Verkkosivusto käyttää evästeitä käytettävyyden takaamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeen ja niiden avulla saamme tietoa esimerkiksi sivustolle palaavista kävijöistä, sekä suosituimmista sivuista.
Kaupungeissa rakennusten lämmittäminen aiheuttaa merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä. Siihen voidaan vaikuttaa vähentämällä rakennusten energian tarvetta (Kivimaa ym. 2020; Reda & Zarrin 2019) sekä vähentämällä polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa (Pikaista nostetta kuntatalouteen energia- ja ilmastotoimilla 2020).
Julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa Suomen kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä hiilijalanjäljestä lähes 80 % aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista. Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä. (Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteen 2021)
Myös ilmastobudjetointi vaatii yhteistyötä kunnan eri toimijoiden välillä. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näin poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneesta kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille. Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta paitsi mittaamista tai laskentaa, myös ilmastotoimenpiteitä tukevan kulttuurin rakentamista kuntaorganisaatioon. (Kohti kunnan ilmastobudjetointia 2021)
Kaupungit voivat erottua edukseen muista kaupungeista kiertotalouden edistämisessä ja houkutella kestävyysmyönteisyydellään uusia asukkaita, yrityksiä ja pääomia. Mahdollisuudet tähän vaihtelevat, ja ne tulisi kunkin kaupungin tunnistaa omakohtaisesti. (Kiertotalous kaupungin menestystekijänä 2021).
Kaupungeilla on keskeinen rooli myös kestävän liiketoiminnan tukemisessa. Esimerkiksi tekstiilialan yrityksillä on huomattava kasvupotentiaali kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä. Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää muutoksia liiketoimintamalleissa: yritykset voivat lisätä kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöä tuotannossaan, myydä omista prosesseistaan ylijääviä materiaaleja eteenpäin, hyödyntää uusilla teknologioilla tuotettuja kierrätyskuituja tai ottaa käyttöön erilaisia jakamistalouden toimintoja, kuten second hand -liikkeitä. Tuottajavastuun laajentaminen koskemaan tekstiilien ja vaatteiden tuotantoa ja maahantuontia saa yritykset ja jälleenmyyjät suosimaan parempilaatuisia ja pitkäikäisempiä tekstiilejä, jolloin tekstiilijätemäärät pienenevät. Tuottajavastuu kasvattaa myös tekstiilijätteen ja kierrätyskuitujen käytön kannattavuutta. Pitkäikäisempiin tuotteisiin perustuvat liiketoimintamallit toimivat esimerkkinä myös muille aloille kiertotalouden hyödyntämisen esimerkkeinä. (Kiertotaloudesta kasvua Suomen tekstiilialalle 2021)
Kaupunkien viheralueilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja sen vaikutuksiin sopeutumisessa. Kaupunkivihreä – puut, pensaat ja muu kasvillisuus sekä niiden kasvualustat – tukee ihmisten ja ilmaston hyvinvointia. Kasvit ja maaperä sitovat ilmakehän hiiltä, muokkaavat pienilmastoa ja edistävät hulevesien hallintaa. Kaupunkivihreä on yhä tärkeämpi niin kaupunkilaisten hyvinvoinnin, pienilmastovaikutusten kuin kaupunkiluonnon monimuotoisuudenkin näkökulmasta. Toistaiseksi kuitenkin tiedetään varsin vähän näiden kaupunkiluonnon elementtien hiilensidontakyvystä, eikä kaupunkivihreän suunnitteluun ja toteuttamiseen ole tarjolla samanlaisia ohjeistuksia tai standardeja kuin esimerkiksi rakentamiseen. Ympäristötietojen standardisointi on tärkeää, jotta suunnittelijat voivat helpommin hyödyntää viherrakentamisen tuotteiden ilmasto- ja ympäristöhyötyjä. (Kuittinen ym. 2021)
Kaupunkiseudut voivat vähentää moottoriajoneuvoliikennettä tarjoamalla liikkumiseen kestävämpiä vaihtoehtoja, kuten liikkuminen jalan ja polkupyörällä, sekä hyödyntämällä niihin yhdistyvää joukkoliikennettä. Siirtyminen aktiivisiin ja kestäviin kulkutapoihin edistää terveyttä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Myös muita hyvinvointiin, talouteen, tehokkuuteen ja kilpailukykyyn liittyviä hyötyjä voidaan tavoittaa: autoille varattua kaupunkitilaa otetaan tehokkaampaan käyttöön, työmatkoihin käytettyä aikaa hyödynnetään paremmin ja kaupungeissa elämisen viihtyisyyttä ja arvoa voidaan lisätä. (Lihasvoimaa kaupunkiliikenteeseen – Suosituksia kävelyn, pyöräilyn ja muiden aktiivisten ja kestävien kulkutapojen edistämiseksi 2021)
Kävelyn ja pyöräilyn määrän kasvattaminen vaatii kunnilta pitkäjänteistä sitoutumista, sektorirajat ylittävää yhteistyötä, kokeiluhalukkuutta ja kokemuksista oppimista. Myös uusia liikkumisen palveluita tulee edistää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukevina liikennejärjestelmän osina. (Lihasvoimaa kaupunkiliikenteeseen – Suosituksia kävelyn, pyöräilyn ja muiden aktiivisten ja kestävien kulkutapojen edistämiseksi 2021). Kuntien kävelyä ja pyöräilyä edistäviä tekijöitä ovat mm. visionääriset, muutosta eteenpäin vievät yksilöt ja sitoutuneet päättäjät; liikennejärjestelmän tilan systemaattinen seuranta; aktiivisen ja kestävän liikkumisen tulevaisuustyö sekä kokeiluhankkeet (Nämä seitsemän tekijää kasvattavat kaupunkiseudun kykyä edistää kävelyä ja pyöräilyä 2021).
Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen edistää kansanterveyttä. (Lihasvoimaa kaupunkiliikenteeseen – Suosituksia kävelyn, pyöräilyn ja muiden aktiivisten ja kestävien kulkutapojen edistämiseksi 2021). Aktiivista liikkumista lisäämällä ja moottoriliikennettä vähentämällä voidaan saavuttaa suuria terveyshyötyjä niin koko maan tasolla kuin myös yksittäisissä kaupungeissa. (Lehtomäki ym 2021). Terveyden edistämisen tarkastelu tuleekin integroida liikennesuunnitteluun ja kehittää työkaluja, joilla terveysvaikutuksia arvioidaan esimerkiksi liikenneinvestointeja koskevassa päätöksenteossa. (Lihasvoimaa kaupunkiliikenteeseen – Suosituksia kävelyn, pyöräilyn ja muiden aktiivisten ja kestävien kulkutapojen edistämiseksi 2021). Liikennesuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös liikkumisympäristön ja -tapojen herättämät tunnekokemukset (Harikkala-Laihinen, 2021).
Kestävää liikkumista voidaan tarkastella tunnistamalla erilaisia kaupunkikudoksia: jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki. Mikäli kaupunkiseudulle halutaan kestäviä kulkutapavalintoja mahdollistavia monipuolisen liikkumisen alueita, tulee joukkoliikennekaupunkia kehittää keskustan ulkopuolisilla alueilla kokonaisvaltaisesti. Kehittäminen tarkoittaa kudosten tarkempaa analyysia ja sen perusteella tehtäviä toimenpiteitä, esimerkiksi täydennysrakentamista, joukkoliikenteen parantamista tai lähiympäristön käveltävyyteen panostamista. (Helminen & Tiitu, 2020; Helminen ym. 2020).
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen yhdeksi keinoksi on ehdotettu puun käytön lisäämistä kaupunkirakentamisessa. Puukerrostalorakentamisen kehittämisen haasteita ovat toimijoiden yhteisten tavoitteiden löytäminen sekä loppukäyttäjien osallistaminen. Yritykset ja loppukäyttäjät eivät myöskään täysin tunnista puukerrostalon kestävyyteen liittyviä näkökohtia. Yhteistyötä ja oppimista mahdollistavat mm. sujuva viestintä ja luottamuksen rakentaminen liike-elämän toimijoiden kesken erityisesti suunnittelu- ja rakentamisvaiheiden aikana. Laajemman liiketoimintaekosysteemi-lähestymistavan omaksuminen, eli myös asumisen ja rakennuksen käyttövaiheiden huomioiminen, tuottaisi toimialalle ajattelutavan muutoksen. Tällöin kestävyyteen perustuvaa logiikkaa voitaisiin kehittää kannattavan rakennusliiketoiminnan rinnalla, luoden arvoa kuluttajille. (Viholainen ym. 2021)
Lähteet:
Harikkala-Laihinen R. (2021). blogiteksti tieteellisestä artikkelista: https://www.styletutkimus.fi/en/physical-activity-induced-emotions-during-leisure-time/
Helminen V. & Tiitu M. (2020). blogiteksti tieteellisestä artikkelista (Helminen ym. 2020): https://www.styletutkimus.fi/kolmen-kaupunkikudoksen-laakkeet-kestavaan-liikkumiseen/
Helminen, V., Tiitu, M., Kosonen, L. & Ristimäki, M. (2020) Identifying the areas of walking, transit and automobile urban fabrics in Finnish intermediate cities. Transportation Research Interdisciplinary Perspectives, Vol. 8, 2020, 100257. https://doi.org/10.1016/j.trip.2020.100257
Kansalaisenergia-areenan politiikkasuositus: Taloyhtiöt mukaan energiamurrokseen! 10/2020. http://smartenergytransition.fi/fi/kansalaisenergia-areenan-politiikkasuositus-taloyhtiot-mukaan-energiamurrokseen/
Kiertotaloudesta kasvua Suomen tekstiilialalle. Politiikkasuositus. 1/2021. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/21_03_kiertotaloudesta-kasvua-suomen-tekstiilialalle.pdf
Kiertotalous kaupungin menestystekijänä. Politiikkasuositus. 5/2021. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/21_05_kiertotalous_kaupungin_menestystekijana.pdf
