Julkaistu 20.6.2022

Ilmastoystävällisiä kuluttajavalintoja voidaan tukea

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii voimakkaita toimia ja kulutuskäyttäytymisen muutoksen ohjaamista. Kulutusta voidaan ohjata ilmastoystävälliseen suuntaan lainsäädännöllä, mutta kuluttajat voivat myös omilla valinnoillaan hillitä ilmastonmuutosta. Asuminen, liikkuminen ja ruokailu vaikuttavat keskeisesti siihen, paljonko ilmastopäästöjä syntyy. Kuitenkin myös muilla arkipäiväisillä valinnoilla vaikutetaan päästöjen syntyyn. Kuluttajia ja kotitalouksia voidaan ohjata ja kannustaa kestäviin ja kasvihuonepäästöjä vähentäviin kulutustapoihin ja valintoihin ilman, että yksilön valinnanvapautta rajoitetaan. Tätä kutsutaan ilmastotuuppaukseksi.

  • Hyvin suunniteltu, toistuva ja sähköisesti kotitalouksille lähetettävä energianeuvonta voi olla kustannustehokas tapa kannustaa energiansäästöön. Monipuoliset energiansäästövinkit toimivat etenkin sähkönkulutuksen seurannasta kiinnostuneiden kotitalouksien keskuudessa.
    Aihetta tutkivat hankkeet: Decarbon-Home
  • Omassa asuinympäristössään yksilö voi edistää hiilensidontaa kasvattamalla piha-alueensa kasvillisuuden ja maaperän muodostamaa hiilinielua hiiliviisaan hoidon ja kasvi- ja materiaalivalintojen avulla.
    Aihetta tutkivat hankkeet: CO-CARBON
  • Kuluttajan on mahdollista kasvattaa hiilensidontaa ja hiilivarastoja suosimalla biopohjaisia rakennusmateriaaleja asuntomarkkinoilla sekä sijoittamalla ulkoisiin hiilinieluihin ns. päästökompensaatioiden avulla.
    Aihetta tutkivat hankkeet: CO-CARBON
  • Kuluttajan tulisi pystyä arvioimaan vastuullisen tekstiilituotteen valinnassa useita tekijöitä tuotteen elinkaaren ajalta, kuten ympäristövaikutuksia ja toimitusketjun työoloja. Kehitteillä oleva Shades of Green -työkalu tarjoaa vertailtavaa ja helposti ymmärrettävää tietoa tekstiilituotteen vastuullisuustasosta.
    Aihetta tutkivat hankkeet: FINIX
  • Ostopäätöksen lisäksi kuluttaja voi vaikuttaa tuotteen pitkäikäisyyteen ja siten kokonaisympäristövaikutuksiin esimerkiksi tekstiilien huoltoon liittyvillä valinnoilla. Päästöjen näkökulmasta kuluttajan tulisi käyttää olemassa olevia vaatteita mahdollisimman pitkään. Vaatteen käytön pidentäminen on päästöjen vähentämiseksi paras vaihtoehto, seuraavia ovat second-hand -käyttö ja kierrätys.
    Aihetta tutkivat hankkeet: FINIX
  • Aktiiviset kulkutavat, kuten kävely ja pyöräily, edistävät samanaikaisesti sekä ilmastotavoitteiden toteuttamista että kansalaisten terveyttä. Kunnat voivat edistää aktiivisten kulkutapojen käyttöä monin keinoin. Olennaista on, että toimet ovat strategisia ja pitkäjänteisiä, ne osallistavat eri toimi- ja hallinnonaloja ja suosivat kokeiluja ja oppimista.
    Aihetta tutkivat hankkeet: STYLE
  • Aktiivisia kulkutapoja voidaan tukea kaupunkisuunnittelulla rakentamalla tiivistä ja saavutettavaa, mutta samalla vehreää ja palveluiltaan monipuolista kaupunkia.
    Aihetta tutkivat hankkeet: STYLE
  • Ilmastotuuppaukset täydentävät ja tukevat muita ilmastopolitiikan toimenpiteitä. Ne soveltuvat esimerkiksi liikenteeseen, maankäyttöön, energian käyttöön ja ruokaan liittyvien valintojen ohjaamiseen. Ilmastotuuppauksissa on kuitenkin huomioitava eettisiä näkökohtia kuten tasavertaisuus, läpinäkyvyys ja tehokkuus. Siksi tuuppaaminen edellyttää eettistä arviointia niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessa.
    Aihetta tutkivat hankkeet: CLIMATE-NUDGE

