Julkaistu 1.10.2021

Suomalaista koulutusjärjestelmää on uudistettava

Koulu on tärkein yksittäinen instituutio, jonka tulisi taata yhtäläiset lähtökohdat kaikille. Suomalaiset koululaiset ovat pärjänneet hyvin kansainvälisissä vertailuissa, esimerkiksi PISA-mittauksissa. 15-vuotiaiden osaaminen on kuitenkin tasaisesti heikentynyt vuoden 2006 jälkeen. Oppilaiden väliset erot oppimistuloksissa ovat kasvaneet, ja vanhempien sosioekonomisen aseman yhteys oppimistuloksiin on entistä merkittävämpi.

Korkeatasoinen varhaiskasvatus on perusta oppimiselle. Lapsille pitää antaa mahdollisuuksia kokeilla erilaisia digitaalisia välineitä luontevana osana leikkiä ja varhaiskasvatusta. Taito- ja taideaineiden nivominen varhaiskasvatukseen on erityisen tärkeää.
Aihetta tutkivat hankkeet: CHILDCARE
Peruskoulun tulee taata toiselle asteelle siirtymiseen riittävä osaamistaso ja tukea onnistuneiden valintojen tekemistä. Osaamistason nostaminen vaatii uusia koulutuspoliittisia toimia.
Aihetta tutkivat hankkeet: CHILDCARE, DigiConsumers, PSE (Oma linja), TITA
Kansainvälisistä vertailuista voidaan oppia, että elinikäisen oppimisen taitojen perustan luomiseksi tarvitaan jatkuvaa opetuksen pedagogista kehittämistä, innovatiivisuutta ja opettajien jatkuvan oppimisen tukemista sekä yhteistyötä.
Aihetta tutkivat hankkeet: DigiConsumers, ETAIROS, GrowingMind, MFG4.0
Koulutuksen tulee tukea oppilaiden kriittistä, luovaa ja joustavaa ajattelua sekä luovaa teknologiaosaamista perusopetuksen alusta alkaen. Digitaalisten ympäristöjen käyttö tiedon hankkimisessa edellyttää vahvoja perustaitoja: lukutaitoa, käsitteellistä ymmärrystä sekä eri oppiaineiden sisältöosaamista ja kriittistä asennetta tietoon.
Aihetta tutkivat hankkeet: CRITICAL, DigiConsumers, ETAIROS, FINSCI, GrowingMind, MFG4.0
Ammatillisen koulutuksen tavoitteita ja rakenteita tulee uudistaa siten, että koulutus ohjaa nuoria kehittämään paitsi ammatillista osaamistaan myös laajempia kansalaisena toimimisen taitoja.
Aihetta tutkivat hankkeet: ALL-YOUTH, DigiConsumers, ETAIROS

Koulutus ohjaa nuoria kehittämään niin ammatillisia taitoja kuin laajempia kansalaistaitojakin, kuten kriittistä ajattelua ja erilaisten taitojen soveltamista. Koulun uudistuminen tukemaan oppilaiden laaja-alaista kehittymistä kriittisiksi, digilukutaitoisiksi kansalaisiksi edellyttää koulujen toimintakulttuurin muuttumista, opettajien osaamisen kehittämistä ja muutosjohtajuutta.

Luovaa teknologiaosaamista, digitaalisten materiaalien käyttöä ja kriittisen ajattelun taitoja tulisi kehittää kaikilla kouluasteilla. Koulun tehtävä on tukea erityisesti uutta luovaa ja kekseliästä teknologian käyttöä. Heikot kriittisen ajattelun, lukemisen ja matemaattisten taitojen soveltamisen taidot voivat johtaa tärkeiden päätösten tekoon väärin perustein, poliittiseen polarisaatioon tai pahimmillaan siihen, että kansalaisten luottamus demokratiaan horjuu (Mikkilä-Erdmann 2017a).

Kriittisen lukutaidon lisäksi käsitteellisen ymmärryksen kehittäminen on ensisijaisen tärkeää tulevaisuuden viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi sekä tiedon hankkimiseksi digitaalisissa ympäristöissä. Suomalainen peruskoulu tavoittaa lähes kaikki oppilaat ja mahdollistaa näin kaikille keskeisten tulevaisuustaitojen oppimisen. Nuorten on kuitenkin omaksuttava paljon uutta tietoa, kyettävä erottamaan oikea tieto väärästä, sekä jatkuvasti muokattava ennalta muodostuneita käsityksiään uuden tiedon valossa (Mikkilä-Erdmann 2021; Mikkilä-Erdmann 2017b; Mikkilä-Erdmann ym. 2008). Tämän kaltaiset oppimisprosessit ovat vaativia niin tiedollisesti kuin emotionaalisesti. Opettajat tarvitsevat systemaattista, tutkimukseen perustuvaa täydennyskoulutusta, jotta he pystyvät opettamaan näitä taitoja yhä eriytyneemmissä oppilasryhmissä.

Koulun lisäksi oppilaat tarvitsevat kodin tukea. Vanhempien roolia ja vastuuta nuorten oppimisen tukemisessa, erityisesti oppimiseen sitoutumisessa, pitäisi selventää koulutusjärjestelmässä. Koulutusjärjestelmän eri toimijoiden, opettajien, hallinnon, tutkijoiden ja vanhempien dialogi mahdollistaa edelleen koulujärjestelmämme uudistumisen (Mikkilä-Erdmann ym. 2019).

