Ratkaisuja tieteestä – väyläsi strategisen tutkimuksen tuloksiin

Suomessa liikuntaseurat tavoittavat yli puolet lapsista ja nuorista, ja vain yksi kymmenestä ei ole ollut seuratoiminnassa ollenkaan. Lasten ja nuorten vähäinen liikkuminen näkyy myös seurojen toiminnassa muun muassa heikkona kestävyyskuntona tai heikkoina motorisina taitoina. Seurojen ei yksin tarvitse ratkaista liikkumisvajetta, mutta seuroilla on mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa tukemaan liikkumisen lisäämistä ja monipuolistamista. Tämä tukee myös seurojen urheilullisia tavoitteita.

Yhteiskuntamme on kestävyysmurroksessa. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen haastavat maailmanlaajuisesti. Elinkeinoelämän murros, joka vaikuttaa työllisyyden kehittymiseen, eläköitymiseen, työvoimapulaan ja eriarvoistumiseen, muovaa samalla hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Osaltaan murrosta kiihdyttävät kasautuvat kriisit, kuten COVID 19pandemia ja geopoliittiset konfliktit. Nämä tekijät luovat tarpeen laaja-alaiselle systeemiselle muutokselle kohti kestävämpää yhteiskuntaa.

Väärä tieto leviää internetissä nopeammin kuin koskaan. Jokainen nuori tarvitsee kriittistä lukutaitoa eli taitoa hakea tietoa eri medioista, arvioida tekstien luotettavuutta ja vertailla tekstien sisältämää informaatiota. Kriittinen lukutaito sisältyy kaikkien oppiaineiden opetukseen perusopetuksesta lähtien. Kaikki opettajat ja opettajiksi opiskelevat eivät kuitenkaan saa riittävästi tukea kriittisen lukutaidon opettamiseen. Tällä hetkellä opettajien koulutuksessa on vain hyvin vähän lukutaitoon ja sen opettamiseen keskittyviä sisältöjä. Opettajien koulutusta on kehitettävä lisäämällä kriittisen lukutaidon opetussisältöjä. Kaikille opettajille on myös tarjottava mahdollisuus osallistua lukutaidon opetusta tukeviin täydennyskoulutuksiin.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa on päätetty keventää polttoaineiden verotusta. Veronkevennyksellä halutaan kompensoida jakeluvelvoitteen kiristämistä, jonka arvioidaan nostavan polttoaineiden hintoja. Polttoaineverotuksen keventäminen hyödyttää kuitenkin enemmän suurituloisia kuin pienituloisia. Polttoaineverotus on myös tutkimustiedon valossa yksi tehokkaimmista keinoista vähentää liikennesektorin päästöjä. Verojen alentaminen siten kasvattaisi liikenteen päästöjä. Polttoaineverotuksen keventämisen sijaan korkeampia polttoainehintoja voitaisiin kompensoida kotitalouksille suoraan jaettavilla tasapalautuksilla. Tasapalautukset kohdentuisivat paremmin pienituloisille eivätkä lisäisi liikenteen päästöjä, koska ne eivät tekisi ajamisesta halvempaa polttoaineverotuksen laskemisen tavoin.

Avoimuus ja osallistuminen ovat ilmastopolitiikan tekemisen kulmakiviä. Suomessa on jo monia hyviä käytäntöjä osallistaa sidosryhmiä YK:n ilmastoneuvotteluihin kansallisella tasolla. Haasteena on sen sijaan tietynlainen epämääräisyys, käytäntöjen perusteiden riittämätön esilletuonti ja läpinäkyvän ohjeistuksen puute sidosryhmien osallistamiseen ja osallistumiseen liittyen. Kehittämisen varaa on eritoten varhaisen vaiheen osallistumisen tukemisessa, sidosryhmäedustajien nimeämisessä Suomen neuvotteluvaltuuskuntaan sekä heidän toimintansa ohjaamisessa YK:n ilmastokokouksissa.

Palvelujärjestelmän tilannekuvaa tulee seurata järjestelmällisesti ajantasaisen sijainti- ja kapasiteettitiedon avulla. Perusterveydenhuollon maantieteellinen saavutettavuus autolla on Suomessa varsin hyvä. Joukkoliikenteellä tapahtuvan asioinnin osalta maantieteellisessä saavutettavuudessa on kuitenkin huomattavia eroja alueiden välillä. Tämä tulisi huomioida sekä kestävyyden että eri väestöryhmien palvelujen tasavertaisen saavutettavuuden näkökulmasta.

