Kiertotalouden edistäminen tähtää systeemiseen muutokseen

Kiertotalous tarkoittaa materiaali-, energia- ja ravinnekiertojen sulkemista ja toimintaa, jossa tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotalouden tavoitteena on sopeuttaa luonnonvarojen käyttö kestävyysrajoihin ja antaa tukea ilmastotavoitteille ja elonkirjon säilymiselle. Tavoite on paikallinen ja samalla myös maailmanlaajuinen, sillä materiaalien hankintaketjut ja jätevirrat ovat globaaleja. (Kiertotalouden vahvistaminen vaatii siilot ylittävää yhteistyötä 2019) 

Käytännössä kiertotalous tarkoittaa esimerkiksi yhteen kytkettyjä yritystoimintoja, suljettuja teollisen tuotannon prosesseja sekä kaupunkeja, jotka on suunniteltu tukemaan materiaalien, ravinteiden ja energian paikallisia kiertoja. Samalla kun luovutaan poisheittämisen kulttuurista, on kehitettävä materiaalien käyttöä vähentäviä palveluita ja pidennettävä tuotteiden käyttöikää. Tuotteiden tulisi olla huollettavia, korjattavia ja uudelleen käytettäviä. Materiaalien kierrätys tulee mukaan vasta viime vaiheessa. (Kiertotalous kaupungin menestystekijänä 2021) Esimerkiksi vaatteiden korjaamiskulttuuri on tullut jälleen muotiin ja on kestävyyden kannalta suositeltavaa ( Niinimäki & Durrani 2020). Tekstiiliteollisuus on merkittävä, mutta ongelmallinen teollisuudenala, jonka kiertotaloudelle Suomella on paljon annettavaa.

Kestävää kiertotaloutta edistettäessä on otettava huomioon toiminnan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset eri sidosryhmien näkökulmasta. (Kiertotalous kaupungin menestystekijänä 2021). Systeeminen muutos kiertotaloudeksi vaatii muutoksia lainsäädäntöön, ohjaukseen ja sääntelyyn (Siltaloppi & Jähi 2021). Esimerkiksi EU:n nykyinen oikeusjärjestelmä ja immateriaalioikeudet nojaavat lineaariseen kulutuksen ja omistamisen malliin (Pihlajarinne & Ballardini 2020). Laaja yhteistyö eri toimijoiden välillä ja sitä tukeva sääntely mahdollistavat yrityksille uusia liiketoimintamalleja, joissa uusiutumattomien raaka-aineiden ja niihin perustuvien tuotteiden kierrätys ja logistiikka ovat tehokkaita. Yhteistyötä tarvitaan, jotta eri ohjausmekanismit, kuten lainsäädäntö, verotus ja yritystuet, kannustavat yrityksiä siirtymään kestävään kiertotalouteen. (Kiertotalouden vahvistaminen vaatii siilot ylittävää yhteistyötä 2019)

Kiertotalouden kokonaisympäristövaikutuksia ei tunneta vielä kovinkaan tarkasti. Suuri riski piilee niin sanotuissa rebound-vaikutuksissa, jotka saattavat mitätöidä esimerkiksi uusien teknologioiden tai liiketoimintamallien tarjoaman ympäristöhyödyn. Rebound tarkoittaa tilannetta, jossa uuden toimintatavan odotettu positiivinen vaikutus jää toteutumatta, koska erilaisten ulkoisten tekijöiden vaikutusta kokonaisuuteen ei ole osattu huomoida. Kiertotaloudessa tällainen riski liittyy esimerkiksi kierrätykseen; monilla sektoreilla kulutuksen määrän lisääntyminen uhkaa ekologista kestävyyttä, vaikka kierrätysteknologioita kehitetäänkin jatkuvasti. Uusien ratkaisujen ei pidä vain lykätä ongelmia kauemmaksi tulevaisuuteen. Systeemisessä muutoksessa kuluttajakäyttäytymisen muutoksella on erittäin suuri rooli. (Levänen ym. 2021).

