Uuden ilmastolain yhtenä tavoitteena on taata ilmastotoimien oikeudenmukaisuus. Ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden arviointiin ei ole kuitenkaan ollut riittäviä työkaluja. Alueellisesti tarkkojen ennusteiden käyttö päätösten tukena mahdollistaa reilujen ja oikeudenmukaiseksi koettujen päätösten tekemisen kunta- ja aluetasolla.
Julkaistu 29.4.2024
Oikeudenmukaiset ilmastotoimet edellyttävät kokonaisvaltaista ja alueellista tarkastelua
- Jotta suunnitellut ilmastotoimet olisivat oikeudenmukaisia, pitää niitä tarkastella ja arvioida kokonaisvaltaisesti alueiden ja väestöryhmien väliset erot huomioiden. Sama pätee tulevaisuuskuvaan, jossa päästöt jatkavat kasvuaan.Aihetta tutkivat hankkeet: 2035Legitimacy
- Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi päätösten tekijöiden on syytä ottaa huomioon myös ilmastotoimien vaikutukset ilmanlaatuun ja ihmisten terveyteen, sekä erityisesti eri ihmisryhmien haavoittuvuus ilmastoimien laiminlyönnin seurauksille. Ilmastonmuutoksen hillintätoimista päätettäessä kunnissa ja alueilla on huomioitava, että toimet vaikuttavat myös ilmanlaatuun ja sitä kautta suoraan kansalaisten terveyteen - useimmiten positiivisesti. Kasvihuonekaasut ja pienhiukkaset syntyvät usein samoista lähteistä, joten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähentää myös hiukkaspäästöjä.Aihetta tutkivat hankkeet: 2035Legitimacy
- Kunta- ja aluetason viranomaisten ja päättäjien tulee ennakoida ilmastonmuutoksen ja päästöstrategioiden vaikutuksia alueellisesti tarkoilla arvioilla, jotta olosuhteiden vaihtelu kuntien ja kaupunkien sisällä tulee huomioitua. Ainoastaan alueellisesti tarkat ennusteet kuvaavat sään ääri-ilmiöiden ajallista ja alueellista vaihtelua luotettavasti.Aihetta tutkivat hankkeet: 2035Legitimacy
- Ilmastotoimista päätettäessä ja niitä perusteltaessa on otettava huomioon, että ihmisten haavoittuvuus päästövähennysten laiminlyönnin seurauksille vaihtelee ihmisryhmittäin ja alueittain. Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri alueilla ja haavoittuvat ihmisryhmät voivat olla keskittyneet tietyille alueille.Aihetta tutkivat hankkeet: 2035Legitimacy
- Ilmasto-opas.fi -sivustolle luodun työkalun avulla (https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/miten-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun) on mahdollista tarkastella eri päästövähennyspolkujen vaikutuksia olosuhteisiin omalla asuinpaikalla sekä omaa haavoittuvuuttaan ilmastonmuutoksen seurauksille.Aihetta tutkivat hankkeet: 2035Legitimacy
Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät rajoitu lämpötilan nousuun vaan tulevaisuudessa myös sateisuus, tulvat ja sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, tulevat poikkeamaan nykypäivästä. Muutosten suuruus riippuu päästöjen kehityksestä. Muutokset sääolosuhteissa tulevat olemaan erilaisia eri puolilla Suomea, mutta yleisesti käytetyt ilmastomallit eivät anna muutoksista riittävän tarkkaa kuvaa karkean alueellisen tarkkuutensa vuoksi. Sen sijaan alueellisilla ilmastomalleilla päästään jopa kolmen kilometrin tarkkuuteen, mikä mahdollistaa esimerkiksi kunnan tai kaupungin sisäisten erojen tunnistamisen erilaisten päästökehityspolkujen vaikutusten arvioinnissa.
Alueellisia ennusteita on jo avoimesti saatavilla (esimerkiksi CORDEX) ja apua niiden hyödyntämiseen saa esimerkiksi Ilmatieteen laitokselta. Alueelliset mallit pystyvät paremmin ennustamaan muutoksia sään ääri-ilmiöissä, joiden huomiointi on erittäin tärkeää tulevaisuuden infrastruktuuria ja opeutumistoimia suunniteltaessa. Esimerkiksi tulvariskit saattavat kohdistua vain tiettyihin osiin kunnissa, joten niiden kustannustehokas huomiointi ja erilaisten päästöstrategioiden myötä syntyvien erojen tunnistaminen vaativat alueellisesti tarkkojen mallien tuottaman tiedon hyödyntämistä.
