Junttila, N., Sorkkila, M., Lerkkanen, M.-K., & Pakarinen, E. (2023). Hiljaisia ääniä: nuorten kokemuksia koronapandemian vaikutuksesta hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja oppimiseen. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset, 2023:2. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/hiljaisia-aania

Pöysä, S., Pakarinen, E., & Lerkkanen, M.-K. (2023). Psykososiaalisen hyvinvoinnin heijastuminen oppilaiden kokemuksiin etäopetuksesta. Kasvatus. In press.

Rönkkö, E., Juuti, E. & Hentilä, H.-L. (2022). Resistant, responsive, resilient cities: Urban planning as a means for pandemic prevention. IOP Conf. Ser.: Earth Environ. Sci. 1122 012006 https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1755-1315/1122/1/012006

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Vinni-Laakso, J. & Hietajärvi, L. (2021). Adolescents’ longitudinal school engagement and burnout before and during COVID-19: The role of socio-emotional skills. Journal of Research on Adolescence, 31, 796-807.

Salminen, Janne (2020): Finsk krishantering i fredstid — beredskapslagen tillämpas för första gången. Svensk Juristtidning.

Salo, A.-E. & Kajamies, A. (22.11.2022). Tulevaisuuden opettajien askeleita kohti jokaisen oppilaan osallisuuden edistämistä. ELIKSIIRI. Tulevaisuuden opettajien askeleita kohti jokaisen oppilaan osallisuuden edistämistä (eted.fi)

Salo, A.-E., Vauras, M., Hiltunen, M. & Kajamies, A. (2022). Long-term intervention of at-risk elementary students' socio-motivational and reading comprehension competencies: Video-based case studies of emotional support in teacher–dyad and dyadic interactions. Learning, Culture and Social Interaction, 34. https://doi.org/10.1016/j.lcsi.2022.100631

Sorkkila, M., Alasuutari, M., Pakarinen, E., Lammi-Taskula, J., Kiuru, N., & Aunola, K. (2023). Vanhempien uupumus ja etäopetusjärjestelyt covid-19-poikkeusoloaikana. Kasvatus, 54(2), 101–117. https://doi.org/10.33348/kvt.129150

Sorkkila, M., & Aunola, K. (2021). Resilience and parental burnout among Finnish parents during the COVID-19 pandemic: Variable and person-oriented approaches. The Family Journal: Counseling and Therapy for Couples and Families, 30(2), 139–147.

Värttö, Mikko (2023): Parliamentary oversight of emergency measures and policies – A safeguard of democracy during a crisis? European Policy Analysis. Tiivistelmä suomeksi.

Yang, Y., Lu, Y., Jiang, B. (2022) Population-weighted exposure to green spaces tied to lower COVID-19 mortality rates: a nationwide dose-response study in the USA. Sci. Total Environ. 851, 158333 https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2022.158333.

Lisätietoja

EduRESCUE

Resilientti koulu ja koulutus

JuRe

Oikeudenmukainen toipuminen pandemiasta? Perustuslailliset oikeudet, legitiimi hallinta ja saadut opit

RECIPE

Vastustuskykyinen kaupunki: Kaupunkisuunnittelu pandemioiden ennaltaehkäisyn välineenä

WELGO

Hyvinvoinnin turvaaminen pandemia-aikoina: kohti yhteistyöhön perustuvaa syndemioiden hallintaa