Oikeudenmukaiset ilmastotoimet edellyttävät kokonaisvaltaista ja alueellista tarkastelua

Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät rajoitu lämpötilan nousuun vaan tulevaisuudessa myös sateisuus, tulvat ja sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, tulevat poikkeamaan nykypäivästä. Muutosten suuruus riippuu päästöjen kehityksestä. Muutokset sääolosuhteissa tulevat olemaan erilaisia eri puolilla Suomea, mutta yleisesti käytetyt ilmastomallit eivät anna muutoksista riittävän tarkkaa kuvaa karkean alueellisen tarkkuutensa vuoksi. Sen sijaan alueellisilla ilmastomalleilla päästään jopa kolmen kilometrin tarkkuuteen, mikä mahdollistaa esimerkiksi kunnan tai kaupungin sisäisten erojen tunnistamisen erilaisten päästökehityspolkujen vaikutusten arvioinnissa.

Alueellisia ennusteita on jo avoimesti saatavilla (esimerkiksi CORDEX) ja apua niiden hyödyntämiseen saa esimerkiksi Ilmatieteen laitokselta. Alueelliset mallit pystyvät paremmin ennustamaan muutoksia sään ääri-ilmiöissä, joiden huomiointi on erittäin tärkeää tulevaisuuden infrastruktuuria ja opeutumistoimia suunniteltaessa. Esimerkiksi tulvariskit saattavat kohdistua vain tiettyihin osiin kunnissa, joten niiden kustannustehokas huomiointi ja erilaisten päästöstrategioiden myötä syntyvien erojen tunnistaminen vaativat alueellisesti tarkkojen mallien tuottaman tiedon hyödyntämistä. 

Hyödyt:

• Ennusteita voidaan hyödyntää kustannustehokkaan ja pitkälle tähtäävän suunnittelun tukena
• Ennusteet auttavat tunnistamaan eri päästöstrategioiden tuomia erilaisia riskejä ihmisten haavoittuvuuden kannalta oleellisella tasolla

Sovelluskohteet:

• eri päästöstrategioiden tuottamien olosuhde-erojen tunnistaminen
• sopeutumissuunnitelmat
• elinkeinopolitiikan suunnittelu erityisesti maa- ja metsätalouden osalta
• kuntien kaavoitus ja rakennusmääräykset
• varautuminen sään ääri-ilmiöihin

Suomessa kuolee vuosittain 1500–2000 ihmistä ilmansaasteisiin ja lisäksi ne aiheuttavat vakavia sairauksia. Terveyshaittojen kannalta merkittävimpiä ilmansaasteita ovat ihmisten tuottamat pienhiukkaspäästöt. Ilmansaasteiden pitoisuuksiin vaikuttavia päästöjä syntyy usein samassa yhteydessä kuin hiilidioksidia, ja niillä on välitön paikallinen vaikutus. Terveysvaikutuksilla on merkitystä myös kansantalouden kannalta. On arvioitu, että esimerkiksi kaupunkiympäristön tieliikenteen hiukkaspäästöjen vähentäminen yhdellä tonnilla tuottaisi yli 100 000 euron taloudellisen hyödyn vältettyjen akuuttien ja kroonisten sairauksien sekä kuolemien myötä. Lisäksi se vähentäisi työpoissaoloja yli 10 000 päivällä. Koska pienhiukkasilla ja kasvihuonekaasuilla on pitkälti samat lähteet, kuten polttomoottoriajoneuvot, kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vaikuttavat myös pienhiukkaspäästöihin. 

Hyödyt:

• Ilmansaasteiden pitoisuuksien pieneneminen päästövähennysten myötä parantaa ihmisten terveyttä ja tuottaa taloudellisia hyötyjä

Sovelluskohteet:

• Kun ilmastotoimien tärkeyttä perustellaan, tulee korostaa myös päästövähennysten synergiahyötyjä: välittömiä paikallisia terveyshyötyjä ja sitä kautta syntyviä taloudellisia hyötyjä
• Huomioimalla ennusteet tulevaisuuden ilmansaasteiden pitoisuuksissa voidaan tehdä tehokkaampaa ja terveellisempää kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua

Erilaisten päästökehityspolkujen vaikutukset vaihtelevat alueittain, mutta myös ihmisryhmien välillä saman alueen sisällä. Kaikki ihmiset eivät ole yhtä haavoittuvaisia esimerkiksi helteille, ilmansaasteille tai rankkasateiden mukanaan tuomille tulville. Pitkäaikaissairauksista kärsivät, ikääntyneet ja pienet lapset ovat haavoittuvammassa asemassa kuin terve työikäinen väestö. Myös elinympäristön ominaisuudet vaikuttavat haavoittuvuuteen: esimerkiksi tulvariskialueella tai laajamittaisesti asfaltoidulla alueella asuminen nostaa haavoittuvuustasoa. Haavoittuvuus voi vaihdella merkittävästi jo pienellä alueella johtuen olosuhde-eroista ja/tai eroista altistuvassa väestössä. Päästövähennysten tai niiden laiminlyönnin vaikutuksia arvioitaessa tuleekin huomioida paikallisen väestön erityispiirteet ja haavoittuvuus. 

Hyödyt:

• Eri ihmisryhmien haavoittuvuuden ymmärtäminen mahdollistaa oikeudenmukaisten ilmastotoimien tekemisen
• Räätälöity paikallinen tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista haavoittuvuus huomioiden auttaa ymmärtämään eroja erilaisten päästökehityspolkujen välillä

Sovelluskohteet:

• Kuntien ja kaupunkien ilmastotiekartat
• Ilmastoviestintä: tietoa kansalaisten mielipiteen muodostuksen tueksi

Lähteet:

Belušić, Danijel, et al. ”HCLIM38: a flexible regional climate model applicable for different climate zones from coarse to convection-permitting scales.” Geoscientific Model Development 13.3 (2020): 1311-1333.

CORDEX, https://cordex.org/data-access/

Hulkkonen, Mira, et al. ”Modeling non-linear changes in an urban setting: From pro-environmental affordances to responses in behavior, emissions and air quality.” Ambio 52.5 (2023): 976-994.

Ilmasto-opas.fi, “Miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri sinuun?” https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/miten-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun

Kukkonen, Jaakko, et al. ”Modelling of the public health costs of fine particulate matter and results for Finland in 2015.” Atmospheric Chemistry and Physics 20.15 (2020): 9371-9391.

Lehtomäki, Heli, et al. ”Deaths attributable to air pollution in Nordic countries: Disparities in the estimates.” Atmosphere 11.5 (2020): 467.