Hyödyt:
- Ennusteita voidaan hyödyntää kustannustehokkaan ja pitkälle tähtäävän suunnittelun tukena
- Ennusteet auttavat tunnistamaan eri päästöstrategioiden tuomia erilaisia riskejä ihmisten haavoittuvuuden kannalta oleellisella tasolla
Sovelluskohteet:
- eri päästöstrategioiden tuottamien olosuhde-erojen tunnistaminen
- sopeutumissuunnitelmat
- elinkeinopolitiikan suunnittelu erityisesti maa- ja metsätalouden osalta
- kuntien kaavoitus ja rakennusmääräykset
- varautuminen sään ääri-ilmiöihin
Suomessa kuolee vuosittain 1500–2000 ihmistä ilmansaasteisiin ja lisäksi ne aiheuttavat vakavia sairauksia. Terveyshaittojen kannalta merkittävimpiä ilmansaasteita ovat ihmisten tuottamat pienhiukkaspäästöt. Ilmansaasteiden pitoisuuksiin vaikuttavia päästöjä syntyy usein samassa yhteydessä kuin hiilidioksidia, ja niillä on välitön paikallinen vaikutus. Terveysvaikutuksilla on merkitystä myös kansantalouden kannalta. On arvioitu, että esimerkiksi kaupunkiympäristön tieliikenteen hiukkaspäästöjen vähentäminen yhdellä tonnilla tuottaisi yli 100 000 euron taloudellisen hyödyn vältettyjen akuuttien ja kroonisten sairauksien sekä kuolemien myötä. Lisäksi se vähentäisi työpoissaoloja yli 10 000 päivällä. Koska pienhiukkasilla ja kasvihuonekaasuilla on pitkälti samat lähteet, kuten polttomoottoriajoneuvot, kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vaikuttavat myös pienhiukkaspäästöihin.
Hyödyt:
- Ilmansaasteiden pitoisuuksien pieneneminen päästövähennysten myötä parantaa ihmisten terveyttä ja tuottaa taloudellisia hyötyjä
Sovelluskohteet:
- Kun ilmastotoimien tärkeyttä perustellaan, tulee korostaa myös päästövähennysten synergiahyötyjä: välittömiä paikallisia terveyshyötyjä ja sitä kautta syntyviä taloudellisia hyötyjä
- Huomioimalla ennusteet tulevaisuuden ilmansaasteiden pitoisuuksissa voidaan tehdä tehokkaampaa ja terveellisempää kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua
Erilaisten päästökehityspolkujen vaikutukset vaihtelevat alueittain, mutta myös ihmisryhmien välillä saman alueen sisällä. Kaikki ihmiset eivät ole yhtä haavoittuvaisia esimerkiksi helteille, ilmansaasteille tai rankkasateiden mukanaan tuomille tulville. Pitkäaikaissairauksista kärsivät, ikääntyneet ja pienet lapset ovat haavoittuvammassa asemassa kuin terve työikäinen väestö. Myös elinympäristön ominaisuudet vaikuttavat haavoittuvuuteen: esimerkiksi tulvariskialueella tai laajamittaisesti asfaltoidulla alueella asuminen nostaa haavoittuvuustasoa. Haavoittuvuus voi vaihdella merkittävästi jo pienellä alueella johtuen olosuhde-eroista ja/tai eroista altistuvassa väestössä. Päästövähennysten tai niiden laiminlyönnin vaikutuksia arvioitaessa tuleekin huomioida paikallisen väestön erityispiirteet ja haavoittuvuus.
Hyödyt:
- Eri ihmisryhmien haavoittuvuuden ymmärtäminen mahdollistaa oikeudenmukaisten ilmastotoimien tekemisen
- Räätälöity paikallinen tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista haavoittuvuus huomioiden auttaa ymmärtämään eroja erilaisten päästökehityspolkujen välillä
Sovelluskohteet:
- Kuntien ja kaupunkien ilmastotiekartat
- Ilmastoviestintä: tietoa kansalaisten mielipiteen muodostuksen tueksi
Lähteet:
Belušić, Danijel, et al. ”HCLIM38: a flexible regional climate model applicable for different climate zones from coarse to convection-permitting scales.” Geoscientific Model Development 13.3 (2020): 1311-1333.
CORDEX, https://cordex.org/data-access/
Hulkkonen, Mira, et al. ”Modeling non-linear changes in an urban setting: From pro-environmental affordances to responses in behavior, emissions and air quality.” Ambio 52.5 (2023): 976-994.
Ilmasto-opas.fi, “Miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri sinuun?” https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/miten-ilmastonmuutos-vaikuttaa-juuri-sinuun
Kukkonen, Jaakko, et al. ”Modelling of the public health costs of fine particulate matter and results for Finland in 2015.” Atmospheric Chemistry and Physics 20.15 (2020): 9371-9391.
Lehtomäki, Heli, et al. ”Deaths attributable to air pollution in Nordic countries: Disparities in the estimates.” Atmosphere 11.5 (2020): 467.
