Suomessa metsät tuottavat uusiutuvia raaka-aineita ja niistä valmistettuja tuotteita, jotka voivat vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Merkittävät lisähakkuut pienentävät kuitenkin metsien hiilinielua ja luonnon monimuotoisuutta. Metsien ja maaperän merkitys hiilinieluina ja hiilivarastoina sekä monimuotoisuuden ylläpitäjinä korostuu tulevaisuudessa.
Metsät ovat tärkeitä Suomen luonnonvara-, ilmasto- ja biodiversiteettipolitiikassa, mikä vaatii tavoitteiden yhteensovittamista. Metsien tuottamat uusiutuvat raaka-aineet ja niistä valmistetut tuotteet voivat vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Lisähakkuut kuitenkin pienentävät metsien hiilinielua lyhyellä aikajänteellä, ja metsien intensiivinen hyödyntäminen vähentää luonnon monimuotoisuutta. Biotalouden raaka-ainetarpeet, Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius 2035 ja EU:n ns. LULUCF asetus asettavat vaatimuksia metsänielujen säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi (Romppanen 2020). Tavoite pysäyttää luontokato ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta edellyttää puolestaan riittävästi suojeltuja alueita sekä luontoarvoja tukevan metsänkäytön lisäämistä suojelualueiden ulkopuolella.
Yhteensovittamisen haasteiden selvittämiseksi voidaan tarkastella, miten tavoitteet muuttuvat erilaisissa skenaarioissa (Heinonen ym. 2017). Kestävien ratkaisujen toteuttaminen puolestaan edellyttää, että on käytettävissä yleisesti hyväksyttyjä indikaattoreita, joiden avulla kehitystä voidaan seurata (Karvonen ym. 2017).
Uudet keinot arvioida metsävaroja ja monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä (esim. Dai ym. 2020; Holmberg ym. 2021) vahvistavat edellytyksiä suunnitella metsien käyttöä paikallisesti ja alueellisesti siten, että voidaan painottaa haluttuja tavoitteita ja myös seurata niiden toteutumista. Metsien käytön huolellisella kohdentamisella voidaan tukea samanaikaisesti ilmasto- ja luonnonsuojelutavoitteita (Forsius ym. 2021).
Metsänomistajille suunnatut vapaaehtoisuuteen perustuvat kannustinjärjestelmät voivat edistää luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa metsissä (Kangas ja Ollikainen 2021). Metsänomistajien keskuudesta löytyy kiinnostusta osallistua vapaaehtoiseen metsien suojeluohjelmaan ja/tai toteuttaa monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteita tukevia metsänhoitotoimenpiteitä talousmetsissä (Husa ja Kosenius 2021).
Suomessa turvemaat ovat yksi ilmastopolitiikan erityisistä haasteista, koska turvemaat ovat yleisiä ja ojitetut turvemaat aiheuttavat merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimuksessa on voitu osoittaa, että löytyy turvemaille soveltuvia metsänhoitotapoja ja hakkuustrategioita, jotka ovat taloudellisesti kannattavia ja samalla vähentävät päästöjä (SOMPA videot, Juutinen ym. 2021, Shanin ym. 2021). Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on yksi mahdollinen keino vähentää päästöjä turvemailta (Laurila ym. 2021). Uusien keinojen käyttöönotto edellyttää myös muutoksia tukipolitiikassa (Heiskanen ym. 2020; Berninger ym. 2020).