Hyvin suunniteltu, toistuva ja sähköisesti kotitalouksille lähetettävä energianeuvonta voi olla kustannustehokas tapa kannustaa energiansäästöön. Monipuoliset energiansäästövinkit toimivat etenkin sähkönkulutuksen seurannasta kiinnostuneiden kotitalouksien keskuudessa. Energianeuvonta vähensi näiden kotitalouksien sähkönkulutusta keskimäärin 8-12 prosenttia talvikuukausina. Toisaalta kotitalouksia, jotka eivät lähtökohtaisesti ole kiinnostuneita seuraamaan sähkönkulutustaan, on haastavaa kannustaa energiansäästöön energianeuvonnan avulla. (Ruokamo ym. 2022).

Vastuullisen tekstiilituotteen valintaan liittyy useita arvioitavia tekijöitä niin tuotteen elinkaaren aikana, aina suunnittelusta, materiaalin ja valmistuksen ympäristövaikutuksiin sekä valmistusvaiheiden työoloihin toimitusketjun aikana. Paitsi vastuullisen tekstiilituotteen hankintapäätöksellä kuluttaja voi vaikuttaa myös tuotteen pitkäikäisyyteen omalla toiminnallaan ja vaikuttaa siten kokonaisympäristövaikutuksiin. Tiedostavampien hankintapäätösten tekeminen vaatii navigointia vastuullisuusviestien viidakossa ja tiedon etsintää tuotteen ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Kuluttajaa voidaan pyrkiä ohjaamaan vastuullisempiin valintoihin esimerkiksi luotettavan ja kokonaisvaltaisen vastuullisuustiedon jäsennyksen kautta. Kuluttajille tarjotun tiedon tulee kääntyä toiminnaksi, ja siksi vertailtavaa ja helposti ymmärrettävää tekstiilituotteen vastuullisuustasosta viestivää Shades of Green -työkalua kehitetään vastuullisuusviestinnän tueksi. (Turunen & Halme, 2021).

FINIX-hankkeessa on luotu kestävän tekstiilisysteemin visio 2030, jonka tavoitteena on kuvata päämäärä, johon meidän tulee päästä tekstiilien kestävän elinkaaren suhteen vuoteen 2030 mennessä – tekstiilimateriaalien ja tekstiilien valmistuksesta, suunnittelusta, myynnistä ja käytöstä aina keräykseen ja lajitteluun saakka. Visio ottaa kantaa myös Suomen rooliin EU:n tekstiilikartalla. Visio on tarkoitettu ohjenuoraksi niin elinkeinoelämän harjoittajille, päättäjille, oppilaitoksille kuin käyttäjille. Käyttö-kohdassa on etenkin kuluttajille suunnattuja toimenpidesuosituksia. (FINIX 2022)

Kestävän tekstiilisysteemin edistämiseksi tarvitaan useita toimenpiteitä. Kulutustottumusten on muututtava. Vaatteiden hintojen on noustava siten, että se pakottaa vähentämään ostamista ja nostaa halukkuutta uudelleenkäyttää ja korjata jo olemassa olevia tekstiilejä. Korjaamisen arvonlisäveron poistaminen tai laskeminen on ilmeinen keino parantaa korjaamisen houkuttelevuutta ja pidentää tuotteen käyttöikää uuden tuotteen ostamiseen verrattuna. Tekstiilialan ja kierrätettyjen materiaalien standardeja ja ympäristömerkkejä tulee kehittää ja edistää, jotta kierrätyskäytännöt ovat selkeitä ja asiakkaiden päätöksenteko helpottuu. Sertifikaattien tulee myös hintansa puolesta olla kaiken kokoisten yritysten käytettävissä (Kiertotaloudesta kasvua Suomen tekstiilialalle 2021).

