Turvemaapelloilla ja -metsissä on mahdollista saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä muuttamalla ohjauskeinoja

Maatalouden tukijärjestelmää tulisi muuttaa päästövähennyksiä tukevaksi. Esimerkiksi turvemaapeltojen pohjavedenpinnan nosto vähentää päästöjä nopeasti ja kustannustehokkaasti. Täten tarvittaisiin kannustimia siihen, että ruoantuotannon ulkopuolella olevat tai hyvin niukkasatoiset turvemaapellot vetettäisiin ja tuottavien turvemaapeltojen pohjavedenpintaa nostettaisiin säätösalaojituksella. Mikäli sadon parantaminen on mahdollista kuivatuksen avulla, tällöin päästövähennysten kannalta paras vaihtoehto on säätösalaojitus. Säätösalaojitus ei kuitenkaan ole yleensä kannattavaa, joten siihen tarvittaisiin vuotuista tulosperustaista tai kustannusperustaista hoitopalkkiota (vähintään 150 €/ha).

Myös muita tukijärjestelmän muutoksia tulisi tehdä. Hyvän viljelytavan ehtoihin tulisi sisällyttää vaatimukset maan hiilivaraston säilyttämisestä ja kuvaukset toimenpiteistä, joilla se taataan. Esimerkiksi yksivuotisten kasvien viljely turvemailla ei täyttäisi hyvän viljelytavan ehtoja, joten ainakaan täyttä tukea ei voisi saada, kun taas turvemaiden nurmipeitteisyys, vettäminen ja kosteikkoviljely eri muodoissaan oikeuttaisivat täysiin maataloustukiin.

Tukijärjestelmän muutoksien lisäksi tarvitaan tukea kosteikkoviljelyyn ja uusien kosteikkoviljelytuottteiden kehittämiseen. Kosteikkoviljelytuotteet vähentävät päästöjä koko elinkaarensa ajan ja ovat hyvä keino hallita turvepeltojen päästöjä, mutta näiden tuotteiden tuotantoketjussa on vielä useita esteitä ja pullonkauloja. Näitä ovat esimerkiksi hankaluudet kosteikkoviljelyn aloittamisessa oikeanlaisilla pelloilla ja veden pinnan säätelyssä, tarvittavien investointien ja uusien menetelmien vaikeus, puuttuvat innovaatiot, kuten koneet ja tieto materiaalien ominaisuuksista käyttötarkoituksessaan ja kallis logistiikka. Yhteiskunnan tukea tarvitaan koko arvoketjun kattavaan tuotekehitykseen ja lisäksi uudelle tuotteelle pitäisi luoda markkinat. Aluksi kysyntä on myös pientä, joten yhteiskunnan tukea tarvitaan sen kasvattamiseksi esimerkiksi julkisilla hankinnoilla.

Päästövähennyksiä voitaisiin saada myös välttämällä avohakkuita runsasravinteisissa, kuusivaltaisissa turvemaametsissä, joissa turvekerros hajoaa nopeasti ojituksen seurauksena. Tällaisissa metsissä kannattaisi siirtyä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen, joka mahdollistaa metsänkasvatuksen jatkamisen ilman uusia kunnostusojituksia. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on yleistynyt kuitenkin hitaasti. Yhtenä syynä on tukijärjestelmä. Uusi metsätalouden kannustinjärjestelmä METKA kannustaa uudistuksista huolimatta edelleen korostetusti jaksolliseen metsänkasvatukseen. Kannustinjärjestelmä tulisikin muuttaa menetelmäneutraaliksi eli tukien tulisi kohdistua tasapuolisesti jaksolliseen ja jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen. Lisäksi tulisi kouluttaa metsäurakoitsijoita jatkuvapeitteisen metsänhoidon menetelmiin ja suunnata informaatio-ohjausta metsänomistajille jatkuvapeitteisestä metsänhoidosta.

Lähteet

Ahtikoski, A., Rämö, J., Juutinen, A., Shanin, V. & Mäkipää, R. 2022. Continuous cover forestry (CCF) and cost of carbon abatement on mineral soils and peatlands. Frontiers in Environmental Science, 10: 837878 https://doi.org/10.3389/fenvs.2022.837878https://doi.org/10.3389/fenvs.2022.837878

Leppä, K., Hökkä, H., Laiho, R., Launiainen, S., Lehtonen, A., Mäkipää, R., Peltoniemi, M., Saarinen, M., Sarkkola, S. & Nieminen, M. 2020. Selection cuttings as a tool to control water table level in boreal drained peatland forests. Frontiers in Earth Science, 8: 576510. https://doi.org/10.3389/feart.2020.576510

Leppä, K., Korkiakoski, M., Nieminen, M., Laiho, R., Hotanen, J.-P., Kieloaho, A.-J., Korpela, L., Laurila, T., Lohila, A., Minkkinen, K., Mäkipää, R., Ojanen, P., Pearson, M., Penttilä, T., Tuovinen, J.-P., & Launiainen, S. 2020. Vegetation controls of water and energy balance of a drained peatland forest: Responses to alternative harvesting practices. Agricultural and Forest Meteorology, 295, 108198. https://doi.org/10.1016/j.Agrformet.2020.108198 

Lehtonen, A., Eyvindson, K., Härkönen, K., Leppä, K., Salmivaara, A., Peltoniemi, M., Salminen, O., Sarkkola, S.,Launiainen, S., Ojanen, P., Räty, M. & Mäkipää. R. 2023. Potential of continuous cover forestry on drained peatlands to increase the carbon sink in Finland. Sci Rep 13, 15510. https://doi.org/10.1038/s41598-023-42315-7 

Lehtonen, H., Huan-Niemi, E. & Niemi, J. 2022. The transition of agriculture to low carbon pathways with regional distributive impacts. Environmental Innovation and Societal Transitions 44(2022). https://doi.org/10.1016/j.eist.2022.05.002    

Peltoniemi, M., Li. Q., Turunen, P., Tupek, B., Mäkiranta, P., Leppä, K.,Müller, M., Rissanen A.J., Laiho, R., Anttila, J., Jauhiainen, J., Koskinen. M., Lehtonen, A., Ojanen, P., Pihlatie, M., Sarkkola, S.,Vainio, E., Mäkipää, R. 2023. Soil GHG dynamics after water level rise – Impacts of selection harvesting in peatland forests. Science of The Total Environment, Volume 901. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2023.165421

Purola, T. & Lehtonen, H. 2022. Farm-Level Effects of Emissions Tax and Adjustable Drainage on Peatlands. Environmental Management 69, 154–168. https://doi.org/10.1007/s00267-021-01543-1

Shanin, V., Juutinen, A., Ahtikoski, A., Frolov, P., Chertov, O., Rämö, J., Lehtonen, A., Laiho, R., Mäkiranta, P., Nieminen, M., Laurén, A., Sarkkola, S., Penttilä, T., Ťupek, B. & Mäkipää, R. 2021. Simulation modelling of greenhouse gas balance in continuous-cover forestry of Norway spruce stands on nutrient-rich drained peatlands. Forest Ecology and Management, 496,119479 https://doi.org/10.1016/j.foreco.2021.119479

https://www.luke.fi/fi/seurannat/maatalous-ja-lulucfsektorin-kasvihuonekaasuinventaario/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-vahvistavat-maankayttosektori-paastolahde-vuonna-2021-metsat-pysyivat-edelleen-nettonieluna