Ratkaisuja tieteestä – väyläsi strategisen tutkimuksen tuloksiin

Palvelumme tarjoaa ilmiölähtöisesti strategisen tutkimuksen hankkeiden tutkittua tietoa ja tutkimukseen perustuvia ratkaisuja yhteiskuntamme suuriin haasteisiin. Autamme päätöksentekijöitä ja valmistelijoita löytämään uusimman tutkimustiedon, politiikkasuositukset ja asiantuntijat.

Mitä strategisessa tutkimuksessa tapahtuu? Tilaa uutiskirje!

Tilaa uusimmat ratkaisut tieteestä suoraan sähköpostiisi. Seuraa strategisen tutkimuksen hankkeissa tehtävää tutkimusta ja strategisen tutkimuksen ajankohtaisia asioita tilaamalla kerran kuussa ilmestyvä uutiskirjeemme. Uutiskirjeissämme on ollut kuukausittain vaihtuva teema. Uutiskirje on suomenkielinen.

Uusimmat politiikkasuositukset

  • Yhteistoiminnalliset prosessit auttavat haasteellisessa ympäristöpäätöksenteossa – ohuesta osallistumisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun (5/2022) (pdf) / Osallistuva kansalaisuus ja muuttuva hallinta

    Ympäristöongelmien ratkaiseminen edellyttää julkisen hallinnon, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistoiminnallisen hallinnan periaatteita noudattamalla voidaan yleensä parantaa valmistelun tietopohjaa, tukea toimijoiden välistä luottamusta sekä edistää päätösten toimeenpanoa ja hyväksyttävyyttä. Tämä julkaisu kokoaa strategisen tutkimuksen CORE-hankkeessa (Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa) kertyneitä oppeja ja suosituksia yhteistoiminnan kehittämisestä. Julkaisu on suunnattu erityisesti julkisen hallinnon toimijoille.

  • Kiertotalouden startup yritykset vauhdittavat kestävyysmuutosta ja uudistavat taloutta (4/2022) (pdf) / Ympäristönmuutos ja luonnonvarat

    Esittelemme tässä politiikkasuosituksessa tapoja, joilla kasvuhakuisten kiertotalousyritysten tarpeet saadaan mukaan kestävää kasvua edistävään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Suosittelemme, että julkisen sektorin organisaatioissa ja erityisesti yrityspalvelukentässä panostetaan
    kiertotalousosaamiseen ja että lainsäädännössä ja ohjauksessa korostetaan ennakoitavaa ja pitkäjänteistä kestävän kehityksen mukaista päätöksentekoa. Siten julkinen sektori voi tukea kiertotalousliiketoiminnan kehittymistä.

  • Hiilikorvaus osaksi METSO-ohjelmaa tehostamaan vanhojen metsien ja hiilivarastojen suojelua (4/2022) (pdf) / Ympäristönmuutos ja luonnonvarat

    Metsäluonnon monimuotoisuutta ja hiilivarastoa voidaan vahvistaa yhtä aikaa.

    Metsiensuojelu on yksi tärkeimmistä keinoista hidastaa luontokatoa. Suojellut metsät ovat samalla hiilen varasto ja hiilinielu. Suojelemalla monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät metsät voidaan hidastaa luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutosta. Ilmastorahoitusta tulee kanavoida metsänomistajille maksettavana hiilikorvauksena metsien monimuotoisuuden suojeluohjelmaan, sillä se lisää arvokkaiden kohteiden tarjontaa.

  • Puntaroivat kansalaiskeskustelut suomalaisen demokratian vahvistajina (1/2022) (pdf) / Osallistuva kansalaisuus ja muuttuva hallinta

    Puntaroivat kansalaiskeskustelut voivat auttaa tekemään harkitumpia ja hyväksyttävämpiä yhteiskunnallisia päätöksiä. Ne voivat myös parantaa julkisen keskustelun laatua sekä vähentää vastakkainasetteluja lisäämällä kansalaisten tietoa ja ymmärrystä eri näkökantoja kohtaan. Siksi kansalaiskeskusteluja kannattaa hyödyntää suomalaisen demokratian vahvistajina. Puntaroivien kansalaiskeskustelujen vaikuttavuus riippuu siitä, miten hyvin ne on kytketty osaksi hallinnon ja politiikan suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Poliittisessa päätöksenteossa kansalaiskeskusteluilla voi olla erilaisia rooleja.

  • Hyvinvointiyhteiskunnan digitaaliset palvelut yhdenvertaisiksi 1/2022 (pdf) / Teknologian, talouden ja työn murrokset

    Hyvinvointiyhteiskunnan digitaalisten palveluiden toteutuksessa on epäonnistuttu huomioimaan haavoittuvammassa asemassa olevien asiakkaiden tarpeet. Jos palveluita ei kehitetä tosiasiallisesti yhdenvertaisiksi, digitalisaation tavoitteet eivät toteudu. Tämä voimistaa väestön eriarvoistumista ja lisää syrjäytymisen riskiä. Esitämme DigiIN-hankkeen tulosten pohjalta yhdeksän toimenpidettä digitaalisten palveluiden kehittämiseksi. Toimenpiteet on suunnattu poliittisille päättäjille sekä palvelunantajille eli julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille, jotka järjestävät, tuottavat tai toteuttavat hyvinvointiyhteiskunnan digitaalisia palveluita. Palvelunantajat voivat hyödyntää tätä julkaisua esimerkiksi arvioidessaan tai jatkokehittäessään digitaalisia palveluitaan.

