Julkisen vallan muuttuva rooli ja yhteiskunnan ohjaamisen mahdollisuudet, STEER (2019–2025)
Julkaistu 1.10.2021
Osallisuus vahvistaa hyvinvointia
- Varmistetaan toimiva perusturva, sillä se lisää ihmisen kokemusta yhteiskunnallisesta osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista. Usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin vahvistaa elämänhallintaa ja lisää taloudellisen turvallisuuden tunnetta.Aihetta tutkivat hankkeet: TITA, WIP
- Turvataan kaikille mahdollisuudet kulttuuriseen osallisuuteen taide- ja kulttuuripalveluilla. Taiteisiin ja kulttuuriin osallistuminen on jokaisen perusoikeus. Asiantuntevasti ja laadukkaasti järjestetyillä taide- ja kulttuuripalveluilla voidaan ehkäistä osattomuutta ja syrjäytymistä sekä lisätä kaikkien – erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisryhmien – hyvinvointia ja toimintamahdollisuuksia.Aihetta tutkivat hankkeet: ArtsEqual
- Tunnistetaan osallisuutta mahdollistavien fyysisten tilojen merkitys ja parannetaan niiden saatavuutta. Esimerkiksi julkisten ja asukkaiden yhteisessä käytössä olevien tilojen tulee olla maksuttomia, aidosti avoimia, esteettömiä sekä saavutettavia kaikille.Aihetta tutkivat hankkeet: ORSI
- Kehitetään liikunnallisia palveluja ja ympäristöjä, jotka tukevat erityisesti niiden henkilöiden tapaa olla aktiivisia, joille liikunnallisuus ei ole vakiintunut elämäntapa. Jokaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus liikkua taloudellisista, sosiaalisista, fyysisistä ja henkisistä rajoitteista huolimatta. Käsitystä oikeanlaisesta liikkumisesta on laajennettava suorituskeskeisyydestä monipuoliseen fyysiseen aktiivisuuteen, mikä vahvistaa myös osallisuutta.Aihetta tutkivat hankkeet: STYLE
- Turvataan ikääntyvien, maahanmuuttajien ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien osallisuus palvelujärjestelmää digitalisoitaessa. Perinteisten asiointipalveluiden saatavuus ja saavutettavuus on taattava niitä tarvitseville.Aihetta tutkivat hankkeet: DigiIN
Yhteiskunnallisen osallisuuden puute voi johtaa syrjäytymiseen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämiseen.
Oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään niiden avulla, sekä mahdollisuus ilmaista itseään ovat YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa ja Suomen perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia. Kulttuuritoimintalain (166/2019) lisäksi useissa strategioissa ja hankkeissa korostetaan ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen sekä esimerkiksi lasten ja nuorten oikeutta harrastaa näitä.
Kulttuurinen osallisuus tukee kokonaisvaltaisesti hyvinvointia vahvistamalla yksilön kokemusta ihmisenä olemisen arvokkuudesta ja elämän merkityksellisyydestä sekä rohkaisemalla toimijuuteen. Kulttuurinen pääoma, jota esimerkiksi taidekasvatus ja taiteellinen harrastustoiminta kerryttävät, on tutkitusti yhteydessä sosiaalisten taitojen kehittymiseen, oppimistuloksiin ja akateemiseen kyvykkyyteen sekä koulutusvalintoihin. Taidetoiminta ja -kasvatus ei kuitenkaan saavuta kaikkia, jolloin hyvinvointia edistävät vaikutukset jäävät saavuttamatta. Yhtenä syynä pidetään rakenteesta johtuvaa ulossulkemista. Lasten ja nuorten kulttuurista osallisuutta tuleekin lisätä ja edistää yhteistyöllä, joka ylittää vakiintuneet yhteiskunnalliset sektorirajat esimerkiksi kulttuurin, liikunnan, sosiaalihuollon ja opetuksen osalta. Matalan kynnyksen osallistavaa taide- ja kulttuuritoimintaa on lisättävä erityisesti huomioiden yksinäisyyden riskiryhmiin kuuluvat: yksinelävät, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat, työttömät ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. (Turpeinen ym. 2019)
Nykyistä liikunnallisempi elämäntapa lisäisi suomalaisten hyvinvointia ja ehkäisisi liikkumattoman ja passiivisen elämäntavan aiheuttamia terveydenhuollon kustannuksia. Liikkumattomuuden haasteisiin voidaan vastata kohentamalla liikkumisen osallisuutta: Tällä hetkellä liikuntapalvelut eivät huomioi riittävästi erilaisia kohderyhmiä, taloudelliset rajoitteet voivat estää liikkumisen tai liikuntavälineiden saatavuuden, ja vertaisliikkujan muodossa saatavan sosiaalisen tuen puute voi estää liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Myös tiiviillä kaupunkirakenteella sekä kävellen ja pyöräillen saavutettavilla palveluilla voidaan tukea liikunnallista elämäntapaa. (Parkkinen ym. 2019)
Osallisuutta käsittelevässä keskustelussa on tärkeää huomioida myös ne fyysiset tilat, jotka mahdollistavat osallisuuden ja toisaalta voivat myös sulkea ulos. Osallisuuden muodostuminen tarvitsee tiloja, jotka ovat julkisia, ei-kaupallisia ja maksuttomia. Tilojen, jotka mahdollistavat kasvokkaiset kohtaamiset, yhdessä tekemisen ja ideoinnin sekä yhteisten tavoitteiden luomisen, on oltava saavutettavia ja aidosti avoimia. Fyysiset tilat vaikuttavat myös liikkumisen osallisuuteen, ja esimerkiksi yhteisöllisten liikuntatilojen puute voi olla liikkumattomuutta ruokkiva syy (Rikala ym. 2021; Parkkinen ym. 2019).
Lähteet
Kangas, O., Jauhiainen S., Simanainen M. & Ylikännö, M. (2021) Experimenting with Unconditional Basic Income: Lessons from the Finnish BI Experiment 2017-2018. Cheltenhamn: Edward Elgar, https://www.elgaronline.com/view/edcoll/9781839104848/9781839104848.xml?rskey=qgWVg2&result=1
Turpeinen, I., Juntunen, M.-L. & Kamensky, H. (2019). Etsivä kulttuurityö lisää lasten ja nuorten kulttuurista osallisuutta. https://www.artsequal.fi/fi/-/toimenpidesuositus-etsiva%CC%88-kulttuurityo%CC%88-lisa%CC%88a%CC%88-lasten-ja-nuorten-kulttuurista-osallisuutta/2.0
Parkkinen, M., Ahokas, I., Kiviluoto, K., Saarimaa, R. & Tapio, P. (2019) Liikunnallisen elämäntavan haasteita ja ratkaisuja. STYLE-hankkeen sidosryhmätyöpajojen tulokset. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu eJulkaisuja 13/2019. https://www.utupub.fi/handle/10024/148675
Rikala, S., Lahikainen, L., Sjöblom, J. & Wallin, A. (2021) Osallisuuden tilat kestävyysmurroksessa. ORSI-blogi.https://www.ecowelfare.fi/2021/05/17/osallisuuden-tilat-kestavyysmurroksessa-blogi/
Linkit politiikkasuosituksiin
Lisätietoja
