Vihreä siirtymä edellyttää joustavampia ohjauskeinoja

STN-ohjelma Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä (ADAPT) kehitti ratkaisuja siihen, miten yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden voimavarat ja resurssit sekä niiden uudet yhdistelmät parhaiten tukisivat kokonaisvaltaista sopeutumiskykyä. Ohjelman tutkimushankkeet ovat tuottaneet tietoa sopeutumiskyvyn kehittämisen perustaksi ja tutkimukseen perustuvaa ennakointia, jonka avulla ymmärretään paremmin muutoksia ja saadaan välineitä varautua niihin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. 

WISE-hanke on selvittänyt Suomen sopeutumiskykyä sitkeisiin ympäristökriiseihin ja kehittänyt strategista ympäristökriisien hallintaa. Keskeiseksi resilienssiaukoksi Suomessa paljastui heikko varautuminen monimutkaisiin, toimialalta toiseen purkautuviin monikriiseihin. Niihin varautuminen edellyttää pikemminkin mielikuvitukseen tukeutuvan improvisaation kuin rutiineihin perustuvien toimintatapojen harjoittelua. Tätä varten WISE kehitti yhteistyössä Helsingin, Tampereen ja Kotkan kaupunkien kanssa strategisen kriisipäätöksenteon alustan, politiikkapäämajan, joka tuo yhteen päättäjät ja asiantuntijat eri toimialoilta valmistelemaan kiireellisiä kauaskantoisia ratkaisuja. Politiikkapäämaja yksilöi strategioiden, toimintaohjeiden ja investointien heikkoudet strategisen varautumisen näkökulmasta ja ehdottaa toimialakohtaisia parannuksia. Uudistetut strategiat ja ohjeet perustuvat yhdessä muodostettuun strategiseen tilannekuvaan eli jaettuun näkemykseen mahdollisista kauaskantoisista kriisiskenaarioista, joihin kaupungin on syytä varautua. Vaikka politiikkapäämajaa pilotoitiin kaupunkitasolla, se on toteutettavissa hallinnon eri tasoilla. 

Lue lisää :

https://doi.org/10.1177/00380261221123186 

https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2022.107489 

https://doi.org/10.1016/j.ssci.2021.105567 

https://doi.org/10.1016/j.futures.2021.102812 

BlueAdapt-hanke on on tutkinut ja ehdottanut innovatiivisia yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka voivat parantaa sekä vesiekosysteemien tilaa että taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyyttä. Hankkeen tutkimustulosten synteesinä kehitimme tiekartan sinisen siirtymän ohjaamiseksi kestävyysmurroksessa, jossa ehdotetaan keinoja keskeisten politiikkalukkiumien  ratkaisemiseksi sinisen siirtymän ohjauksessa – tapausesimerkkeinä merituulivoima, maatalous ja turvetuotanto. Toimenpiteinä ehdotetaan, että Suomen tulee laatia vesiin vaikuttavien ja vesistä ammentavien sektorien toimenpideohjelma sinisen talouden kestävyyssiirtymän toteuttamiseksi. Tämän ‘sinisen talouden toimenpideohjelman’ jalkauttamiseksi yksittäisten toimialojen ohjaus tulee eriyttää alueellisesti ja toimijoittain  siten, että ohjaus vastaa toimialan keskeisiin paineisiin ja mahdollistaa ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta järkevän taloudellisen toiminnan   sekä edistää toimialojen uudistumista kohti kestävyyttä taloudellisilla kannustimilla, jotka tehostavat toimintaa ja edistävät innovaatioita. Ohjelma tulee myös hyödyntää tutkimuksen avulla tuotettua, jatkuvasti päivittyvää tietoa ja työkaluja, jotka mahdollistavat tieteeseen pohjautuvan ennakoinnin ja vaikutusten arvioinnin. Lisäksi “Saastuttaja maksaa” -periaate tulee saattaa voimaan sääntelyn ja taloudellisten ohjauskeinojen avulla veden laatuun ja luontoarvoihin liittyvien negatiivisten ulkoisvaikutusten vähentämiseksi ja reilun taloudellisen kilpailun mahdollistamiseksi. 

Lue lisää: : 

Politiikkasuositusta “Sinisen siirtymän politiikka kestävyysmurroksessa” laajemmin taustoittava dokumentti: https://blueadapt.fi/wp-content/uploads/2023/06/TRAGORA_BlueAdapt-pub-1.pdf

Agricultural nutrient loading under alternative climate, societal and manure recycling scenarios (https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2021.146871%20)

When the circular economy diverges: The co-evolution of biogas business models and material circuits in Finland; https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0921800921000835?via%3Dihub

Too important to fail? : Evaluating legal adaptive capacity for increasing coastal and marine aquaculture production in EU-Finland; https://helda.helsinki.fi/handle/10138/312391

Nutrient load compensation as a means of maintaining the good ecological status of surface waters; https://helda.helsinki.fi/handle/10138/331689

IBC-Carbon-hanke on laajassa tutkimusyhteistyössä kehittänyt menetelmiä luonnon ja ilmaston kannalta tärkeimpien metsäkohteiden tunnistamiseen sekä metsien muutosten mallintamiseen ja seurantaan. Lisäksi on tutkittu taloudellisia ohjauskeinoja.Tutkimukseen perustuva suosituksemme on, että metsien suojelussa otettaisiin jatkossa huomioon ilmastonäkökulmat. Optimoidulla metsien suojelulla voidaan sekä edistää EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteita, että vahvistaa Suomen maankäyttösektorin nettohiilinielua. Monimuotoisuuden kannalta tärkeiden metsäkohteiden suojelu auttaa myös saavuttamaan Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen.