  • Kiertotalouden askeleet kestävään arvonluontiin (12/2021) (pdf) / Ympäristönmuutos ja luonnonvarat

    Kiertotalouteen liittyy arvonmäärityksen malli, jossa 1) ekologinen ja sosiaalinen kestävyys yhdistyvät talouskasvuun sekä 2) aineeton ja aineellinen kasvu kytkeytyvät yhteen. Kiertotalouden arvonmääritys vaatii tuotantoa, palveluita ja kulutusta koskevan ajattelun, toimintatapojen ja päätöksenteon uudelleenarviointia.

    Kiertotaloussiirtymän odotetaan edistävän Suomen talouden rakenteellista uudistumista, lisäävän vientiä nykyisille ja syntyville yrityksille sekä vahvistavan talouden kasvua samalla, kun se luo pohjaa ekologiselle ja sosiaaliselle kestävyydelle (VNK 2020). Siirtymä kiertotalousyhteiskuntaan edellyttää kiertotalouteen liittyvän kokonaisvaltaisen arvonluontimekanismin ymmärtämistä ja mahdollistamista.

  • Kiertotalous tarvitsee sujuvaa sopimista (10/2021) (pdf) / Ympäristönmuutos ja luonnonvarat

    Siirtymä kiertotalouteen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kiertotalouden liiketoiminnan tavoitteena on luoda voittoa materiaali- ja tuotevirroista, jotka pitävät resurssin, materiaalin tai tuotteen mahdollisimman pitkään ja kestävästi kierrossa. Toimiva kiertotalouden liiketoiminta tuottaa mahdollisimman vähän jätettä ja toimii resurssiviisaasti.

    Sopimukset ovat tärkeä osa kestävän kiertotalouden liiketoiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Sopimukset voivat onnistuessaan toimia kiertotalouden liiketoiminnan vauhdittajina, mutta epäonnistuessaan ne voivat hidastaa tai estää kiertotaloutta edistävän liiketoiminnan kehittymistä.

  • Investoinneilla kestävää kasvua ja hyvinvointia teknologiamurroksista 10/2021 (pdf) / Teknologian, talouden ja työn murrokset

    Teknologiamurrokset vaikuttavat talouteen, liiketoimintaan ja ihmisten elämään. Teknologiamurroksia leimaavat ennakoimattomat kehityskulut ja epävarmuus. Teknologian lisäksi muuttuvat markkinat, toimijat, arjen käytännöt ja poliittiset ohjauskeinot.

    Teknisten kysymysten lisäksi on ymmärrettävä moninaisia yhteiskunnallistaloudellisia mekanismeja, jotka vaikuttavat murrosten suuntaan ja toteutumiseen. Suomella olisi erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää teknologiamurroksia liittyen digitalisaatioon, tekoälyyn, automatisaatioon ja robotiikkaan, energiamarkkinoiden murrokseen sekä alustatalouteen. Tämä vaatii kuitenkin oikeanlaisia toimia, ja myös potentiaalisiin tuleviin uhkiin varautumista.

  • Suomalaisen demokratian kipukohdat ja niiden ratkaisumahdollisuudet 9/2021 (pdf) / Osallistuva kansalaisuus ja muuttuva hallinta

    Vaikka demokratian tila on Suomessa suhteellisen vahva, maailmaa koettelevat megatrendit haastavat myös suomalaista demokratiaa. Viime vuosikymmeninä demokratian vahvistamiseksi on kehitetty erilaisia demokratiainnovaatioita, jotka tarjoavat vaikuttamiskanavia, lisäävät vuoropuhelua ja edistävät kestävää päätöksentekoa.

    Tässä julkaisussa on esitelty ratkaisuja suomalaisen demokratian kipukohtiin. Ratkaisut täydentävät perinteistä edustuksellista, vaaleihin perustuvaa demokratiaa ja vastaavat sen heikkouksiin. Esimerkiksi osallistuminen päätöksentekoon luo kansalaisille uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin, mikä voi heijastua myös yleisemmin poliittiseen aktiivisuuteen muun muassa vaaleissa. Rakentava julkinen keskustelu esittää arvovalinnat vastakkainasettelua välttävällä tavalla, jolloin kansalaiset voivat muodostaa omia arvostelmiaan harkitusti ja toisten näkökannat huomioiden. Vaalikaudet ja puoluerajat ylittävät toimielimet, yhteistoiminnalliset menetelmät ja puntaroivat kansalaiskeskustelut auttavat tekemään päätöksiä vaalisykleistä ja poliittisista intresseistä riippumatta kestävästi ja myös tulevaisuuden sukupolvien tarpeet huomioiden.

  • Opettajien digiloikasta jatkuvaan ammatillisen oppimiseen 8/2021 (pdf) / Teknologian, talouden ja työn murrokset

    Tutkimustulokset osoittavat, että julkisuudessa esiin nostettu opettajien Covid19-aikana tekemä digiloikka on osittain tarua ja osittain totta. Opettajat hallitsevat etäopetukseen liittyvien ohjelmien ja sovellusten teknistä käyttöä paremmin kuin ennen Covid 19-aikaa, mutta teknologian käytön pedagoginen soveltaminen, kuten oppijoiden yhteistyön tukeminen on vielä useimmille opettajille haasteellista.

    Uutta luoviin teknologioihin kuten ohjelmoitiin ja robotiikkaan liittyvä osaaminen ja pedagogiikka ovat heikolla tasolla. Digiloikkaa on tapahtunut etäyhteysohjelmistojen ja -sovellusten käytössä. Kokonaisvaltainen ja monipuolinen digitaalisen teknologian soveltava osaaminen ja pedagogisesti mielekäs käyttäminen kuitenkin puuttuvat vielä suurimmalta osalta suomalaisia opettajia.

Strateginen tutkimus Twitterissä