Suomessa on luotu useita maailmanmaineeseennousseita pelejä, kuten Max Payne, Angry Birds ja Clash of Clans. Pelit ja pelaaminen ovat myös keskeinen osa monien suomalaisten elämää. Pelikulttuuri on keskeinen osa lasten ja nuorten
elämää ja yksi suosituimmista harrastuksista; pelien ja pelivideoiden parissa koetaan kulttuurielämyksiä, tavataan ja saadaan ystäviä, opitaan uutta ja rentoudutaan arjen kuormituksesta.

Lapset ja nuoret joutuvat usein navigoimaan pelien maailmassa ilman tukea. Pelien käsittely kouluissa auttaisi lapsia ja nuoria ymmärtämään suhdettaan pelaamiseen ja peleihin ja voisi ehkäistä pelaamiseen liittyviä riskejä. Se auttaisi lisäksi tasoittamaan sukupuolesta ja kotitaustasta johtuvia eroja pelikulttuurisessa pääomassa sekä tietoteknisessä osaamisessa ja suhtautumisessa teknologia-alaan ammattina.

Uuden ilmastolain yhtenä tavoitteena on taata ilmastotoimienoikeudenmukaisuus. Jotta suunnitellut ilmastotoimet olisivat oikeudenmukaisia, pitää niitä tarkastella ja arvioida kokonaisvaltaisesti alueiden ja väestöryhmien väliset erot huomioiden. Sama pätee tulevaisuuskuvaan, jossa päästöt jatkavat kasvuaan. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi päätösten tekijöiden on syytä ottaa huomioon myös ilmastotoimien vaikutukset ilmanlaatuun ja ihmisten terveyteen, sekä erityisesti eri ihmisryhmien haavoittuvuus ilmastoimien laiminlyönnin seurauksille. Alueellisesti tarkkojen ennusteiden käyttö päätösten tukena mahdollistaa reilujen ja oikeudenmukaiseksi koettujen päätösten tekemisen.

Vesi on elämän ylläpitäjä ja mittaamattoman arvokas luonnonvara. Hyvä vedenlaatu luo ihmisille hyvinvointia ja toimeentuloa ja mahdollistaa parhaiten myös vesieliöiden sopeutumisen lämpenevään ilmastoon. Sinisen talouden kestävä kasvu Suomessa voi rakentua vain puhtaisiin vesiin. BlueAdapttutkimushanke esittää tiekartan sinisen talouden kestävyyssiirtymäksi. Vesien laatuun vaikuttaviin tai vesivaroja ja vesiekosysteemejä hyödyntäviin toimialoihin tulee kohdistaa eriytynyttä politiikkaa niiden uudistumisen
jouduttamiseksi ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Haitallisten ympäristövaikutusten irtikytkentään kasvusta tulee tähdätä vesien laatua ja vesien monimuotoisuutta merkittävästi heikentävillä toimialoilla, kuten maa- ja metsätaloudessa, kalankasvatuksessa ja vesivoiman tuotannossa. Hallittua alasajoa tulee edistää kuormittavilla ja merkitykseltään vähenevillä toimialoilla, kuten turvetuotanto tai pienvesivoima. Kestävää taloudellista kasvua voidaan luoda monilla toimialoilla turismista ja merituulivoimasta aina alihyödynnettyihin luonnon kalakantoihin saakka, kunhan toiminnan ekologinen kestävyys turvataan.

Suomalaisten kunto rapistuu. Varusmiespalveluksen aloittajien kestävyyskunto on heikentynyt asteittain 1970-luvun lopulta nykypäivään. Huonokuntoisia varusmiehiä on jo kolmasosa palveluksen aloittajista, määrä on kahdeksankertaistunut. Keskimääräinen paino puolestaan on noussut kahdeksan kiloa. Kestävyyskunto heikentyy edelleen noin neljänneksen työuran aikana. Maltillinen ennuste kertoo kunnon heikentymisen jatkuvan lähivuosina. Tämä kehitys haastaa hyvinvointi-Suomen. Esitämme tässä politiikkasuosituksessa valtakunnallisen ja paikallisen tason toimia, joita samanaikaisesti toteuttamalla kestävyyskunnon lasku voidaan pysäyttää ja edelleen kääntää nousu-uralle.