Kestävyys rakentuu muutoksista ruokajärjestelmän eri osissa

Osittaisella muutoksella kohti kasvipainotteisempaa ruokavaliota vaikutamme positiivisesti terveyteemme, ilmastoon ja muuhun kestävyyteen sekä globaaliin ruoka- ja ravitsemusturvaan (Pihlanto ym. 2017; Hietala ym. 2020; Kaljonen ym. 2020). Ruokavaliossa, jossa proteiinista puolet on kasviperäistä ja puolet eläinperäistä, ilmastovaikutus on noin 20 % pienempi kuin keskimääräisessä ruokavaliossa, jossa 70 % proteiinista saadaan eläinkunnasta (Maltillisella ruokavalion muutoksella jo merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä 2021, Päivärinta, ym. 2020). Viljat ovat suurin ja laajasti hyväksytty kasvikunnan proteiinin lähde ruokavaliossa - noin viidennes proteiinista saadaan viljoista (Valsta ym. 2018). Palkokasvit sekä muut valkuaislähteet, kuten sienet ja hyönteiset, parantavat ruokaturvaa ja varmistavat monipuolisen aminohappojen saannin (Leg4Life, Scenoprot) ja ne, samoin kuin ruoan tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen esimerkiksi bioväreinä, luovat uusia ansaintamahdollisuuksia (Autio 2021). 

Ympäristökestävyyden kriteerien integroiminen kansallisiin ravitsemussuosituksiin ohjaa ja luo tietopohjaa kestävälle ravitsemukselle (Kaljonen ym. 2020). Ravintoaineiden saantia on seurattava eri sosioekonomisten ryhmien välillä (Valsta ym. 2018). 

Kotimaisten palkokasvien viljely vähentää synteettisten typpilannoitteiden tarvetta ja siten ruoantuotannon riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Palkokasvien tuotanto myös lisää kotimaisen valkuaisen osuutta sekä ruoassa että rehussa  parantaen näin ruokaturvaa (Leg4Life 2021). 

Maataloustuotannossa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ollut vaikeaa. Tutkimukset osoittavat, että kivennäismaapeltoja voidaan siirtää päästölähteestä hiilinieluksi muokatuin viljelymenetelmin samalla parantaen maaperän kasvukuntoa. Turvepeltojen hiilivarastoa voi säilyttää nostamalla pohjaveden pintaa turvepeltoja ennallistaen tai siirtymällä kosteikkoviljelyyn (Bianchi ym. 2021), esimerkiksi kannustamalla tuotantokykynsä menettäneiden turvepeltojen vettämiseen ja säätösalaojitukseen ilmastotoimena. Ojituksen tuesta sekä ojitettujen turvepeltojen käytöstä luopuminen myötävaikuttavat hiilivarastoihin ja vähentävät ravinnehuuhtoumia (MULTA 2020; SOMPA, JUST FOOD, MULTA ym. 2021). Keskeistä on saada tämä tieto helposti omaksuttavassa muodossa käyttöön. Uudistavan viljelyn e-opisto tuo tutkimusta ja viljelijöiden kokemuksia kaikkien saataville (MULTA https://www.uudistavaviljely.fi/).

Vähän käytettyjen kasviproteiinien hyödyntäminen vaatii uutta osaamista ja tottumuksia, ja uudet viljelymenetelmät vaativat viljelijöiltä paitsi tietoa, myös ajattelu- ja toimintatapojen muutoksia. Käyttäytymisen muutoksen ohjaamisessa on huomioitava eri väestö- ja sosioekonomisten ryhmien erilaiset arvot, mahdollisuudet ja valmiudet (Just food 2020; Leg4Life 2021). Ruokajärjestelmän eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet sekä osallistaminen ja sitouttaminen on huomioitava muutosten toteuttamisessa. (Just Food 2020; Paloviita ym. 2021)

Hiilensidonnan todentamisjärjestelmän avulla voidaan todentaa, miten maaperän hiilivarasto muuttuu maanviljelyn seurauksena (MULTA: https://www.fieldobservatory.org/). Luotettava ja kustannustehokas todentamisjärjestelmä on välttämätön, jotta yhteiskunta voi edistää ruoantuotannon ilmastotoimia. Kehitettyä järjestelmää voidaan käyttää valtioiden kasvihuonekaasujen inventaariojärjestelmissä, tuotteiden ja palvelujen hiilijalanjälkilaskureissa, hiilikompensaatiomarkkinoiden laskennassa sekä maatalous- ja ilmastopolitiikan päätöksenteossa.

Lähteet

Autio, M. (2021). Värien ekologinen kestävyys ja värihävikin torjunta. Duodecim 137(11), 1230–1231. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2021/11/duo16255?keyword=V%C3%A4rien%20ekologinen

Bianchi, A., Larmola, T., Kekkonen, H., Saarnio, S. & Regina, K. (2021). Review of greenhouse gas emissions from rewetted agricultural soils. Hyväksytty julkaistavaksi Wetlands -lehteen.

Heimsch, L., Lohila A., Tuovinen, J.-P., Vekuri, H., Heinonsalo, J., Nevalainen, O., Korkiakoski, M., Liski, J., Laurila, T. & Kulmala, L. (2021). Carbon dioxide fluxes and carbon balance of an agricultural grassland in southern finland. Biogeosciences, 18, 3467–3483, 2021. https://bg.copernicus.org/articles/18/3467/2021/bg-18-3467-2021.html

Hietala, S., Reinikainen, A., Timonen, K.  & Mattila, P.  (2020). Assessing environmental and social impacts for current and future food consumption – challenges in scenario construction and LCA methods, LCA Food 2020. 

