Digitaalisten sote-palveluiden toteutuksessa ei ole onnistuttu huomioimaan riittävästi kaikista heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tarpeita. Kaikilla heistä ei ole pääsyä digitaalisiin palveluihin, realistista mahdollisuutta käyttää niitä tai niiden käyttämisestä ei ole hyödytty. Haavoittuvassa asemassa olevilta voi puuttua myös kykyä käyttää digipalveluita tai oppia käyttämään niitä. Näyttäisikin siltä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisointi on vaarassa huonontaa heikossa asemassa olevien ihmisten tilannetta entisestään. Tällaisia haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ovat esimerkiksi osa iäkkäistä, heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevat maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat, heikosti koulutetut nuoret aikuiset, vangit, pienituloiset, sairaat ja yleensäkin henkilöt, joilla on vähäiset sosiaaliset ja taloudelliset resurssit (Heponiemi ym. 2021; Heponiemi ym. 2020; Järveläinen & Rantanen, 2021; Kaihlanen ym. 2022; Rantanen ym. 2021; Kouvonen ym. 2021; Safarov 2021; Buchert & Wrede 2021).
Haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille toteutetussa laajassa (n=74) haastattelututkimuksessa tunnistettiin lukuisia yhteneviä, mutta myös ryhmäkohtaisia haasteita digipalveluiden hyödyntämisessä (Kaihlanen ym. 2022). Suurimmalla osalla digitaalisten terveyspalvelujen saatavuutta haittasi riittämättömät digitaidot sekä suomen kieleen ja viranomaiskieleen liittyvät ongelmat. Lisäksi haasteina olivat muun muassa tuen ja koulutuksen puute, huono terveys, vahva sähköinen tunnistautuminen tai sopivien laitteiden puute sekä vuorovaikutukseen, digipalvelujen luotettavuuteen ja tiedottamiseen riittämättömyyteen liittyvät seikat sekä huoli palvelujen tietoturvallisuudesta (Kaihlanen ym. 2022).
Saatavuudella, omalla osaamisella, digituella, asenteilla, luottamuksen tunteella ja sillä ettei henkilöllä ole digitalisaatioon tai digipalvelujen käyttöön liittyviä pelkoja tai epäluuloja, on tärkeä merkitys sille, että vähäisiä sosiaalisia resursseja omaava henkilö voisi hyötyä digitaalisista palveluista (Heponiemi ym. 2021; Hänninen ym. 2021; Järveläinen & Rantanen, 2021; Safarov 2021). Lisäksi tärkeään asemaan nousevat palvelujen laatu, erityisesti käytettävyys ja selkokielisyys (Kujala ym. 2022; Gonzalez 2020).
Digitaalisiin palveluihin liittyvä eriarvoisuus on lisääntynyt COVID-19-epidemian aikana, jolloin kaikkia sote-palveluita ei ole ollut saatavilla lähipalveluina. Esteet digitaalisten sote-palveluiden pääsyyn voivat pudottaa haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat kokonaan pois palveluiden piiristä. Myös palveluun tai hoitoon sitoutuminen voi heikentyä, jos asiakas ei koe hyötyvänsä tarjotuista palveluista digitaalisesti. Koetut haasteet voivat edelleen voimistaa haavoittuvassa asemassa olevien digitaalista ja sosiaalista syrjäytymistä ja siten väestön ja terveyden eriarvoistumista.
Buchert U, Wrede S. (2021). ‘Bridging’ and ‘fixing’ endangered social rights in the digitalising welfare state: The ambiguous role of third sector organisations in supporting marginalised older migrants in Finland. Chapter 4 in: Hirvonen H, Tammelin M, Hänninen R, Wouters EJM (eds). Digital Transformations in Care for Older People: Critical Perspectives. London: Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003155317
González Carceller, F. (2021). Improving the usability of online symptom checkers to avoid the digital exclusion of vulnerable user groups. Diplomityö, Aalto-yliopisto.
Heponiemi, T., Gluschkoff, K., Leemann, L., Manderbacka, K., Aalto, A-M. & Hyppönen, H. (2021) Digital inequality in Finland: access, skills and attitudes as social impact mediators. New Media & Society, 0(0), 14614448211023007. https://doi.org/10.1177/14614448211023007
Heponiemi, T., Jormanainen, V., Leemann, L., Manderbacka, K., , Aalto, A-M. & Hyppönen, H. (2020) Digital divide in perceived benefits of online health care and social welfare services: a national cross-sectional survey study. Journal of Medical Internet Research doi:10.2196/17616. http://dx.doi.org/10.2196/17616
Hänninen R, Taipale S, Luostari R. (2021). Exploring heterogeneous ICT use among older adults: The warm experts’ perspective. New Media & Society. 2021;23(6):1584-1601. https://doi:10.1177/1461444820917353
Järveläinen, E. & Rantanen, T. (2021). Incarcerated people's challenges for digital inclusion in Finnish prisons. Nordic Journal of Criminology. 22(2), 240–259. https://doi.org/10.1080/2578983X.2020.1819092.
Kaihlanen A, Virtanen L, Buchert U, Valkonen P, Hietapakka L, Hörhammer I, Safarov N, Kujala S, Kouvonen A, Heponiemi T. (2022) Towards digital health equity - a qualitative study of the challenges experienced by vulnerable groups in using digital health services in the COVID-19 era. BMC Health Serv Res 22, 188 (2022). https://doi.org/10.1186/s12913-022-07584-4
Kouvonen A, Kemppainen L, Ketonen E, Kemppainen T, Olakivi A, Wrede S. (2021) Digital Information Technology Use, Self-Rated Health, and Depression: Population-Based Analysis of a Survey Study on Older Migrants. Journal of Medical Internet Research 2021;23(6):e20988. https://www.jmir.org/2021/6/e20988/
Kujala, S., ym. (2022). Patients’ Experiences of Web-Based Access to Electronic Health Records in Finland: Cross-sectional Survey Study. Journal of Medical Internet Research, in press.
Rantanen T, Gluschkoff K, Silvennoinen P, Heponiemi T. (2021) The Associations Between Mental Health Problems and Attitudes Toward Web-Based Health and Social Care Services: Evidence From a Finnish Population-Based Study. Journal of Medical Internet Research 2021;23(9):e28066 doi: 10.2196/28066
Safarov, N. (2021). Personal experiences of digital public services access and use: Older migrants’ digital choices. Technology in Society, 66, 101627. https://doi.org/https://doi.org/10.1016/j.techsoc.2021.101627
