Ratkaisuja tieteestä – väyläsi strategisen tutkimuksen tuloksiin

Palvelumme tarjoaa ilmiölähtöisesti strategisen tutkimuksen hankkeiden tutkittua tietoa ja tutkimukseen perustuvia ratkaisuja yhteiskuntamme suuriin haasteisiin. Autamme päätöksentekijöitä ja valmistelijoita löytämään uusimman tutkimustiedon, politiikkasuositukset ja asiantuntijat.

Mitä strategisessa tutkimuksessa tapahtuu? Tilaa uutiskirje!

Tilaa uusimmat ratkaisut tieteestä suoraan sähköpostiisi. Seuraa strategisen tutkimuksen hankkeissa tehtävää tutkimusta ja strategisen tutkimuksen ajankohtaisia asioita tilaamalla kerran kuussa ilmestyvä uutiskirjeemme. Uutiskirjeissämme on ollut kuukausittain vaihtuva teema. Uutiskirje on suomenkielinen.

Uusimmat politiikkasuositukset

  • Hyvinvointiyhteiskunnan digitaaliset palvelut yhdenvertaisiksi 1/2022 (pdf)

    Hyvinvointiyhteiskunnan digitaalisten palveluiden toteutuksessa
    on epäonnistuttu huomioimaan haavoittuvammassa asemassa
    olevien asiakkaiden tarpeet. Jos palveluita ei kehitetä
    tosiasiallisesti yhdenvertaisiksi, digitalisaation tavoitteet eivät
    toteudu. Tämä voimistaa väestön eriarvoistumista ja lisää
    syrjäytymisen riskiä. Esitämme DigiIN-hankkeen tulosten
    pohjalta yhdeksän toimenpidettä digitaalisten palveluiden
    kehittämiseksi. Toimenpiteet on suunnattu poliittisille päättäjille
    sekä palvelunantajille eli julkisen, yksityisen ja kolmannen
    sektorin toimijoille, jotka järjestävät, tuottavat tai toteuttavat
    hyvinvointiyhteiskunnan digitaalisia palveluita. Palvelunantajat
    voivat hyödyntää tätä julkaisua esimerkiksi arvioidessaan tai
    jatkokehittäessään digitaalisia palveluitaan.

  • Kiertotalouden askeleet kestävään arvonluontiin (12/2021) (pdf) / Ympäristönmuutos ja luonnonvarat

    Kiertotalouteen liittyy arvonmäärityksen malli, jossa 1) ekologinen ja sosiaalinen kestävyys yhdistyvät talouskasvuun sekä 2) aineeton ja aineellinen kasvu kytkeytyvät yhteen. Kiertotalouden arvonmääritys vaatii tuotantoa, palveluita ja kulutusta koskevan ajattelun, toimintatapojen ja päätöksenteon uudelleenarviointia.

    Kiertotaloussiirtymän odotetaan edistävän Suomen talouden rakenteellista uudistumista, lisäävän vientiä nykyisille ja syntyville yrityksille sekä vahvistavan talouden kasvua samalla, kun se luo pohjaa ekologiselle ja sosiaaliselle kestävyydelle (VNK 2020). Siirtymä kiertotalousyhteiskuntaan edellyttää kiertotalouteen liittyvän kokonaisvaltaisen arvonluontimekanismin ymmärtämistä ja mahdollistamista.

  • Kiertotalous tarvitsee sujuvaa sopimista (10/2021) (pdf) / Ympäristönmuutos ja luonnonvarat

    Siirtymä kiertotalouteen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kiertotalouden liiketoiminnan tavoitteena on luoda voittoa materiaali- ja tuotevirroista, jotka pitävät resurssin, materiaalin tai tuotteen mahdollisimman pitkään ja kestävästi kierrossa. Toimiva kiertotalouden liiketoiminta tuottaa mahdollisimman vähän jätettä ja toimii resurssiviisaasti.

    Sopimukset ovat tärkeä osa kestävän kiertotalouden liiketoiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Sopimukset voivat onnistuessaan toimia kiertotalouden liiketoiminnan vauhdittajina, mutta epäonnistuessaan ne voivat hidastaa tai estää kiertotaloutta edistävän liiketoiminnan kehittymistä.

  • Investoinneilla kestävää kasvua ja hyvinvointia teknologiamurroksista 10/2021 (pdf) / Teknologian, talouden ja työn murrokset

    Teknologiamurrokset vaikuttavat talouteen, liiketoimintaan ja ihmisten elämään. Teknologiamurroksia leimaavat ennakoimattomat kehityskulut ja epävarmuus. Teknologian lisäksi muuttuvat markkinat, toimijat, arjen käytännöt ja poliittiset ohjauskeinot.