Kokonaisympäristövaikutuksia arvioitaessa on tärkeää huomioida myös turvallisuus. Esimerkiksi puhdistamolietteen sisältämien ravinteiden kierrättäminen tukee kiertotaloutta, mutta riskejä voi syntyä siihen kertyneistä haitta-aineista, kuten lääkeainejäämistä. Lääkeaineet voivat kulkeutua lietteen hyötykäytön seurauksena maaperään, jossa niiden ympäristövaikutuksista tiedetään vielä hyvin vähän. Selvitykset jätevesilietteiden eri käsittelymenetelmien vaikutuksista lääkeainejäämiin mahdollistavat lietteen sisältämien ravinteiden turvallisen hyödyntämisen tehokkaampien ravinteiden talteenotto- tai lietteenkäsittelyteknologioiden avulla. (Ahkola ym. 2020). Ympäristöluvissa tulisi myös kiinnittää nykyistä enemmän huomiota jäteveden sisältämien riskitekijöiden tunnistamiseen ja tehostaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ympäristöön päätyvien lääkepäästöjen vähentämiseksi. (Toimenpidesuosituksia ympäristöön mahdollisesti päätyvien lääkepäästöjen huomioimiseksi ympäristöluvituksessa 2021). 

Muutos kiertotalousyhteiskunnaksi etenee monella sektorilla ja monien tuotteiden kohdalla. Puuraaka-ainetta kehitetään korkeamman jalostusasteen tuotteiksi (Brännström ja Routa 2018; Hurmekoski ym. 2018;  Hassan ym. 2019) ja puun käyttöä ja kierrätystä rakentamisessa edistetään (DeCarbon-Home). Uudet teknologiset ratkaisut ja kokonaistarkastelut kuluttajalääkkeiden pakkausratkaisuista edistävät lääkkeiden pakkausmateriaalien kierrätystä (Agarwal ym. 2020; Halli ym. 2020). Tieto tekstiilien tunnistusteknologioiden mahdollisuuksista päivittyy (Mäkelä ym. 2020), mikä palvelee tekstiilien erilliskeräyksen ja lajittelun sekä kierrätyksen tarpeita eri aikajänteillä.

Alkutuotantoon avautuu uusia mahdollisuuksia esimerkiksi sienten viljelyssä. Sienet ovat hyvää ravintoa: ne ovat vähäenergisiä ja sisältävät runsaasti d-vitamiinia, proteiinia sekä hyviä kuituja. Jotta sienten puoliviljely lisääntyisi ja kannattaisi, koko arvoketju pitää saada toimivaksi. Tarvitaan istutusmateriaaliksi laboratorioissa tuotettuja sienirihmastoja, viljelystä innostuvia metsänomistajia sekä markkinointi- ja myyntiyrityksiä. (ScenoProt 2019). 

Myrkyttömät ja biohajoavat väriaineet mahdollistavat kestävämpiä ratkaisuja niin tekstiileissä, pakkauksissa kuin pinnoitteissakin ja edistävät siten bio- ja kiertotalouden toteutumista. (Räisänen ym. 2015; Räisänen ym. 2020)

Kiertotalouden näkökulmasta tuotteiden ostopäätöksiä tehtäessä huomio tulisi kiinnittää tuotteen kokonaisympäristövaikutukseen, eikä tuotteen sosiaalista vaikutusta tule jättää huomiotta. Tekstiilituotteen laatu ja ajattomuus mahdollistavat tuotteen käytölle pitkän elinkaaren, johon kuluttaja voi osaltaan vaikuttaa huoltamisen kautta (Aakko & Niinimäki 2021). Tuotteen kestävyyttä arvioitaessa tulisi huomioida tuotteen suunnittelu, materiaalit ja valmistus. Myös tuotteen elinkaarta pidentävillä palveluilla voidaan pienentää tuotteen ympäristövaikutusta. Sosiaalista kestävyyttä tarkasteltaessa on läpinäkyvä viestintä toimitusketjun eri vaiheista keskiössä. (Turunen & Halme 2021.)

Kuluttajien kasvava kiinnostus vastuullisia vaihtoehtoja kohtaan ei suoraan ole kääntynyt vastuulliseksi kuluttamiseksi ja ostopäätöksiksi saatavilla olevan vastuullisuustiedon moninaisuuden vuoksi (Turunen & Halme 2021). Tekstiilituotteisiin on kehitetty Shades of Green –instrumentti, joka jäsentää tekstiilituotteen vastuullisuustasoa kolmiportaiseen muotoon huomioiden tuotteen ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia (Turunen & Halme 2021). Luotettavan ja vertailtavan vastuullisuustiedon valossa kuluttaja voi tehdä harkitumpia valintoja.

Lähteet ja lisäluettavaa:

Aakko, M. & Niinimäki, K. (2021). Quality matters: reviewing the connections between perceived quality and clothing use time. Journal of Fashion Marketing and Management: An International Journal. Quality matters: reviewing the connections between perceived quality and clothing use time | Emerald Insight

Agarwal, V., Halli, P., Helin, S., Tesfaye, F. & Lundström, M. (2020). Electrohydraulic Fragmentation of Aluminum and Polymer Fractions from Waste Pharmaceutical Blisters. ACS Sustainable Chem. Eng. 8, 4137-4145.  https://doi.org/10.1021acssuschemeng.9b06810 

Ahkola, H., Fjäder, P., Perkola, N., Äystö, L. & Kauppi, S. (2020) Lääkeainejäämät lietteiden kierrätyksessä. Dosis Farmaseuttinen aikakauskirja 36(3): 290-299.

