Viheliäisiä ongelmia ratkaistaan kokeilemalla, vuorovaikutuksella ja epävarmuutta ymmärtämällä

Yhteiskunnallisten murrosten yksi haaste on niiden dynaaminen luonne; kehitykseen vaikuttavat monet ajassa muuttuvat tekijät. Kestävät ratkaisut yhteiskunnallisiin haasteisiin vaativat rakenteellisia uudistuksia, jotka muuttavat perustavalla tavalla nykyisiä rakenteita. Muutosten toteuttaminen edellyttää uudentyyppistä vuoropuhelua tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan välillä. Yksi edellytys on valmistautuminen ja mahdollisten murrosten tunnistaminen (Hukkinen & Järvensivu 2020). Murrosten luonteen ymmärryksen pohjalta voidaan rakentaa mahdollisia polkuja tulevaisuuteen (Berg ym. 2020). Polkujen konkretisointi ja niihin liittyvien epävarmuuksien, mahdollisuuksien ja kompastuskivien tunnistaminen vaatii systemaattista työskentelyä, johon on kehitetty erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja. Murrosareenat toteutetaan työpajasarjoina, joita tutkijat fasilitoivat ja joihin kutsutaan eri tahoja. Niissä  luodaan tilanteita, joissa tulevaisuuspolkuja voidaan tarkastella monipuolisesti ja yhdistäen tutkimus sekä käytännön osaaminen ja kokemukset (SET 2017, Hyysalo ym. 2019; Valve ym. 2019; Lukkarinen ym. 2020).

Murrosten dynamiikkaa ja muutoksia voi pyrkiä ottamaan haltuun mallien avulla, joiden kehittämiseen osallistetaan myös sidosryhmiä. (Wiman 2020; Wiman ja Leinonen 2021; Valkokari ym. 2020). Ryhmämallintaminen voi myös auttaa hahmottamaan kestävyysmurroksen hyviä kehiä ja etsimään toisiaan vahvistavia politiikkatoimia (Hirvilammi 2020).

Kiertotalouden kehittäminen ja kehittyminen on esimerkki murroksesta, joka vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan ja joissa eri toimijoilla on vaihtelevia rooleja kehityksessä. Yhteistyössä on tärkeää tunnistaa kunkin toimijan oma tavoite, totunnaiset toimintamallit ja ymmärryksen tila sekä hahmottaa, miten nämä sopivat yhteen toimijoiden yhteistyössä. Siten voidaan pyrkiä lisäämään yhteensopivuutta ja fasilitoimaan erityisesti niitä asioita, joissa vallitsee yhteensopimattomuus. (Ingstrup ym. 2021). Sopimukset ovat tärkeä osa kestävän kiertotalouden liiketoiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Kiertotalouden sopimusprosesseissa korostuvat luottamus sekä sopimusverkostot ja –ketjut. (Kiertotalous tarvitsee sujuvaa sopimista 2021)

Lähteet:

Berg, A., Alhola, K., Hirvilammi, T., Lahikainen, L., Lyytimäki, J., Mervaala, E., Pihlajamaa, K.  Salo, H. & Vinnari E. (2020). Murroskykyinen ja kestävä Suomi: Neljä polkua kestävään jälleenrakennukseen. Lausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle O 5/2019 vp TuV 27.05.2020. https://www.ecowelfare.fi/2020/05/27/murroskykyinen-ja-kestava-suomi/#polku1 [viitattu 21.8.2021]

Hirvilammi, T. (2020). Hyvä kehä kestävän hyvinvoinnin vauhdittajana. https://www.ecowelfare.fi/2020/12/14/hyva-keha-kestavan-hyvinvoinnin-vauhdittajana/

Hukkinen, J. & Järvensivu, P. (2020). Strategisiin kriisipäätöksiin valmistautunut Helsinki selviää ympäristön ja yhteiskunnan murroksista. Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2020:34.  https://wiseproject.fi/wp-content/uploads/2021/02/Helsinki-POR-raportti2020.pdf  [viitattu 21.8.2021]

Hyysalo ym. (2019). Developing Policy Pathways: Redesigning Transition Arenas for Mid-range Planning. Sustainability 2019, 11, 603. https://doi.org/10.3390/su11030603

Kiertotalous tarvitsee sujuvaa sopimista. Politiikkasuositus.(2021).  https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/21_10_kiertotalous_tarvitsee_sujuvaa_sopimista.pdf

SET (2017). Energiamurrosareena. http://smartenergytransition.fi/fi/murrosareena/ [viitattu 21.8.2021]

Ingstrup, M.B., Aarikka-Stenroos, L. & Adlin, N. (2021). When institutional logics meet: Alignment and misalignment in collaboration between academia and practitioners.Industrial Marketing Management 92: 267-276.

Lukkarinen, J., Marttila, T., Saarikoski, H., Auvinen, K., Faehnle, M., Hyysalo, S., Kangas, H.-L., Lähteenoja, S., Peltonen, L. & Salo, M. (2020). Taloyhtiöistä tulevaisuuden energiatuottajia – Muutospolut vuoteen 2035 ja murrosareena tiedon yhteistuotannon menetelmänä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39/2020. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/319597 

Valkokari, K., Ylén, P., Wiman, H. & Jähi, M. (2020). Exploring values-based co-innovation in ecosystems through system dynamic group modelling. The ISPIM Innovation Conference : Innovating in Times of Crisis. Lappeenranta University of Technology, 13 p. LUT Scientific and Expertise Publications.

Valve, H., Lukkarinen, J., Belinskij, A., Kara, P., Kolehmainen, L., Klap, A., Leskinen, R., Lähteenoja, S., Marttila, T., Oikarinen, M. & Pitzen, S. (2019). Lisäarvoa kalasta ja maatalouden sivuvirroista Varsinais-Suomessa – Sinisen biotalouden murrosareenan tulokset. https://blueadapt.fi/wp-content/uploads/2019/08/Lisa%CC%88arvoa-kalasta-ja-maatalouden-sivuvirroista-Varsinais-Suomessa_Sinisen-biotalouden-murrosareenan-tulokset_BlueAdapt.pdf [viitattu 21.8. 2021]

Wiman, H. (2020). Studying and envisioning transitions with collaborative system dynamics modelling. YHYS colloquium 19.-20.11.2020.

Wiman, H. & Leinonen, A. (2021). Scenarios of bio-based plastics expansion and impact. Chicago System Dynamics Conference 25.-29.8.2021.