    Teknisten kysymysten lisäksi on ymmärrettävä moninaisia yhteiskunnallistaloudellisia mekanismeja, jotka vaikuttavat murrosten suuntaan ja toteutumiseen. Suomella olisi erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää teknologiamurroksia liittyen digitalisaatioon, tekoälyyn, automatisaatioon ja robotiikkaan, energiamarkkinoiden murrokseen sekä alustatalouteen. Tämä vaatii kuitenkin oikeanlaisia toimia, ja myös potentiaalisiin tuleviin uhkiin varautumista.

  • Suomalaisen demokratian kipukohdat ja niiden ratkaisumahdollisuudet 9/2021 (pdf) / Osallistuva kansalaisuus ja muuttuva hallinta

    Vaikka demokratian tila on Suomessa suhteellisen vahva, maailmaa koettelevat megatrendit haastavat myös suomalaista demokratiaa. Viime vuosikymmeninä demokratian vahvistamiseksi on kehitetty erilaisia demokratiainnovaatioita, jotka tarjoavat vaikuttamiskanavia, lisäävät vuoropuhelua ja edistävät kestävää päätöksentekoa.

    Tässä julkaisussa on esitelty ratkaisuja suomalaisen demokratian kipukohtiin. Ratkaisut täydentävät perinteistä edustuksellista, vaaleihin perustuvaa demokratiaa ja vastaavat sen heikkouksiin. Esimerkiksi osallistuminen päätöksentekoon luo kansalaisille uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin, mikä voi heijastua myös yleisemmin poliittiseen aktiivisuuteen muun muassa vaaleissa. Rakentava julkinen keskustelu esittää arvovalinnat vastakkainasettelua välttävällä tavalla, jolloin kansalaiset voivat muodostaa omia arvostelmiaan harkitusti ja toisten näkökannat huomioiden. Vaalikaudet ja puoluerajat ylittävät toimielimet, yhteistoiminnalliset menetelmät ja puntaroivat kansalaiskeskustelut auttavat tekemään päätöksiä vaalisykleistä ja poliittisista intresseistä riippumatta kestävästi ja myös tulevaisuuden sukupolvien tarpeet huomioiden.

  • Opettajien digiloikasta jatkuvaan ammatillisen oppimiseen 8/2021 (pdf) / Teknologian, talouden ja työn murrokset

    Tutkimustulokset osoittavat, että julkisuudessa esiin nostettu opettajien Covid19-aikana tekemä digiloikka on osittain tarua ja osittain totta. Opettajat hallitsevat etäopetukseen liittyvien ohjelmien ja sovellusten teknistä käyttöä paremmin kuin ennen Covid 19-aikaa, mutta teknologian käytön pedagoginen soveltaminen, kuten oppijoiden yhteistyön tukeminen on vielä useimmille opettajille haasteellista.

    Uutta luoviin teknologioihin kuten ohjelmoitiin ja robotiikkaan liittyvä osaaminen ja pedagogiikka ovat heikolla tasolla. Digiloikkaa on tapahtunut etäyhteysohjelmistojen ja -sovellusten käytössä. Kokonaisvaltainen ja monipuolinen digitaalisen teknologian soveltava osaaminen ja pedagogisesti mielekäs käyttäminen kuitenkin puuttuvat vielä suurimmalta osalta suomalaisia opettajia.

  • Oppilaille oikeus oppia uutta luovaa teknologiaa 8/2021 (pdf) / Teknologian, talouden ja työn murrokset

    Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat jatkuvasti ja edellyttävät monimutkaisten ongelmien ratkaisua ja yhteisöllistä uuden luomista. Kehityksen myötä myös koulutus- ja osaamistarpeet muuttuvat. Tarvitsemme osaajia, jotka ymmärtävät teknologian keskeisiä rakenteita ja järjestelmien toimintaperiaatteita, osaavat tarkastella kriittisesti teknologian eettisiä ja ekologisia vaikutuksia ja kykenevät vaikuttamaan kestävää kehitystä edistävän teknologian kehittämiseen innovatiivisesti.

    Opetuksessa ei nykyisellään saada riittävästi valmiuksia oppiaine- ja arkitiedon yhdistämiseen ja soveltamiseen, avoimien ja monimutkaisten ongelmien ratkaisuun tai yhteisölliseen tiedon rakentamiseen ja soveltamiseen. Lasten ja nuorten teknologian käytössä korostuvat sosiaaliset ja viihteelliset tarkoitukset vapaa-ajalla, jolloin koulun olisi tuettava entistä vahvemmin teknologian uutta luovaa ja keksivää käyttöä.

