Ratkaisuja tieteestä – väyläsi strategisen tutkimuksen tuloksiin

Ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja elintapasairauksien yleistyminen haastavat nykyiset tapamme tuottaa ja kuluttaa ruokaa. Härkäpapu, herne ja apila ovat kotimaisia palkokasveja, joilla voidaan edistää ympäristön ja talouden kestävyyttä sekä ihmisen terveyttä. Jotta palkokasvien viljely ja käyttö lisääntyisivät Suomessa, on päätöksenteon tuettava palkokasvien koko arvoketjua.

Ilmastonmuutos ja energiakriisi ovat kannustaneet suomalaisia pohtimaan ja toteuttamaan energiaremontteja. Energiaremonttien vauhdittamiseksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on jakanut energia-avustusta vuodesta 2020 lähtien. Decarbon-Home-tutkimushanke on tutkinut energia-avustuksen vaikutuksia, tehokkuutta ja käyttäjäkokemuksia. Tutkimustulosten perusteella energia-avustus on tukimuoto, jota kannattaa jatkaa, mutta se vaatii merkittäviä muokkauksia toimiakseen optimaalisesti.

Menossa on 4. teollinen vallankumous: Valmistus 4.0. Se muuttaa työtä, kulttuuria ja väestön osaamistarpeita laaja-alaisesti. Uusi teknologia on mahdollistanut tehokkaamman
tuotteiden ja tiedon jakelun. Oppiminen voidaan organisoida joustavammin lähi-, etä- ja hybridiopetusta sekä erilaisia havainnollistamisen ja työskentelyn tapoja vaihdellen.

Väärä tieto leviää internetissä nopeammin kuin koskaan. Jokainen nuori tarvitsee kriittistä lukutaitoa eli taitoa hakea tietoa eri medioista, arvioida tekstien luotettavuutta ja vertailla tekstien sisältämää informaatiota. Nuorten kriittisessä lukutaidossa on puutteita ja erot osaamisessa ovat suuret. Kriittinen lukutaito edistää luotettavaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja on perusta hyvinvoinnille ja demokraattiselle yhteiskunnalle. Kriittinen lukutaito tulee sisällyttää vahvemmin eri oppiaineiden osaamisen tavoitteisiin niin valtakunnallisissa kuin paikallisissa opetussuunnitelmissa.

Maankäyttösektori on kääntynyt päästölähteeksi. Turvemaapeltojen päästöt ovat kasvaneet, suometsien avohakkuut lisäävät maaperän päästöjä, eikä Suomen metsien puuston pienentynyt hiilinielu riitä kompensoimaan niitä. Tämä vaikeuttaa ilmastolain tavoitteiden toteutumista. Turvemaiden käsittelyä ja vesitaloutta säätämällä voitaisiin saavuttaa päästövähennyksiä kustannustehokkaasti vaarantamatta puuntuotantoa ja ruokaturvaa.

Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Vailla Suomen kansalaisuutta olevia henkilöitä tulisi kuulla niiden lakien valmistelussa, jotka koskevat heitä. Lain kohderyhmien kuulemisella voidaan saada sellaista tietoa, jota ei olisi mahdollista saada muilla tavoin, kuin näiltä henkilöiltä itseltään.

Yhteiskuntamme toimintaan vaikuttavat useat muutosvoimat, kuten ilmastonmuutos, luontokato, väestön ikääntyminen, digitalisaatio, sodat ja globalisaatio. Meidän tulee varautua ja sopeutua muutoksiin mahdollisimman hyvin pärjätäksemme tulevaisuudessa. Sopeutumiskeinojen vahvistaminen ja ongelmakohtien ratkaiseminen lisäävät yhteiskunnan resilienssiä eli kykyä selviytyä muutoksista. Vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista siirtymää tarvitaan muutoksen aikaansaamiseksi, mutta myös muutokseen sopeuduttaessa. Yhteiskunnassamme on kuitenkin erilaisia muutosta estäviä ja hidastavia tekijöitä. Erilaiset ohjauskeinot puolestaan voivat joko ylläpitää vanhoja rakenteita tai vauhdittaa tarvittavaa siirtymää. Tutkimuksessa on tunnistettu näitä ohjauskeinoja.

Liikenne- ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on nostaa vuoteen 2030 mennessä kävelyn ja pyöräilyn yhteistä kulkutapaosuutta
nykyisestä noin 30 prosentista 35–38 prosenttiin. Nykytoimilla tavoite ei toteudu. Ilman pontevampaa päätöksentekoa kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveys-, talousja ympäristöhyödyt jäävät haaveeksi.

Ilmasto- ja luontokriisien takia yhteiskuntien on suunniteltava perusteellisia muutoksia pitkällä aikavälillä ja samalla sopeuduttava sellaisiin akuutteihin kriiseihin kuin esimerkiksi pandemia, energiakriisi, inflaatio, geopolitiikan jännitteet ja Ukrainan sota. Mitä voimme oppia vuoden 2020 keväällä käynnistyneestä, yhteiskunnat yllättäneestä koronapandemiasta? Miten strategista kriisinhallintaa tulisi kehittää?

Covid-19-epidemian aikana nousi huoli siitä, että yhä useammat kuluttajat joutuvat yllättävien taloudellisten haasteiden, kuten lomautuksen tai työttömyyden takia turvautumaan luottorahoitukseen. Väliaikaisen 10 prosentin korkokaton ja suoramarkkinointikiellon tavoitteena oli varmistaa kulutusluoton maltillinen korko epidemian aikana (HE 53/2020; HE 234/2020). Aikaisempaa matalakorkoisemman lainan avulla osa kuluttajista voisi esityksen mukaan myös välttää velkaongelman realisoitumisen. Suoramarkkinointikiellon tavoitteena oli estää aggressiivinen kulutusluottojen markkinointi taloudellisissa vaikeuksissa oleville.