Kuntien maankäytön suunnittelussa on estettävä luontokatoa ja elvytettävä kaupunkiluontoa

Luontokato on yksi aikamme vakavimmista ongelmista. Luontokatoa aiheuttavat yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, laajentaminen ja viheralueiden hävittäminen rakentamisen tieltä. Ekologiset luontoarvot ja luontoperäiset sosiaaliset arvot on integroitava päätöksentekoon ja maankäytön suunnitteluun, jotta luonnon monimuotoisuutta voidaan elvyttää kunnissa.

  • Uusia työkaluja tarvitaan maankäytön suunnitteluun luontohaitan tunnistamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseksi. Elonkirjosuunnitelma sijoittuu asema-, yleis- ja maakuntakaavoituksen alkuvaiheeseen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) kanssa ja siinä esitellään kullekin suunnittelutasolle tarvittavat toimenpiteet maankäytön luontohaitan tunnistamiseen ja estämiseen. Maakuntienliitot ja kunnat voivat elonkirjosuunnitelman avulla ottaa rohkeasti käyttöön uusia keinoja elvyttää luontoa.
    Aihetta tutkivat hankkeet: BIWE, BOOST
  • Luontoa kunnioittava kunnallinen päätöksenteko ottaa vastuun luonnon tilan parantamisesta. Lieventämisportaikko on instrumentti, joka tarjoaa kunnille keinon välttää, lieventää, ennallistaa ja myös hyvittää maankäytöstä aiheutuvaa luontohaittaa. Sisällyttämällä lieventämisportaikon yleis- ja asemakaavoitukseen kunnat kykenevät yhteistoiminnallisesti kääntämään luontokadon kohti kokonaisheikentymättömyyttä eli tilaa, jossa ihmistoimien kokonaisvaikutus ei aiheuta luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.
    Aihetta tutkivat hankkeet: BIODIFUL, BIWE, BOOST
  • Kestävät kunnat turvaavat ja vahvistavat taajamaluonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Elinympäristön mikrobiologinen monimuotoisuus vahvistaa lasten immuunijärjestelmän säätelyä ja voi siten pienentää riskiä sairastua immuunijärjestelmän häiriöihin, kuten allergiaan, atopiaan ja tyypin 1 diabetekseen. Kuntien tulee huomioida asemakaavoituksessa, tonttisuunnittelussa ja rakennusmääräyksissä, että päiväkotien, koulujen, leikkipaikkojen pihoissa käytetään turvalliseksi todettuja, eloperäisiä luonnonmateriaaleja lasten päivittäisen luontokontaktin varmistamiseksi.
    Aihetta tutkivat hankkeet: BIWE
  • Päättäjien tulee tunnistaa viheralueiden arvo kaupunkisuunnittelussa sekä vaalia kaupunkivihreän säilyttämistä ja panostaa sen lisäämiseen. Hyvin suunniteltuna kaupunkivihreä tukee luonnon monimuotoisuutta, edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista, lieventää helleaaltoja ja kaupunkitulvia sekä lisää ihmisten hyvinvointia. Viheralueiden suunnittelua ja hoitoa koskeva päätöksenteko tunnistaa kaupunkiluonnon hyödyt ja vahvistettava niitä.
    Aihetta tutkivat hankkeet: CO-CARBON

Kunta kamppaa luontokadon

Luontokadon merkittävin syy on elinympäristöjen tuhoutuminen. Elinympäristöjä tuhoutuu aina kun luonnonvaroja käytetään tai alueita rakennetaan. Suomessa maankäyttöä säädellään kuntien kaavoituksessa, joten kunnat ovat avainasemassa luontokadon hillitsemisessä ja taltuttamisessa. Kuntien maankäyttöön kohdistuu monia yhteensovitettavia tavoitteita, kuntien kasvu ja rakentaminen ei voi kuitenkaan tapahtua luonnon kustannuksella. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää sitä, että luonnon turvaaminen huomioidaan kaikessa maankäytössä suunnitelmallisesti. Tätä varten tarvitaan järjestelmällisiä toimintatapoja ja työkaluja.​

