Pehmeä turvallisuus on turvallisuuden muoto, joka lujittaa yhteiskunnan vakautta ja edesauttaa demokraattista osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia kaikille. Keskeisiä keinoja pehmeän turvallisuuden vahvistamiseksi ovat kansalaisten, erityisesti nuorten ja vähemmistöjen, osallistumisen ja […]
Ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen ja luonnonvarojen liikakäyttö johtavat ihmiskunnan hyvinvointia uhkaavaan kestävyyskriisiin, johon nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole varautunut. Sosiaalipolitiikan tulee mahdollistaa kestävyysmurroksen mukaiset muutokset markkinoilla eikä hidastaa niitä, ja murros tulee […]
Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna paljon koulutuksen, työn tai työharjoittelun ulkopuolella olevia nuoria. Koulupudokkuus johtaa moniin ongelmiin myöhemmässä elämässä. Kerran koulutuksen kelkasta pudonnut nuori ei helposti enää saa kiinni […]
Taloudellista eriarvoisuutta ja tuloköyhyyttä on pidetty kaikkien muiden yhteiskunnallisten eriarvoisuuksien juurisyynä. Sosiaalisten tuloerojen kasvun estäminen ja köyhyyden vähentäminen ovat keskeisimpiä tavoitteita niin suomalaisessa kuin EU-tason politiikassakin. Tuloerojen kasvua hillitsevä politiikka […]
Sosiaalipalvelut ovat investointi osaamiseen ja myös taloudelliseen kasvuun. Investointien on alettava varhaisessa vaiheessa, jolloin voidaan taata kaikille lapsille hyvät lähtökohdat. Kun vastuu lastenhoidosta, kotitöistä ja perheen taloudesta jakautuu tasaisemmin, myös […]
Koulu on tärkein yksittäinen instituutio, jonka tulisi taata yhtäläiset lähtökohdat kaikille. Suomalaiset koululaiset ovat pärjänneet hyvin kansainvälisissä vertailuissa, esimerkiksi PISA-mittauksissa. 15-vuotiaiden osaaminen on kuitenkin tasaisesti heikentynyt vuoden 2006 jälkeen. Oppilaiden […]