Brännström, H. & Routa, J. (2018). Puiden uuteaineista on moneksi. Bioenergia-lehti NRO 1, 1.2.2018.

Halli, P., Rinne, M. & Lundström, M. (2020). Kestävän kehityksen mukainen lääkepakkaus perustuu alumiinin kierrätykseen. Dosis Farmaseuttinen aikakauskirja 36(3): 324-339.

Hassan, M.K., Villa, A., Kuittinen, S., Jänis, J. & Pappinen, A. (2019). An assessment of side-stream generation from Finnish forest industry. J Mater Cycles Waste Manag 21(2): 265–280.

Hurmekoski, E., Jonsson, R., Korhonen, J., Jänis, J., Mäkinen, M., Leskinen, P. & Hetemäki, L. (2018). Diversification of the forest industries: Role of new wood-based products. Canadian Journal of Forest Research 48(12): 1417-1432.

Kiertotalouden vahvistaminen vaatii siilot ylittävää yhteistyötä. Politiikkasuositus. 12/2019. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/20_kiertotalouden_vahvistaminen_vaatii_siilot_ylittavaa_yhteistyota.pdf

Kiertotalous kaupungin menestystekijänä. Politiikkasuositus. 5/2021. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/21_05_kiertotalous_kaupungin_menestystekijana.pdf

Levänen, J., Uusitalo, V., Härri, A., Kareinen, E. & Linnanen, L. (2021). Innovative recycling or extended use? Comparing the global warming potential of different ownership and end-of-life scenarios for textiles. Environmental Research Letters, 16(5), 054069. 

Mäkelä, M., Rissanen, M. & Sixta, H. (2020). Machine vision estimates the polyester content in recyclable waste textiles. Resources, Conservation and Recycling 161, 105007.

Niinimäki, K. & Durrani, M. (2020). Repairing fashion cultures; from disposable to repairable. In L. McNeill (Ed.) Transitioning to Responsible Consumption and Production. Basel Switzerland: MDPI publication, pp. 154-168. https://www.mdpi.com/books/pdfview/edition/1246

Pihlajarinne, T. & Ballardini, R.M. (2020). Paving the way for the Environment - Channeling ‘Strong’ Sustainability into the European IP System, European Intellectual Property Review, 42:4, 239-250. (https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/329016/Paving_the_way_for_the_Environment_Channeling_Strong_Sustainability_into_the_European_IP_System_final_210119_2_.pdf?sequence=1 )

Ratkaisuja tieteestä – ScenoProt taustoittaa strategisen tutkimuksen ratkaisukortteja.  https://www.luke.fi/scenoprot/2019/02/14/ratkaisuja-tieteesta-2019-02-14

Räisänen, R., Primetta, A. & Niinimäki, K. (2015). Luonnonväriaineet. Helsinki: Maahenki. https://doi.org/10.31885/9789515150028

Räisänen, R., Primetta, A., Nikunen, S., Honkalampi, U., Nygren, H., Pihlava, J-M., Vanden Berghe, I. & von Wright, A. (2020). Examining safety of biocolourants from fungal and plant sources - examples from Cortinarius and Tapinella, Salix and Tanacetum spp. and dyed woollen fabrics. Antibiotics. 9(5), 25 p., 266. https://doi.org/10.3390/antibiotics9050266

ScenoProt (2019). Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi.  https://www.luke.fi/scenoprot/wp-content/uploads/sites/5/2019/05/Luke_ScenoProt-esite_2019_A5_Digi_Sivut_FINAL.pdf

Siltaloppi, J & Jähi, M 2021. Toward a sustainable plastics value chain: Core conundrums and emerging solution mechanisms for a systemic transition. Journal of Cleaner Production 315. 

Toimenpidesuosituksia ympäristöön mahdollisesti päätyvien lääkepäästöjen huomioimiseksi ympäristöluvituksessa. Politiikkasuositus. 4/2021. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/21_04_toimenpidesuosituksia_ymparistoon_paatyvien_laakepaastojen.pdf

Turunen, L. & Halme, M. 2021. Communicating actionable sustainability information to consumers: The Shades of Green instrument for fashion. Journal of Cleaner Production 297, 126605.