  • Sote-alan robottien käyttöönottoa suunniteltava ja arvioitava kestävän kehityksen näkökulmasta 6/2021 (pdf) / Teknologian, talouden ja työn murrokset

    Monitoimisten ja autonomisten robottilaitteiden sijaan tällä hetkellä käytössä olevat robotit ovat yhden käyttötarkoituksen sovelluksia, joilla pystytään ratkaisemaan rajattuja ongelmia tai tuomaan palveluihin lisäarvoa suhteellisen kapea-alaisesti. Toimivina sosiaali- ja terveysalan esimerkkeinä mainittakoon sairaaloiden logistiikkarobotit ja kuntoutusrobotit sekä terapia- ja virkistyskäyttöön tarkoitetut sosiaaliset robotit.

    Sote-alalla sovellettaviin robotteihin sisältyy kuitenkin erityisiä haasteita, jotka kumpuavat paitsi hoito- ja hoivatyön sisäisestä luonteesta niin myös ulkoisista, yhteiskunnallisista ja jopa globaaleista muutosvirroista. Tällaisia muutosvirtoja ovat hoitoalan työvoimatarjonnan ja koulutustarpeiden muutokset, julkistalouden kehitys, ilmastonmuutos ja siihen linkittyvät materiaaliset teknologiatuotannon, -kulutuksen ja -kierrätyksen kysymykset. Pitkällä tähtäimellä sote-alan kestävä robotisointi sisältää myös näihin haasteisiin vastaamisen. Tämä vaatii järjestelmällistä, standardoitua robottisovellusten mahdollisuuksien arviointia kestävän kehityksen näkökulmista (so. taloudelliset, ekologiset, eettiset ja sosiaaliset arvot), samojen laatukriteerien täyttämistä niin julkisrahoitteisissa kuin yksityisissäkin palveluissa sekä nämä näkökulmat huomioonottavan arviointimallin.

  • Kansanedustajat dataistuvassa maailmassa (5/2021) (pdf) / Teknologian, talouden ja työn murrokset

    Yhteiskuntamme dataistuu – yhä suurempi osa tavallisen elämämme toiminnoista käännetään datasyötteeksi. Arkemme kuluttamisesta terveyteen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen on datan läpäisemää.

     

    Kansanedustajat ovat julkisen toimensa puolesta keskeisessä asemassa dataistuvan kulttuurin vaikutuksia tarkasteltaessa. Mitä kansanedustajan on syytä hahmottaa dataistuvasta arjestaan? Kuinka verkkoalustat vaikuttavat kansanedustajan työhön ja viestintään sekä koko politiikan kenttään? Kuinka eduskunta voi tukea eduskuntaryhmiä dataistuvassa maailmassa? Tässä suosituksessa kerrotaan mitä politiikan kentällä toimivien tulee ymmärtää datan läpäisemän maailman lainalaisuuksista.

  • Kiertotalous kaupungin menestystekijänä 5/2021 (pdf) / Ympäristönmuutos ja luonnonvarat

    Kiertotalous tarjoaa kaupungeille tilaisuuden vahvistaa ympäristölle myönteistä elinkeinopolitiikkaa. Kaupungit ovat erilaisia ja niillä kaikilla on omia vahvuuksiaan nousta kiertotalouden edelläkävijöiksi.

    Kiertotalouden markkinat ja työpaikat eivät kuitenkaan synny itsestään. Kaupunkien on johdettava siirtymää kiertotalouteen yhdessä yritysten, kaupunkilaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. Kaupungeilla on tähän käytössään hyviä keinoja, kuten kaavoitus, strateginen johtaminen, yrityskumppanuudet ja julkisten hankintojen uudelleen suuntaaminen. Kaupungit hyötyvät aktiivisuudestaan, kun eri toimialat siirtyvät kiertotalouden mukaiseen toimintaan ja edistävät kaupungin kokonaiskehitystä. Tärkeää on tukea myös kolmannen sektorin ja kaupunkilaisten osallistumista ja omaehtoista toimintaa kiertotaloudessa.

    Tässä politiikkasuosituksessa esitetään neljä tutkimukseen perustuvaa tavoitetta kaupunkien kiertotalouden edistämiseksi. Suosituksen mukaisia toimia voivat soveltaa kaupunkien lisäksi kaikki kunnat ja alueet kokoon katsomatta.

Strateginen tutkimus Twitterissä