Kriisitilanteiden strateginen varautuminen on turvattava kohdennetulla sääntelyllä ja budjetoinnilla

Resurssit, jotka eivät tue vain nykytilaa, tulkitaan normaalioloissa ylimääräisiksi ja tehottomiksi. Kriisitilanteissa ne ovat kuitenkin yhteiskunnallisen resilienssin keskeisiä tukipilareita. Yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin tällaista resurssien liikkumavaraa on jo suunniteltu, mutta odottamattomat ja monimutkaiset kriisit tekevät usein mahdottomaksi tunnistaa etukäteen, mitkä ovat kriittisiä toimintoja. Koska liikkumavara ja väljyys lisäävät yhteiskunnan resilienssiä, olisi niille annettava arvo yhteiskuntataloudellisissa laskelmissa.

Yhteiskunnallinen resilienssi edellyttää myös, että etenkin yhteiskunnan kriittiset toiminnot ovat osittain päällekkäisiä. Kriisitilanteessa tämä tarkoittaa, että jonkin toiminnon pettäessä muut toiminnot pystyvät vastaamaan kyseisestä toiminnosta ainakin osittain. Periaatetta vastaan sotii normaalioloille tyypillinen hierarkinen virtaviivaistaminen, jolla pyritään poistamaan päällekkäisyyksiä, selkeyttämään vastuita ja säästämään kustannuksia. On kyseenalaista, onko Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (Valtioneuvoston periaatepäätös 2.11.2017) mukainen yhteen toimivaltaiseen viranomaiseen perustuva johtamisperiaate tarkoituksenmukainen kriiseissä, joiden hallinta edellyttää päällekkäisiä toimintoja ja monipuolista asiantuntemusta.

Kauaskantoiset ympäristöongelmat näkyvät politiikassa usein vain nimellisesti, esimerkiksi ilmastohätätilan julistuksina tai visionäärisinä tiekarttoina. Julistukset nostavat kyllä tietoisuutta, ja tiekartat konkretisoivat vääjäämättömästi kehittyviä ympäristökriisejä. Kriisien vaikutuksia voidaan kuitenkin vähentää vain, jos tehdään viisaita valintoja ajoissa – eli varaudutaan strategisesti. Tällä hetkellä strateginen varautuminen ei näy pitkäjänteisenä resursointina hallintokuntien taloudenpidossa. Jos strategista varautumistoimenpidettä ei kirjata budjettiin, sitä ei ole olemassa. Politiikkapäämajassa on yksilöitävä kroonisten monikriisien edellyttämät toimenpiteet ja varmistaa, että ne sisältyvät eri hallintokuntien strategisiin suunnitelmiin, pitkän tähtäyksen investointiohjelmiin ja vuosibudjettiesityksiin.

Lähteet:

Frictional rhythms of climate work in city governance. 2022, The Sociological Review. Reinekoski, T., Lahikainen, L., Virtanen, M. J., Sorsa, T., & Lehtonen, T. K.

Raising the bar: on the type, size and timeline of a ‘successful’ decoupling. 2020, Environmental 6 Politics. Vadén, T., Lähde, V., Majava, A., Järvensivu, P., Toivanen, T., Eronen, J.T.