Luontokadon jarruttamiseksi olemme siirtymässä kaupunkien ja muun yhdyskuntarakenteen suunnittelussa on täysin uuteen tilanteeseen. Tähän asti yhdyskuntia on suunniteltu lähtökohtaisesti ihmisen tarpeista. Muiden lajien elinolosuhteita ei yleensä ole suunnitelmissa otettu huomioon lukuun ottamatta lainsäädäntöön pohjautuvia suojelualueita. Luontokadon pysäyttäminen vaatii, että muiden lajien tarpeet nostetaan suunnittelussa ja rakentamisessa ihmisten tarpeiden rinnalle. (Metzger, J. 2019, Rajaniemi, Uimonen & Tuomikoski 2024) Tämä tavoite voidaan alueidenkäytön suunnittelun osalta varmistaa uudella lakisääteisellä asiakirjalla: elonkirjosuunnitelmalla, joka laaditaan kaikissa suunnitelmissa jokaisella kaavatasolla samalla tavoin kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelma nykyään. Elonkirjosuunnitelmassa esitetään kullekin suunnittelutasolle ominaisessa laajuudessa ja tarkkuudessa tarvittavat toimenpiteet, joilla suunnittelualueen elonkirjo säilyy ja paranee nykyisestään. Suunnitelmassa voidaan tarvittaessa soveltaa kompensaatio- ja lieventämisperiaatteita (Hohti et al. 2022).

Luontohaittojen ennaltaehkäisy avainasemassa

Lieventämisportaikko tai -hierarkia on työkalu, jolla maankäytön suunnittelua voidaan toteuttaa luontokatoa estäen ja hilliten. Ensisijaista on aina ennaltaehkäistä luonnon hävittämistä. Yleispiirteisellä tasolla kuten yleiskaavoissa kuntien maankäyttö tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti siten, että luontoa menetetään mahdollisimman vähän. Luonnon säästäminen tulisi ohjata myös tarkemman tason suunnittelua kuten asemakaavoitusta. Uusien tai olemassa olevien viheralueiden hoidossa ja rakentamisessa tulisi myös pyrkiä lisäämään ja ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta niin paljon kuin mahdollista. Rakentamisen aikaansaamia luontohaittoja voidaan myös pyrkiä korvaamaan ekologisen kompensaation keinoin. Tämäkin edellyttää ennakoivaa ja suunnitelmallista otetta luontoarvojen parantamiseen muualla kuin rakentamisalueilla. Pelkkä kompensaatio ei voi pelastaa luontoa, vaan tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, eli lieventämishierarkia, joka ohjaa vahvasti luontohaittojen ennaltaehkäisyyn. ​

Nykyinen kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö mahdollistaa jo luonnon vaalimisen ennakoivasti, suunnitelmallisesti ja laajaan kokonaiskuvaan perustuen. Lieventämishierarkia ja sen työkalut tulee tehdä laajasti tunnetuksi ja ottaa määrätietoisesti käyttöön kaikessa maankäytön suunnittelussa (Hohti ym. 2022).

Luonto tarjoaa terveyttä​

Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä niin ympäristön kuin ihmisen hyvinvoinnille. Kaupungeissa maankäyttö on vähentänyt luonnon monimuotoisuutta, mikä heikentää kaupunkiekosysteemin toimivuutta, kansalaisten hyvinvointia ja lisää immuunivälitteisten häiriöiden riskiä. Tutkimuksen mukaan monimuotoisen luonnon lisääminen päiväkotien pihoille monipuolistaa lasten ihon mikrobistoa ja laskee allergioiden ja immuunivälitteisten sairauksien syntyyn yhdistetyn interleukiini-17A:n pitoisuutta jo kuukauden aikana (Roslund ym. 2020). Vihertäminen myös lisäsi lasten ja henkilökunnan koettua hyvinvointia sekä tarjosi uudenlaisen oppimisympäristön, mikä vahvisti lasten motivaatiota ja ympäristökasvatusta (Puhakka ym. 2019). Kaksivuotisessa pitkäaikaistutkimuksessa havaittiin, että vaikka metsämaapohja tallaantui lasten leikkiessä, monipuolinen ja terveyden kannalta hyödyllinen mikrobisto säilyi päiväkodin pihassa kahden vuoden ajan (Roslund ym. 2021). Tulokset tukevat siten oletusta, jonka mukaan luontokosketus ehkäisee immuunijärjestelmän häiriöitä. Päiväkotien ja koulujen pihat sekä leikkipaikat tulisi muuttaa kasvillisuudeltaan monipuolisiksi viherpihoiksi.