Tutkimukset osoittavat, että eri-ikäiset oppilaat tarvitsevat tukea tiedelukutaitonsa sekä kriittisen lukutaitonsa kehittämiseen (Hämäläinen ym. 2021; Kiili ym. 2018; Kiili ym. 2019; Mikkilä-Erdmann 2021). Oppilaiden taidoissa on suurta vaihtelua, ja heillä voi myös olla epärealistisia käsityksiä omista arviointitaidoistaan (Anttonen 2021). Osa oppilaista voi hyötyä jo lyhyistä, kriittistä lukutaitoa tukevista interventioista, mutta kaikkien oppilaiden taidot eivät suinkaan kehity lyhyessä ajassa (Hämäläinen ym. 2020; Hämäläinen ym. 2021; Kanniainen ym. 2019; Kanniainen ym. 2021).

Kouluinto niillä oppilailla, jotka haluaisivat käyttää teknologiaa oppimisessa mutta joille ei anneta siihen mahdollisuutta, laskee yläasteen ajan. Emme saa vieraannuttaa teknologiasta innostuneita oppilaita koulun arjesta. Tieto- ja kiinnostushakuinen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä sekä parempaan kouluintoon että -menestykseen. (Hietajärvi ym. 2019).

Opettajakyselyn perusteella kriittisen lukutaidon opetus perusopetuksessa ei ole systemaattista (Kulju ym., 2020). Tarvitaan monipuolista ja systemaattisesti aiempaan osaamiseen rakentuvaa opetusta, joka huomioi eri-ikäiset ja eritasoiset oppilaat. PISA2018-tutkimuksen mukaan vain 61% suomalaisnuorista raportoi, että heille on opetettu koulussa subjektiivisen tai puolueellisen tiedon tunnistamista (Suarez-Alvarez 2021).

Lähteet

Anttonen, R. (2021). Sixth graders evaluating the credibility of online texts: The role of self-efficacy beliefs. Konferenssiesitys. Paper accepted to be present at the Ppre-conference of the Junior Researchers of EARLI online 2021, 23–27.8.2021

Hämäläinen, E.K., Kiili, C., Marttunen, M., Räikkönen, E., González-Ibáñez, R. & Leppänen, P. H. T. (2020). Promoting sixth graders’ credibility evaluation of Web pages: An intervention study. Computers in Human Behavior, 110, Article 106372. https://doi.org/10.1016/j.chb.2020.106372

Hämäläinen, E., Kiili, C., Räikkönen, E. & Marttunen, M. (2021). Students’ abilities to evaluate the credibility of online texts: The role of Internet-specific epistemic justifications. Journal of Computer Assisted Learning, 37(5), 1409–1422 . https://doi.org/10.1111/jcal.12580

Kanniainen, L., Kiili, C., Tolvanen, A., Aro, M., Anmarkrud, Ø. & Leppänen, P. H. (2021). Assessing reading and online research comprehension: Do difficulties in attention and executive function matter?. Learning and Individual Differences, 87, 101985. https://doi.org/10.1016/j.lindif.2021.101985

Kanniainen, L., Kiili, C., Tolvanen, A., Aro, M. & Leppänen, P. H. (2019). Literacy skills and online research and comprehension: struggling readers face difficulties online. Reading and Writing, 32(9), 2201–2222. https://doi.org/10.1007/s11145-019-09944-9

Kiili, C., Coiro, J. & Räikkönen, E. (2019). Students’ evaluation of online texts during online inquiry: Working individually or in pairs. Australian Journal of Language and Literacy, 42(3), 167–183.

Kiili, C., Leu, D., Marttunen, M., Hautala, J. & Leppänen, P. (2018). Exploring early adolescents’ evaluation of academic and commercial online resources related to health. Reading and Writing, 31(3), 533–557. https://doi.org/10.1007/s11145-017-9797-2

Kulju, P., Kupiainen, R., & Pienimäki, M. (2020). Raportti luokanopettajien käsityksistä monilukutaidosta 2019. Tampereen yliopisto ja Kansallinen audiovisuaalinen institituutti. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin julkaisuja 2/2020. https://uudetlukutaidot.fi/wp-content/uploads/2021/03/UudetLukutaidot-opettajien-kasityksia-medialukutaidosta-2019-Kulju-Kupiainen-Pienimaki.pdf

Mikkilä-Erdmann, M. (26.8.2021). Viheliäiset ongelmat ja tulevaisuuden taidot [blogikirjoitus]. https://www.finsci.fi/uutisia/viheliaiset-ongelmat-ja-tulevaisuuden-taidot

Mikkilä-Erdmann, M., Warinowski, A. & Iiskala, T. (2019). Teacher education in Finland and future directions. Teoksessa Oxford Research Encyclopedia of Education.

Mikkilä-Erdmann, M. (2017a). Digitaalisen oppimateriaalin mahdollisuudet. In R. Vilkko (Ed.) Oppimisen Tulevaisuus. Gaudeamus. Helsinki.

Mikkilä-Erdmann, M. (2017b). Oppiminen käsitteellisenä muutoksena. In M. Murtonen (Ed.) Opettajana yliopistolla, (pp. 83-93). Vastapaino: Tampere.

Mikkilä-Erdmann, M., Penttinen, M., Anto, E., & Olkinuora, E. (2008). Constructing mental models during learning from science text. In D. Ifenthaler, P. Pirnay-Dummer, & M. Spector (Eds.), Understanding Models for learning and instruction, (pp. 63-79). Springer US. https://doi.org/10.1007/978-0-387-76898-4_4

Suarez-Alvarez, J. (2021). Are 15-year-olds prepared to deal with fake news and misinformation? (No. 113). OECD Publishing.