Päästöjen näkökulmasta parasta olisi, että kuluttaja käyttäisi olemassa olevia vaatteitaan mahdollisimman pitkään. Farkkujen elinkaaripäästöjä mallintavassa tutkimuksessa havaittiin, että käytön pidentäminen on päästöiltään paras vaihtoehto. Toiseksi paras on farkkujen second-hand käyttö, ja kolmanneksi kierrätysfarkut. Farkkujen vuokraaminen voi myös tuoda päästösäästöjä, kunhan liikkuminen on vähäpäästöistä ja farkut saavat pitkän iän vuokraamossa. (Levänen ym. (2021).

Noin viidennes maamme kasvihuonekaasujen päästöistä aiheutuu liikenteestä. Päästöjä ei vähennetä yksinomaan muuttamalla moottoroidun liikenteen käyttövoimaa, vaan siirtymän tueksi tarvitaan aktiivisten kulkutapojen kasvua (Silonsaari ym. 2021). Liikkuminen jalan, polkupyörällä sekä niihin ketjuuntuvaa joukkoliikennettä hyödyntäen yhdistyy tavoitteena päästövähennysten lisäksi kansanterveyteen, sillä aktiiviset kulkutavat vähentävät istumista ja integroivat liikkumista osaksi päivää (Silonsaari ym. 2021). Istuva elämäntyyli käy kansantaloudellisesti kalliiksi, sillä paikallaanolon vuotuiset kustannukset Suomessa ovat 1,5 miljardia (Kolu ym. 2022). Kaupungit edistävät kävelyä ja pyöräilyä tukemalla tiiviistä, saavutettavaa, mutta samalla vehreän viihtyisää ja palveluiltaan monipuolista kaupunkirakennetta (Karjalainen ym. 2021; Tuominen ym. 2022).

Sen lisäksi, että kuluttajilla on monia keinoja pienentää hiilijalanjälkeään, heillä on myös useita mahdollisuuksia edistää hiilensidontaa ja hiilivarastojen kasvua. Parhaimmillaan myös yksilön hiilitase voi olla negatiivinen, eli vähentää ilmakehän päästöjä. Yksittäisten kuluttajien vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat tarkastelun maantieteellisen ja taloudellisen mittakaavan mukaisesti. Esimerkiksi omassa asuinympäristössään yksilö voi edistää hiilensidontaa kasvattamalla piha-alueensa kasvillisuuden ja maaperän muodostamaa hiilinielua hiiliviisaan hoidon ja kasvi- ja materiaalivalintojen avulla. Kulutuskäyttäytymisen osalta yksilö voi kasvattaa hiilensidontaa ja hiilivarastoja esimerkiksi suosimalla biopohjaisia rakennusmateriaaleja asuntomarkkinoilla sekä sijoittamalla ulkoisiin hiilinieluihin ns. päästökompensaatioiden avulla. Lisäksi kuluttaja voi suosia hiilensidontaa edistäviä tuotteita ja palveluita tai sijoittaa alalla toimiviin yrityksiin. Tällöin osa aiheutuvasta hiilensidonnasta ja -varastoinnista on allokoitavissa osaksi yksilön hiilitasetta. (Ariluoma ym., 2021; Ottelin ym., 2021).

 

Lähteet

Ariluoma, M., Ottelin, J., Hautamäki, R., Tuhkanen, E. M., & Mänttäri, M. (2021). Carbon sequestration and storage potential of urban green in residential yards. Teoksessa: Carbon Accounting for Regenerative Cities. In Rethinking Sustainability Towards a Regenerative Economy, Heinonen, J., & Ottelin, J.,  115-129. Springer, Cham.

