Suomella on vaikeuksia saavuttaa hiilineutraaliustavoitteitaan vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotoimissa ei ole riittävästi huomioitu kaupunkien hiilinielupotentiaalia. Kaupunkien viheralueita tuleekin hyödyntää nykyistä tehokkaammin kustannustehokkaana ilmastoratkaisuna parantamalla kasvillisuuspeitteisten alueiden hiilensidontaa, turvaamalla hiilivarastoja ja […]
Sekä EU:n että Suomen laillisesti sitovat päästövähennystavoitteet vaativat liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Polttoaineverotus on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää liikenteen päästöjä, mutta verotusta kuitenkin kevennettiin 2024 alkaen ostovoiman vahvistamiseksi. Polttoaineverotuksen keventäminen kasvattaa […]
Uuden ilmastolain yhtenä tavoitteena on taata ilmastotoimien oikeudenmukaisuus. Ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden arviointiin ei ole kuitenkaan ollut riittäviä työkaluja. Alueellisesti tarkkojen ennusteiden käyttö päätösten tukena mahdollistaa reilujen ja oikeudenmukaiseksi koettujen päätösten tekemisen […]
Ilmastokriisin kaltaiset sitkeät ympäristölähtöiset kriisit eivät näy yhteiskunnan strategisessa varautumisessa. Tietoisuutta sitkeistä kriiseistä on lisättävä läpäisevästi kaikkialla yhteiskunnassa. Esimerkiksi politiikkapäämajat lisäävät strategisen varautumisen näkyvyyttä. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus edellyttää myös laajaa keskustelua […]
Kestävyysmurros merkitsee järjestelmätason muutosta, jossa pienet ja suuret ympäristön, yhteiskunnan, teknologian ja kulutuksen muutokset nivoutuvat yhteen. Muutosten oikeudenmukaisuus on kokonaiskestävyyden ehto. Ihmiset, yritykset ja muut toimijat tarvitsevat tutkittua tietoa ja […]
Ruokajärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus, jossa kestävyyttä pitää edistää suuntaamalla tuotantoa, jalostusta, kauppaa ja kulutusta uudelleen. Muutos kohti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpää ruokajärjestelmää vaatii eri tahojen aktiivista osallistumista. Lisäksi eri […]