Just food (2020). kestävän ruokavalion optimointi; sosio-ekonomisten erojen tutkimus osana kestävää ravitsemusta. Toimintatutkimus kestävän kouluruokailun kehittämisestä. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/74027/kouluruokaa_tulevaisuuteen_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kaartinen, N.E., Tapanainen, H., Maukonen, M., Päivärinta, E., Itkonen, S.T., Pajari, A.-M. & Männistö, S. (2021). Partial replacement of red and processed meat with legumes – changes in vitamin intakes and achievement of nutrition recommendations on the population level. The 6th International Vitamin Conference – Copenhagen 2021

Kaljonen, M., Salminen, J., Alhola, K., Knuuttila, S. & Toivonen M. (2020). Ruuan ympäristövaikutukset on huomioitava kansallisissa ravitsemussuosituksissa. SYKE Politiikkasuositus 31.8.2020. https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/sykepolicybrief_ruoka_31-08-2020

Kekkonen, H. seminaariesitys (11/2020). Viljeltyjen turvemaiden päästöt – kohderyhmänä tavallinen kuluttaja. Seminaarissa: Yhdessä kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä (SOMPA, IBC Carbon, BlueAdapt). https://www.luke.fi/sompa/wp-content/uploads/sites/27/2020/11/hanna_kekkonen_121120.pdf

Kekkonen ym. (2021). Greenhouse gas emissions from energy willow, nature conservation field and grass on a cultivated peat soil. Poster presentation in RRR2021 conference. https://www.moorwissen.de/doc/aktuelles/veranstaltungen/rrr2021//downloads/RRR2021_proceedings.pdf

Kortetmäki, T., Pudas, T. & Saramäki, I. (2020). Kouluruoka2030: näin ilmastovaikutukset puolitetaan: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/74027/kouluruokaa_tulevaisuuteen_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Leg4Life (2021).  Kasviproteiineista uutta liiketoimintaa ja innovaatioita. https://aitojamakujalehti.fi/kasviproteiineista-uutta-liiketoimintaa-ja-innovaatioita/

Leg4Life (2021). Kohtaavatko palkokasviketjun alku- ja loppupään ajatukset? https://www.leg4life.fi/kohtaavatko-palkokasviketjun-alku-ja-loppupaan-ajatukset/

Maltillisella ruokavalion muutoksella jo merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä. Politiikkasuositus. 2/2021. Policy Brief - Maltillisella ruokavalion muutoksella jo merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä (aka.fi)

MULTA: Field observatory.org.  https://www.fieldobservatory.org/

MULTA: Uudista viljely.fi  https://www.uudistavaviljely.fi/

MULTA (2021). Hiilensidonnan todentamisjäsrjestelmä ja maailman ensimmäinen nurmipellon hiilensidontaennuste: https://carbonaction.org/fi/blogi-hiilensidonnan-todentamisjarjestelma-ja-maailman-ensimmainen-nurmipellon-hiilensidontaennuste/

MULTA (2021). Ruoka ja hiili viljellään samoilla pelloilla: https://carbonaction.org/fi/ruoka-ja-hiili-viljellaan-samoilla-pelloilla/

Paloviita, A., Puupponen, A., Kaljonen, M., Huttunen, S., Kortetmäki, T., Tykkyläinen, R., Turunen, A. ja Karttunen, K. (2021). Kohti reilua ruokajärjestelmää: Ruokajärjestelmän toimijoiden näkemyksiä ilmastopolitiikan keinojen oikeudenmukaisuudesta. Just food -tutkimusraportti 8/2021. https://www.justfood.fi/download/noname/%7B8121FC34-0FB2-42C0-81D1-646DF44F18BE%7D/169195

Papuja pallon parhaaksi -webinaarisarja, 12.10.2020: Kuluttajat ja paputuotteet: kenelle ne maistuvat? https://www.youtube.com/watch?v=XGnduilSQwQ

Pihlanto, A., Mattila P., Mäkinen S., Pajari A-M. (2017). Bioactivities in alternative protein sources and their potential health benefits, Food and Function 2017;8:3443–3458. https://doi.org/10.1039/C7FO00302A

Päivärinta, E., Itkonen, S.T., Pellinen, T., Lehtovirta, M., Erkkola, M. & Pajari, A.-M. Replacing Animal-Based Proteins with Plant-Based Proteins Changes the Composition of a Whole Nordic Diet—A Randomised Clinical Trial in Healthy Finnish Adults. Nutrients 2020, 12, 943. https://doi.org/10.3390/nu12040943

SOMPA (2021). Turvemaiden käyttöä ohjaavat tukijärjestelmät linjaan hiilineutraaliustavoitteen ja muiden luonnonvaroja koskevien ympäristötavoitteiden kanssa. https://www.luke.fi/sompa/2021/02/15/blogi-turvemaiden-kayttoa-ohjaavien-maa-ja-metsatalouden-tukijarjestelmien-oltava-linjassa-hiilineutraaliustavoitteen-ja-muiden-luonnonvaroja-koskevien-ymparistotavoitteiden-kanssa/ 

Valsta ym. (2020). Ilmastoystävällinen ruoka muokkaa ravintoaineiden saantia. Kehittyvä elintarvike 6/2020.

Valsta, L., Kaartinen, N., Tapanainen, H., Männistö, S., Sääksjärvi, K., (2018). Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus, Raportti 12/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Vanhatalo, A. Papuja pallon parhaaksi yleisöluentosarja 28.9.2021, Papua läheltä vai kaukaa – Valkuaisrehupulmaan ratkaisu? https://www.youtube.com/watch?v=HvN8SGJhLrU 

Vitikka, M. & Ahonen-Coly, S. (2021). Kasviproteiineista uutta liiketoimintaa ja innovaatioita. https://aitojamakujalehti.fi/kasviproteiineista-uutta-liiketoimintaa-ja-innovaatioita/