FINIX-hanke (2022). Visio 2030 – Kestävä tekstiiliekosysteemi. Verkkosivusto: https://finix.aalto.fi/visio-2030-kestava-tekstiilisysteemi/. Pdf-julkaisu: https://finix.aalto.fi/wp-content/uploads/2022/04/Visio-2030-printtiversio.pdf

Karjalainen, L.E., Tiitu, M., Lyytimäki, J., Helminen, V., Tapio, P., Tuominen, A., Vasankari, T., Lehtimäki, J. & Paloniemi R. (2021). Going carless in different urban fabrics: socio-demographics of household car ownership. Transportation. https://doi.org/10.1007/s11116-021-10239-8

Kiertotaloudesta kasvua Suomen tekstiilialalle 2021. Politiikkasuositus 1/2021. https://finix.aalto.fi/wp-content/uploads/2021/03/Finix-Politiikkasuositus-12021.pdf

Kolu, P., Kari, J. T., Raitanen, J. et al. (2022) Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. Journal of Epidemiology & Community Health. Published Online First: 26 April 2022. http://doi.org/10.1136/jech-2021-217998

Levänen J., Uusitalo V., Härri A. et al (2021) Innovative recycling or extended use? Comparing the global warming potential of different ownership and end-of-life scenarios for textiles. Environmental Research Letters, 16 (5), 054069

Ottelin, J., Amiri, A., Steubing, B., & Junnila, S. (2021). Comparative carbon footprint analysis of residents of wooden and non-wooden houses in Finland. Environmental Research Letters, 16(7), 074006.

Ruokamo, E., Meriläinen, T., Karhinen, S., Räihä, J., Suur-Uski, P., Timonen, L., & Svento, R. (2022). The effect of information nudges on energy saving: Observations from a randomized field experiment in Finland. Energy Policy, 161, 112731. https://decarbonhome.fi/2022-the-effect-of-information-nudges-on-energy-saving-observations-from-a-randomized-field-experiment-in-finland/

Silonsaari, J., Simula, M., Hasanen, E., Lyytimäki, J., Sundqvist-Andberg, H., Tuominen, A., Kiviluoto, K., Ahokas, I. & Tapio, P. (2021) Lihasvoimaa kaupunkiliikenteeseen – Suosituksia kävelyn, pyöräilyn ja muiden aktiivisten ja kestävien kulkutapojen edistämiseksi. Wisdom Letters 1/2021, JYU School of Resource Wisdom, Jyväskylän yliopisto, ISSN 2669-9478.

Tuominen, A., Sundqvist-Andberg, H., Silonsaari, J., Aittoniemi, M. & Tapio, P. (2022) Building transformative capacity towards active sustainable transport in urban areas – Experiences from local actions in Finland. Case Studies on Transport Policy. https://doi.org/10.1016/j.cstp.2022.03.015

Turunen, L. L. M., & Halme, M. (2021). Communicating actionable sustainability information to consumers: The Shades of Green instrument for fashion. Journal of Cleaner Production, 297, 126605. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2021.126605

Linkit politiikkasuosituksiin

energianeuvontaenergiansäästökaupunkiluontokaupunkisuunnittelukävelypyöräilytekstiilialatekstiiliteollisuusvastuullisuusviestintä

Lisätietoja

CLIMATE-NUDGE

Ilmastotuuppaus: Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja hiilinielujen vahvistaminen yhteisöllisesti käyttäytymistieteellisin ohjauskeinoin

CO-CARBON

Yksilöiden, yhteisöjen ja kaupunkien hiilen varastointi kaupunkiviheralueilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Decarbon-Home

Kohti hiilivapaita koteja: Asukaskeskeiset ratkaisut lähiöiden ja maaseudun ilmastoviisaaseen asumiseen

FINIX

Kohti kestäviä tekstiilisysteemejä: Resurssiviisaan globaalin tekstiililiiketoiminnan yhteiskehittäminen Suomeen

STYLE

Terveet elämäntavat kestävän kasvun aikaansaajina

Ympäristönmuutos ja luonnonvarat