Hanke on yhteistyössä muiden tutkimushankkeiden kanssa tuottanut yhteensä noin 130 tieteellistä julkaisua sekä erikoisnumeron Ambio-tiedelehdessä: https://link.springer.com/journal/13280/volumes-and-issues/52-11

SOMPA- hankkeessa on tutkittu maatalouden ja maankäyttösektorin päästövähennystavoitteiden saavuttamista joka vaatii nopeita, vaikuttavia toimia laajamittaisesti. Turvepelloilla voidaan vettämällä saavuttaa tehokkaita päästövähennyksiä suhteellisen edullisesti ja ruoantuotantoa vaarantamatta. Tähän tarvitaan kannustimia CAPin ulkopuolelta. Paikkatiedolla voidaan kohdentaa toimia kustannustehokkaasti. Kosteikkoviljelystä saadaan markkinoille uusia tuotteita, jotka korvaavat fossiilisia materiaaleja.

Skenaariomallinnuksen perusteella saatiin tulos, että siirtyminen jatkuvapeitteiseen metsien kasvatukseen rehevissä korvissa tuottaa Suomelle noin 1 Mt CO2 päästövähennyksen verrattuna nykyiseen metsien käsittelytapaan, kun hakkuutaso pidetään ennallaan. Suurimmat hyödyt saadaan siitä, että voidaan välttää suometsien avohakkuiden aiheuttamat merkittävät maaperäpäästöt. https://www.nature.com/articles/s41598-023-42315-7

Maankäyttösektorille on asetettu ilmastotavoitteita, mutta velvoittavuus puuttuu, osa nykyisestä säätelystä lisää päästöjä ja konkreettiset päästövähennystoimenpiteet ovat jääneet vähäisiksi. 

MFG40 hankkeessa on tutkittu lisäävää valmistusta (3D-tulostus), joka mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja, jolloin pystytään valmistamaan tuotteita paikallisesti ja lyhyillä jakeluketjuilla. Voidaan esimerkiksi tuottaa varaosia juuri siellä, missä niitä tarvitaan. Tällöin vältetään mm. kuljetuksen, varastoinnin ja pakkausten sekä isojen tuotantolaitosten aiheuttamat ympäristövaikutukset.  Lisäävässä valmistuksessa lähes kaikki laitteeseen syötettävä materiaali käytetään hyödyksi toisin kuin perinteisessä valmistuksessa, jossa suuri osa menee hukkaan. 3D-tulostus mahdollistaa myös rakenteita, joita ei voida tehdä perinteisellä valmistuksella, kuten lujuuden tai virtausten kannalta optimaaliset rakenteet. Tämä mahdollistaa materiaalia säästävien kevyempien rakenteiden valmistamisen. 3D-tulostus mahdollistaa myös monimateriaalitulostuksen. Esimerkiksi yhdistämällä biopohjaisia materiaaleja metalliin pystytään valmistamaan kestäviä ja desinfioivia vedenpuhdistuselementtejä. Tulevaisuuden 4D-tulostus (tulostusta responsiivisista materiaaleista) mahdollistaa laitteen valmistamisen yhdellä tulostamisella ilman erillisten komponenttien hankkimista. Samalla laitteet myös pienenevät, mikä osaltaan säästää luonnonvaroja.  Äly korvaa massan.

Lue lisää:Technical, Economic, and Societal Effects of Manufacturing 4.0 – Automation, Adaption, and Manufacturing in Finland and Beyond (mfg40.fi)

IMPRO-hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia analyysimenetelmiä sote-palveluiden arviointiin ja arvioida sote-uudistuksen vaikutuksia.  Tutkimus pohjautui kansallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteritietoaineistoihin ja paikkatietoaineistoihin. Tutkimusryhmä on analysoinut sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita, hoidon saavutettavuutta, hoitopolkuja, hoidon tuloksia ja kustannuksia sekä kustannusvaikuttavuutta.

IMPRO-hankkeen tutkimustulokset osoittavat, että hallinnollisella integraatiolla on mahdollista saavuttaa vähäisiä hyötyjä, mutta tämä ei yksin riitä kustannusten hillitsemiseen ja hoidon laadun parantamiseen. Perusterveydenhuollossa tulee panostaa pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn ja varmistaa nykyistä tehokkaampi monisairaiden potilaiden tunnistaminen ja hyvä hoito. Näin voidaan saavuttaa merkittäviä yksilötason terveyshyötyjä, palvelutuotannon kustannussäästöjä ja vähentää palveluiden epätarkoituksenmukaista käyttöä.

Julkaisu: Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen on vielä matkaa: Päättäjien tulee varmistaa palvelujen tarkempi kohdentaminen ja toiminnallinen integraatio sote-palveluissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231026141428