Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä merituulivoima tukee energiamurrosta

Päästäkseen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen Suomen tulee siirtyä fossiilisesta polttoaineiden käytöstä uusiutuvaan energiaan. Merituulivoima on Suomessa alihyödynnetty uusiutuvan energian tuotantomuoto, jolla voi olla tärkeä rooli tässä siirtymässä. Jotta merituulivoiman tuoma uusiutuvan energian lisäys on kestävää, tulee toiminnan ekologinen ja sosiaalinen kestävyys turvata politiikkaohjauksella. Merituulivoiman mahdollisuuksien ja riskien arviointia voidaan tukea hyödyntämällä tulevaisuusajattelua, jossa tämän voimakkaassa nosteessa olevan sektorin yhteiskunnallista roolia ja merkitystä tarkastellaan osana laajempia yhteiskunnan kehityskulkuja.

  • Merituulivoiman kehitys hyötyisi merellisten alueiden hyödyntämistä koskevien sääntöjen selkeyttämisestä ja yhtenäistämisestä, ja merituulivoiman perusrakenteita tulisi suunnitella ja kehittää kokonaisvaltaisesti. Sääntöjä selkeyttämällä toimintaympäristön ennakoitavuus paranee myös yritysten näkökulmasta.
  • Merituulivoiman sijoittumista ei tulisi jättää pelkästään markkinatoimijoiden vapaaseen harkintaan, koska tällöin voi aiheutua vältettävissä olevia ympäristöllisiä ja sosiaalisia haittavaikutuksia.
  • Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa auttaisi haitallisten vaikutusten tunnistamisessa ja lieventämisessä sekä varmistaisi, että hankkeiden hyödyt jäävät alueille. Myös ratkaisuja nykyisiin ja mahdollisiin tulevaisuudenongelmiin ja riskeihin voitaisiin kehittää sujuvammin, kun vuorovaikutukselle on olemassa selkeät kanavat.
  • Nykyiset suojelualueet tulisi priorisoida suhteessa merituulivoimaan. Valtion tulee ottaa huolellisesti huomioon ympäristönäkökohdat valitessaan aluevesillä ja ehkä myöhemmin talousvyöhykkeellä sijaitsevat alueet, joissa se järjestää huutokauppoja. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi pyrkiä yksityiskohtaiseen, jatkuvaan seurantaan sekä uskaltaa tehdä rohkeasti muutoksia suunnitelmiin uuden tutkimustiedon pohjalta.
  • Merituulivoima-alalla tarvittavat taidot ja koulutus tulisi näkyä koulutusjärjestelmän eri tasoilla, ja nuoria tulisi rohkeasti ohjata merituulivoiman rakentamiseen tai ylläpitoon liittyville aloille. Osaamisvajetta tulisi paikata myös Suomen rajojen ulkopuolelta tulevien osaajien avulla.
Aihetta tutkivat hankkeet: BlueAdapt

Merituulivoiman edistämiselle ja reunaehtojen määrittämiselle on juuri nyt suuri tarve. Keskeisiä valintoja kehittämisen suunnista ja perusperiaatteista tehdään tässä hetkessä. Jotta ekologinen kestävyys toteutuisi mahdollisimman hyvin, on ympäristövaikutusten arvioinnin oltava jatkuvaa ja siinä tulisi seurata merituulivoimaloiden vaikutuksia esimerkiksi eläimiin, kasveihin, eri lajien elinympäristöihin ja jääpeitteeseen. Tiivis vuorovaikutus paikallisten yhteisöjen ja toimijoiden kanssa on keskeinen keino merituulivoiman taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden takaamiseksi. Vuorovaikutus auttaisi tunnistamaan merituulivoiman rakentamisesta koituvia alueellisia hyötyjä ja haitallisia sosiaalisia vaikutuksia. Myös ratkaisuja nykyisiin ja mahdollisiin tulevaisuudenongelmiin ja riskeihin voitaisiin kehittää sujuvammin, kun vuorovaikutukselle on olemassa selkeät kanavat.

Valtion voi sallia tuulivoiman rakentamisen talousvyöhykkeelle jo nykyisin, vaikka lainsäädäntö on puutteellinen. Ohjausjärjestelmään kaivataan selkeyttä, sillä esimerkiksi verotus eroaa talousvyöhykkeen ja aluevesien osalta. Myös sijainninohjaus, hyödyntämisoikeuden myöntämisen periaatteet ja menettelyt sekä luvituskäytännöt kaipaisivat tarkennusta, jotta toimintaympäristön ennakoitavuus paranisivat myös yritysten näkökulmasta. Myös perusrakenteiden, kuten voimaloiden merelle sijoitettavien perustusten, voimansiirtojohtojen, satamien sekä alusten, suunnitteleminen kokonaisvaltaisesti tukee ennakoitavuutta ja sujuvuutta merituulivoiman kehittämisessä.


Kansainvälinen yhteistyö edistää merituulivoima-alaa. Esimerkiksi naapurimaiden kuten Ruotsin kanssa tehtävä suunnittelutyö parantaa vaikkapa satamaverkkoa ja toisaalta eri alojen keskeisiä osaajia voidaan houkutella myös Suomeen. Tarvittavia taitoja ja koulutusta, kuten vaikutustenarviointia, luonnon ja monimuotoisuuden ymmärtämistä sekä teknistä että merialueisiin kohdistuvan suunnittelun ja rakentamisen osaamista tai meribiologiaa, tulisi olla riittävästi tarjolla niin ammattikoulu-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoilla. Erityisesti merelliseen ympäristöön sijoittuvaan rakentamiseen erikoistuneita insinöörejä kaivattaisiin enemmän.

Kirjallisuutta:

Jenkins, J., Malho, M., & Hyytiäinen, K. (2022). Regionally extended shared socioeconomic pathways for the offshore wind industry in Finland. Energy, Ecology and Environment. https://doi.org/10.1007/s40974-022-00252-7

Similä J., Soininen N., ja Paukku E., Towards sustainable blue energy production: an analysis of legal transformative and adaptive capacity. Journal of Energy & Natural Resources Law, Vol 41, Issue 1, 2022, https://doi.org/10.1080/02646811.2021.1875687
Paukku, Eelis ja Similä, Jukka, Merituulivoiman käyttöönoton edistäminen, Ympäristöjuridiikka 2/2020 s. 7 - 36.

Lisätietoja

BlueAdapt

Sopeutuminen sinisen kasvun avaimena

Ympäristönmuutos ja luonnonvarat