Lähteet
Berninger, K., Heiskanen, M., Laakso, T., Mattsson, T., Mäkipää, R., Ojanen, P., Pekkonen, M., Tolvanen, A., Viitala, E.-J. & Peltoniemi, M. (2020). Metsätalouden kannustinjärjestelmää muutettava – suometsien hoidon ympäristövaikutukset huomioitava paremmin. Luke Policy Brief 2/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-955-2
Dai, W., Yang, B., Liang, X., Dong, Z., Huang, R., Wang, Y., Pyörälä, J. & Kukko, A. (2020). Fast registration of forest terrestrial laser scans using key points detected from crowns and stems. International Journal of Digital Earth, 1-19. https://doi.org/10.1080/17538947.2020.1764118
Forsius, M., Kujala, H., Minunno, F., Holmberg, M., Leikola, N., Mikkonen, N., Autio, I., Paunu, V.-V., Tanhuanpää, T., Hurskainen, P., Mäyrä, J., Kivinen, S., Keski-Saari, S., Kosenius, A.-K., Kuusela, S., Virkkala, R., Viinikka, A., Vihervaara, P., Akujärvi, A., Bäck, J., Karvosenoja, N., Kumpula, T., Kuzmin, A., Mäkelä, A., Moilanen, A., Ollikainen, M., Pekkonen, M., Peltoniemi, M., Poikolainen, L., Rankinen, K., Rasilo, T., Tuominen, S., Valkama, J., Vanhala, P. & Heikkinen, R.K. (2021). Developing a spatially explicit modelling and evaluation framework for integrated carbon sequestration and biodiversity conservation: Application in southern Finland. Science of The Total Environment, 775, 145847. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2021.145847
Heinonen, T., Pukkala, T., Mehtätalo, L., Asikainen, A., Kangas J. & Peltola, H. (2017). Scenario analyses on the effects of harvesting intensity on development of forest resources, timber supply, carbon balance and biodiversity of Finnish forestry. Forest Policy and Economics 80, 80-98. https://doi.org/10.1016/j.forpol.2017.03.011
Heiskanen, M., Bergström, I., Kosenius A.-K., Laakso, T., Lindholm, T., Mattsson, T., Mäkipää, R., Nieminen, M., Ojanen, P., Rankinen, K., Tolvanen, A., Viitala, E.-J. & Peltoniemi, M. 2020. Suometsien hoidon tuet ja niiden ilmasto-, vesistö- ja biodiversiteettivaikutukset : Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (Kemera-lain) mukaisten tukien tarkastelu. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 81 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-953-8
Holmberg, M., Akujärvi, A., Anttila, S., Autio, I., Haakana, M., Junttila, V., Karvosenoja, N., Kortelainen, P., Mäkelä, A., Minkkinen, K., Minunno, F., Rankinen, K., Ojanen, P., Paunu, V-V., Peltoniemi, M., Rasilo, T., Sallantaus, T., Savolahti, M., Tuominen, S., Tuominen, S., Vanhala, P. & Forsius, M. (2021). Sources and sinks of greenhouse gases in the landscape: approach for spatially explicit estimates. Science of the Total Environment 146668. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2021.146668
Husa, M & Kosenius A.K. (2021). Non-industrial private forest owners’ willingness to manage for climate change and biodiversity. Scandinavian journal of forest research.
Juutinen, A., Shanin, V., Ahtikoski, A., Rämö, J., Mäkipää, R., Laiho, R., Sarkkola, S., Lauren, A., Penttilä, T., Hökkä, H. & Saarinen, M. (2021). Profitability of continuous cover forestry in Norway spruce-dominated peatland forest and the role of water table. Canadian Journal of Forest Research (hyväksytty käsikirjoitus). Saatavilla justIN versiona: https://cdnsciencepub.com/doi/pdf/10.1139/cjfr-2020-0305
Karvonen, J., Halder, P., Kangas, J., Leskinen, P. (2017). Indicators and tools for assessing sustainability impacts of the forest bioeconomy. Forest Ecosystems 4(2). https://doi.org/10.1186/s40663-017-0089-8
Laurila, T., Aurela, M., Hatakka, J., Hotanen, J-P., Jauhiainen, J., Korkiakoski, M., Korpela, L., Koskinen, M., Laiho, R., Lehtonen, A., Leppä, K., Linkosalmi, M., Lohila, A., Minkkinen, K., Mäkelä, T., Mäkiranta, P., Nieminen, M., Ojanen, P., Peltoniemi, M., Penttilä, T., Rainne, J., Rautakoski, H., Saarinen, M., Salovaara, P., Sarkkola, S. & Mäkipää, R. (2021). Set-up and instrumentation of the greenhouse gas measurements on experimental sites of continuous cover forestry. Natural resources and bioeconomy studies, 26/2021. Natural Resources Institute Finland (Luke). Helsinki. 51 p. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-191-2
Romppanen, S. (2020). The LULUCF Regulation: the new role of land and forests in the EU climate and policy framework, Journal of Energy & Natural Resources Law. https://doi.org/10.1080/02646811.2020.1756622
Shanin, V., Juutinen, A., Ahtikoski, A., Frolov, P., Chertov, O., Rämö, J., Lehtonen, A., Laiho, R., Mäkiranta, P., Nieminen, M., Laurén, A., Sarkkola, S., Penttilä, T., Ťupek, B. & Mäkipää, R. 2021. Simulation modelling of greenhouse gas balance in continuous-cover forestry of Norway spruce stands on nutrient-rich drained peatlands. Forest Ecology and Management, 496,119479 https://doi.org/10.1016/j.foreco.2021.119479
SOMPA video jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta turvemailla metsänomistajille: https://youtu.be/1bUaBJ4MkJk
SOMPA video jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta turvemailla metsäammattilaisille ja asiantuntijoille: https://youtu.be/kK5Cw0Z2Kbo