Kivimaa P., Primmer E. & Lukkarinen J. (2020). Intermediating policy for transitions towards net-zero energy buildings. Environmental Innovation and Societal Transitions 36, pp. 418-432. Available: https://doi.org/10.1016/j.eist.2020.01.007
Kuittinen, M., Hautamäki, R., Tuhkanen, EM. et al. Environmental Product Declarations for plants and soils: how to quantify carbon uptake in landscape design and construction?. Int J Life Cycle Assess 26, 1100–1116 (2021). https://doi.org/10.1007/s11367-021-01926-w
Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteen. Politiikkasuositus. 3/2021. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/21_03_kuntien_hankinnoilla_hiilineutraaliuteen.pdf
Kohti kunnan ilmastobudjetointia. Politiikkasuositus. 3/2021. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/21_03_kohti_ilmastobudjetointia.pdf
Lihasvoimaa kaupunkiliikenteeseen – Suosituksia kävelyn, pyöräilyn ja muiden aktiivisten ja kestävien kulkutapojen edistämiseksi. Wisdom Letters 1/2021, JYU School of Resource Wisdom, Jyväskylän yliopisto, ISSN 2669-9478. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/75112/wisdomletters_1-21_valmis_web.pdf
Lehtomäki, H., Karvosenoja, N., Paunu, V.-V., Korhonen, A., Hänninen, O., Tuomisto, J., Karppinen, A., Kukkonen, J. & Tainio, M. (2021). Liikenteen terveysvaikutukset Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 16/2021. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/329273
Nämä seitsemän tekijää kasvattavat kaupunkiseudun kykyä edistää kävelyä ja pyöräilyä. STYLE blogi. 30.3.2021. https://www.styletutkimus.fi/nama-seitseman-tekijaa-kasvattavat-kaupunkiseudun-kykya-edistaa-kavelya-ja-pyorailya/
Pikaista nostetta kuntatalouteen energia- ja ilmastotoimilla. Politiikkasuositus. 11/2020. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/20_11-pikaista-nostetta-kuntatalouteen-energia--ja-ilmastotoimilla.pdf
Reda, F. & Zarrin, F. (2019). Northern European nearly zero energy building concepts for apartment buildings using integrated solar technologies and dynamic occupancy profile: Focus on Finland and other Northern European countries. Applied Energy 237, pp. 598-617. https://doi.org/10.1016/j.apenergy.2019.01.029
Tuominen, A., Sundqvist-Andberg, H., Aittasalo, M., Kiviluoto, K., Silonsaari, J. & Tapio, P. (2021). Building transformative capacity towards active sustainable transport in urban areas – Experiences from local actions in Finland. (arvioitavana)
Viholainen N., Kylkilahti, E., Autio, M., Pöyhönen J. & Toppinen, A. (2021). Bringing ecosystem thinking to sustainability-driven wooden construction business. Journal of Cleaner Production. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2021.126029
Verkkosivusto käyttää evästeitä käytettävyyden takaamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeen ja niiden avulla saamme tietoa esimerkiksi sivustolle palaavista kävijöistä, sekä suosituimmista sivuista.
Osa evästeistä on välttämättömiä, jotta verkkosivusto toimii oikein. Nämä välttämättömät evästeet ovat käytössä, jotta voimme tallentaa evästeiden käyttöön ja sivuston ulkoasuun liittyvät valintasi.
Ei-välttämättömät evästeet ovat evästeitä, jotka eivät ole välttämättömiä verkkosivuston toiminnalle. Niitä käytetään, jotta saamme tietoa sivustolla kävijöistä analysointia ja seurantaa varten. Käytämme tietojen keräämiseen Snoobi-palvelua. Palvelu tuottaa anonyymia tilastotietoa käyttäjistämme ja prosessoi evästeiden tuottamaa tietoa, jonka avulla saamme selville mm. sivukäyntien lukumäärän ja käyttäjien lukumäärän. Tämän evästeen hyväksyminen auttaa meitä kehittämään verkkosivustoamme.