Tasapalautus on parempi tapa kompensoida polttoainekulujen nousua kuin polttoaineveron keventäminen

Sekä EU:n että Suomen laillisesti sitovat päästövähennystavoitteet vaativat liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Polttoaineverotus on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää liikenteen päästöjä, mutta verotusta kuitenkin kevennettiin 2024 alkaen ostovoiman vahvistamiseksi. Polttoaineverotuksen keventäminen kasvattaa liikenteen päästöjä ja hyödyttää enemmän suurituloisia kuin pienituloisia. Verotuksen alentamisen sijaan ostovoimaa voitaisiin vahvistaa tasapalautuksilla, jotka ovat ilmastotavoitteiden edistämisen kannalta tehokkaampi keino ja kohdistuvat paremmin pienituloisille.

  • Polttoaineverotuksen keventämisen sijaan polttoainekustannusten taloudellisen taakan oikeudenmukaisempi jakautuminen voidaan saavuttaa kompensoimalla kustannuksia suorilla tasapalautuksilla.
    Aihetta tutkivat hankkeet: 2035Legitimacy
  • Toisin kuin polttoaineveron alentaminen tasapalautus ei luo ympäristölle haitallista kannustinta lisätä ajamista eikä siten heikennä jakeluvelvoitteen kiristämisen tavoitetta vähentää päästöjä.
    Aihetta tutkivat hankkeet: 2035Legitimacy

Polttoaineverotuksen taloudellista taakkaa voidaan arvioida laskemalla, kuinka suuren osan tuloistaan asuntokunnat käyttävät polttoaineiden ostamiseen ja siten polttoaineverojen maksamiseen. Mikäli suurituloiset maksavat enemmän polttoaineveroja suhteessa tuloihinsa kuin pienituloiset, polttoaineverot ovat progressiivisia. Jos taas maksettujen verojen osuus tuloista laskee tulojen myötä, verot ovat regressiivisiä. Traficomin ajoneuvoaineistoihin ja Tilastokeskuksen tietoihin perustuvassa tutkimuksessa on arvioitu asuntokuntien vuotuisia polttoainekuluja.

Polttoaineveron regressiivisyys riippuu siitä, tarkastellaanko koko Suomen väestöä vai ainoastaan auton omistavia asuntokuntia. Koko Suomen väestön tasolla polttoaineverotus ei ole regressiivistä: suurin verotaakka on keskitason tuloluokissa (noin 4 %) eikä alimmissa tuloluokissa (noin 3 %). Tämä johtuu siitä, että alimmissa tuloluokissa auton omistaminen on selvästi harvinaisempaa ja lisäksi pienituloiset ajavat keskimäärin vähemmän. Erot verotaakoissa tuloluokkien välillä ovat kuitenkin pieniä ja polttoainekuluihin käytetään keskimäärin alle neljä prosenttia tuloista kaikissa tuloluokissa.

Jos tarkastellaan ainoastaan autollisia asuntokuntia, polttoainevero on selvästi regressiivinen. Alimmassa tuloluokassa yli kymmenen prosenttia tuloista käytetään polttoainekuluihin, kun taas ylimmässä tuloluokassa vastaava luku on enää kolme prosenttia.

Julkisessa keskustelussa vaaditaan usein polttoaineiden hintojen nousun kompensoimista alentamalla polttoaineverotusta. Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa onkin päätetty alentaa polttoaineveron hiilidioksidiverokomponenttia. Tällä kevennyksellä kompensoidaan osittain jakeluvelvoitteen kiristämistä, joka todennäköisesti nostaa polttoaineiden hintoja.

Suoraan asuntokunnille annettava tasapalautus on vaihtoehtoinen tapa kompensoida korkeampia polttoainekuluja. Sekä hiilidioksidiveron alentaminen että tasapalautus pienentävät verotaakkaa kaikissa tuloluokissa, mutta hiilidioksidiveron alentaminen hyödyttää enemmän suurituloisia ja tasapalautus puolestaan pienituloisia. Tämä johtuu siitä, että suurempituloiset ajavat enemmän ja hyötyvät siten enemmän polttoaineverojen alentamisesta suhteessa pienituloisiin. Tasapalautus on myös ilmastotoimien näkökulmasta tehokkaampi vaihtoehto. Hiilidioksidiveron alentaminen tekee ajamisesta suoraan halvempaa ja luo siten kannustimen lisätä ajamista, mikä kasvattaa liikenteen päästöjä. Tasapalautus puolestaan ei luo tällaista kannustinta, koska se ei tee ajamisesta halvempaa suhteessa muuhun kulutukseen.

Lähteet:

Clarke, S. 2023. Background Report for the Economic Policy Council on Carbon Pricing in Finland.

Palanne, K. & Clarke, S. 2023. Tasapalautus tehokkain tapa hyvittää polttoainekuluja pienituloisille. Talouspolitiikan arviointineuvosto, Policy brief 2/2023.

Lisätietoja

2035Legitimacy

Ei hukata ketään murrokseen. Kansalaiset, legitimiteetti ja Suomen muutos hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi

Ympäristönmuutos ja luonnonvarat