Sitkeiden kriisien varalle on hallinnon eri tasoille perustettava politiikkapäämajat

Olemme siirtyneet kroonisten ympäristökriisien aikakauteen, jossa ennätyksiä rikkovat hellejaksot, myrskyt, hallitsemattomat maastopalot ja katovuodet seuraavat toisiaan erilaisina yhdistelminä harva se vuosi. Akuutin kriisinhallinnan ja pelastustoimen rinnalle tarvitaan nyt strategista kriisinhallintaa. Strateginen suunnitelma ei enää voi olla muutaman vuoden välein tuotettava dokumentti vaan sen on perustuttava jatkuvasti päivittyvään tilannekuvaan, joka kattaa näkymän kauas tulevaisuuteen. Sellainen näkymä auttaa varautumaan seuraaviin kriiseihin ja priorisoimaan investointi- ja riskinhallintapäätökset.

WISE ja sitä saumattomasti seurannut LONGRISK-hanke järjestivät vuosina 2019-2022 yhteensä kahdeksan politiikkapäämajaharjoitusta Helsingissä, Tampereella ja Kotkassa. Harjoitusten tavoitteena oli kehittää päätöksenteon alustaa, jonka avulla kaupungit voivat ylläpitää pitkän tähtäyksen strategisen suunnittelukykynsä kroonistuneissa ympäristökriiseissä. Politiikkapäämajaharjoituksissa osallistujia pyydettiin kuvittelemaan olevansa ”strategisessa tilannehuoneessa” lähitulevaisuudessa, jolloin poikkeuksellisen suuret ja monimutkaiset ympäristökriisit olivat toistuneet useana peräkkäisenä vuotena. Kaupungin ylin johto oli päättänyt arvioida uudelleen strategisten suunnitelmien edellytykset kohdata kroonistuneet ympäristökriisit tulevaisuudessa. Esimerkkinä esitettiin skenaario ilmastonmuutoksen laukaisemasta monikriisistä. Harjoituksissa korostettiin, että monikriisit ovat kroonistumassa, eli kriisien yhdistelmiä on odotettavissa lähitulevaisuudessa lähes vuosittain. Tulevaisuuden tilannekuvaa elävöitettiin audiovisuaalisella kojelaudalla.

Harjoitukset osoittivat, että vaikka kaupunkien toimialoittain jakautunut hallintomalli toimii normaalioloissa, se ei tue varautumista toimialarajat ylittäviin monikriiseihin. WISE-hankkeen tekemät kartoitukset puolestaan osoittivat, että esimerkiksi kaupunkien suunnitelmien sisältämät pitkän tähtäyksen toimenpiteet ovat usein keskenään ristiriitaisia, kun niitä arvioidaan kroonisiin kriiseihin varautumisen näkökulmasta.

Tekemiensä selvitysten pohjalta WISE ehdottaa, että kroonisten monikriisien varalle kaupunkeihin perustetaan strategisen varautumisen ryhmä, joka koostuu kaupungin poliittisesta johdosta ja eri toimialojen johtavista asiantuntijoista. Ryhmä kokoontuu vähintään vuosittain niin kutsuttuun politiikkapäämajaan, joka yksilöi toimialakohtaisten strategioiden ja toimintaohjeiden heikkoudet strategisen varautumisen näkökulmasta ja ehdottaa toimialakohtaisia korjauksia. Uudistetut strategiat ja ohjeet perustuvat yhdessä muodostettuun strategiseen tilannekuvaan eli jaettuun näkemykseen mahdollisista kauaskantoisista kriisiskenaarioista, joihin kaupungin on syytä varautua. Ryhmän ja politiikkapäämajan puheenjohtajana toimii kaupungin strategisen varautumisen vastuuhenkilö. Ryhmä tekee esityksen kaupungin päättäville elimille strategisen varautumisen edellyttämistä pitkän tähtäyksen budjettiraameista ja investoinneista.

Kunnat voivat harjoituttaa pitkäjänteistä ennakointia WISE:n kehittämän Tulevaisuuden tilannehuone -harjoituksen avulla. Työpajamuotoinen, internet-pohjainen ja kunnille maksuton harjoitus kokoaa yhteen kunnan päättäjät ja asiantuntijat sektorirajat ylittävään tulevaisuustyöhön.

Lähteet:

Coping with policy errors in an era of chronic socio-environmental crises. 2022, Ecological Economics, Volume 199. Hukkinen, J. I., Eronen, J. T., Janasik, N., Järvensivu, P. & Kaaronen, R. O.

The policy operations room: Analyzing path-dependent decision-making in wicked socio-ecological disruptions. 2021, Safety Science, Volume 146. Hukkinen, J. I., Eronen, J. T., Janasik, N., Kuikka, S., Lehikoinen, A., Lund, P., Räisänen, H., Virtanen, M. J.

A simulation exercise for incorporating long-term path dependencies in urgent decision-making. 2021, Futures, Volume 132. Järvensivu, P., Räisänen, H., Hukkinen, J. I.