Kaupunkivihreän monihyötyisyyttä on vahvistettava päätöksenteossa

Kaupunkivihreä eli kaupunkien viheralueiden koko kirjo metsistä ja niityistä aina rakennettuihin puistoihin, katuistutuksiin ja pihoihin asti on tärkeä osa kestävää kaupunkia. Kaupunkivihreä tarjoaa monia hyötyjä: se tukee luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä kaupungeissa, edistää ilmastotavoitteita lieventämällä kaupunkitulvia ja helleaaltoja sekä vahvistamalla hiilinieluja ja lisäksi parantaa ihmisten hyvinvointia. Monien hyötyjensä ansiosta kaupunkivihreää tulee edistää kaikilla päätöksenteon tasoilla. Kaupunkien on asettava tavoitteeksi, että kaupunkivihreän ja kasvillisuuspeitteisen alan määrä ei vähene. Olemassa olevan viherrakenteen säilyttämisen ohella on turvattava uuden kaupunkivihreän lisääminen. Kaupunkivihreän ilmastohyötyjä, hyvinvointivaikutuksia ja luonnon monimuotoisuutta tulee tarkastella kokonaisuutena esimerkiksi viherrakenne- ja ekosysteemipalveluselvityksissä ja vahvistaa näiden yhteisvaikutuksia. Kaupunkivihreän monihyötyisyyttä on tuettava myös maankäytön suunnittelussa ja maisemasuunnittelussa hyödyntämällä esimerkiksi viherkerroin-työkalua (ks.Viherkertoimen valtavirtaistaminen 2023). Viherrakenne ja sen merkitys monihyötyisenä ilmastoratkaisuna on tunnistettava paremmin myös kansallisessa ohjauksessa ja sisällytettävä kaikille kaavatasoille tulevassa alueidenkäyttölaissa. (Hautamäki ym 2023; Raymond ym 2023)

Kirjallisuus:

Hohti, J., Nieminen, E., Jalkanen, J., Oinonen, I., Huttunen, S., Pappila, M., Halme, P., Salokannel, V., Pietilä, K., Kujala, H. (2022). Kunnat hidastamaan luontokatoa – Suosituksia luontohaittojen välttämiseksi, lieventämiseksi ja kompensoimiseksi kuntien maankäytössä. Wisdom Letters 1/2022. JYU School of Resource Wisdom. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/83415/wisdom_letters_1-22_valmis2_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Metzger, J. (2019). A more-than-human approach to environmental planning’. Teoksessa Davoudi, R., Cowell, R., White, Í., Blanco, H. (Eds.) The Routledge Companion to Environmental Planning. Routledge, pp. 190–199.​

Puhakka, R., Rantala, O., Roslund, M.I., Laitinen, O.H., Sinkkonen, A. 2019. Greening daycare yards with biodiverse materials affords well-being, play and environmental relationships. International Journal of Environmental Research and Public Health 16 (16): 2948. https://doi.org/10.3390/ijerph16162948

Rajaniemi, J., Uimonen, L. Tuomikoski, J. (2024). ”Kaupunkien suunnittelu elonkirjolle” teoksessa Hiedanpää J. et al. (toim.) Luonnon elvyttäjä – ihmisen käsikirja. Gaudeamus. 

Roslund, M., Puhakka, R., Grönroos, M., Nurminen, N., Oikarinen, S., Gazali, A.M., Cinek, O., Kramná, L., Siter, N., Vari, H.K., Soininen, L., Parajuli, A., Rajaniemi, J., Kinnunen, T., Laitinen, O.H., Hyöty, H. & Sinkkonen, A. (Corresponding author), ADELE research group (2020). Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. https://doi.org/10.1126/sciadv.aba2578 ​

Roslund, M., Puhakka, R., Nurminen, N., Oikarinen, S., Siter, N., Grönroos, M. Kramna, L., Jumpponen, A., Laitinen, O.H., Rajaniemi, J., Hyöty, H. & Sinkkonen, A. 2021. Long-term biodiversity intervention shapes health-associated commensal microbiota among urban day-care children. https://doi.org/10.1016/j.envint.2021.106811​'

Viherkertoimen valtavirtaistaminen (2023). ViVa-hanke. https://viherkerroin.aalto.fi/

Lisätietoja

BIODIFUL

Luonnon monimuotoisuutta kunnioittava johtajuus

BIWE

Hyvinvointia biodiversiteetti-interventioilla

BOOST

Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä

CO-CARBON

Yksilöiden, yhteisöjen ja kaupunkien hiilen varastointi kaupunkiviheralueilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Ympäristönmuutos ja luonnonvarat