Julkaistu 23.10.2023

Kiertotalous edistää uutta arvontuottomallia ja kestävää kasvua

Nykyinen lineaarinen talousajattelu- ja -politiikka on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämätöntä. Tarvitaan systeeminen muutos lineaaritaloudesta kiertotalouteen, jotta luonnonvarojen ylikulutusta ja ilmastokriisiä voidaan hillitä. Kiertotaloudessa materiaalit, tuotteet, palvelut ja niihin liittyvä arvo pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Menestyksellinen kiertotalous perustuu yhteiskunnan eri toimijoiden väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Siirtymä kiertotalouteen edellyttää yrityksiltä, kuluttajilta sekä yhteiskunnan muilta toimijoilta ajattelu- ja toimintamallien muutosta, joka syntyy innovaatioiden, yhteiskehittelyn sekä päätöksenteon uudistumisen kautta. Yritykset ovat kiertotalouden keskeisiä muutostoimijoita, jotka parhaimmillaan tarjoavat uutta kestävän kasvun mukaisia arvontuottoa.

Kiertotalouden arvontuotto edellyttää eri organisaatiorajoja ylittävien toimijoiden tiivistä sidosryhmäyhteistyötä, jatkuvaa vuoropuhelua ja käytännön toimintaan panostamista. Yhteistyössä sopimukset ovat tärkeä osa kestävän kiertotalouden arvoketjujen suunnittelussa ja toteutuksessa, sillä onnistuneet sopimukset vauhdittavat kiertotaloudellistumista.
Aihetta tutkivat hankkeet: CICAT2025, Package-Heroes, STYLE
Innovaatiot ovat ratkaisevia kiertotalouden arvontuoton mahdollistajia. Siirtymä kiertotalouteen edellyttää tuotesuunnitteluun, valmistukseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen monenlaisia palvelu-, tuote-, teknologia- ja liiketoimintamalli-innovaatioita. Pitkäjänteinen tuotekehitys, kokeilut ja osaamisen kehittäminen edellyttävät tutkimuksen- ja innovaatiotoiminnan uudistuneita rahoitusmalleja. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia tiloja ja tapaamisia sekä digitaalisia alustoja, joilla toimijat voivat kohdata ja luoda kiertotalousinnovaatiota.
Aihetta tutkivat hankkeet: CICAT2025, Package-Heroes, SUDDEN
Kiertotalouden arvontuotto vaatii sitä tukevaa ja ennakoitavissa olevaa politiikkaa, sääntelyä ja päätöksentekoa. Lainsäädännön avulla voidaan luoda uusia tuote- ja palvelukehityksen edellytyksiä, jotka vaikuttavat yksityisen sektorin investointihalukkuuteen, sijoittajien riskinottokykyyn sekä edistävät kestävää kuluttajakäyttäytymistä. Taloudelliset tukimekanismit lievittävät kiertotaloussiirtymään liittyviä yritystoiminnan riskejä ja edesauttavat kiertotalousliiketoiminnan kehittymistä. Tukikriteereihin tulee sisällyttää selkeästi määritellyt taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.
Aihetta tutkivat hankkeet: CICAT2025, Package-Heroes, SUDDEN
Kaupungit vahvistavat kiertotaloussiirtymää tarjoamalla kiertotalouden kehittymiselle myönteistä elinkeinopolitiikkaa ja tekemällä kiertotaloutta edistäviä julkisia hankintoja. Tampereen Hiedanranta on paikallinen kiertotalousalusta, joka kohtauttaa eri sidosryhmät toimimaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden aikaansaamiseksi.
Aihetta tutkivat hankkeet: CICAT2025

Siirtymä lineaaritaloudesta kiertotalouteen on systeeminen muutos, joka vaatii kaikkien yhteiskunnan toimijoiden aktiivisuutta (Lehtimäki yms. 2023a). Muutos kestävään kiertotalouteen tehdään monialaisissa ja muuttuvissa sidosryhmäyhteistyösuhteissa, jossa eri sidosryhmien samansuuntaiset intressit mahdollistavat siirtymän (Kujala yms. 2023). Käytännössä kuitenkin erilaiset raaka-aine- ja prosessiriippuvuudet hidastavat siirtymää, kun taas investoinnit aineettomaan pääomaan nopeuttavat sitä (Schillebeeck yms. 2022). Kiertotalouden arvontuotto edellyttää muutosta luonnonvarojen ja raaka-aineiden käytössä, lainsäädännössä, verotuksessa, yritystuissa sekä kulutuskäyttäytymisessä (Aarikka-Stenroos yms. 2021a).

Kiertotalouteen perustuvassa talous- ja arvontuottomallissa yritysten arvoketjut, liiketoimintamallit ja strategiat muuttuvat kiertotalousliiketoimintaa tukeviksi (Kaipainen & Aarikka-Stenroos, 2022). Kiertotaloudellistumisen esteitä voi aiheuttaa sääntely, tiedon tai yhteistyön puute, sekä jäykät käytännöt, jotka estävät suunnittelun kehittymisen kiertotalouden huomiovaksi (Salmenperä ym. 2022). Kiertotalouden liiketoiminnan ja arvotuoton kehittymisen haasteina ovat myös toimijoiden puutteellinen osaaminen kaupallistamisessa ja ekosysteemitoiminnassa. Myös liiketoiminnan skaalautuvuus on hidasta ja investointi-intensiivistä (Harlin yms. 2019). Yritysten ja myös yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten kaupunkien, on uudelleen arvioitava ja uudistettava toimintonsa sellaisiksi, että ne mahdollistavat resurssien palautumisen ja tuotteiden elinkaaren pidentämisen (Lehtimäki yms. 2023b; Ranta yms. 2020). Yhteiskunnan toimijoiden yhteistyö vahvistaa kiertotalouden arvontuottoa luomalla kiertotalousliiketoimintaa kannustavaa toimintaympäristöä, kiertotalousekosysteemejä ja liiketoimintamalleja (Silvonen ym. 2022). Yhteiskunta yhdessä elinkeinoelämän kanssa kehittää ja luo yhteistyön kautta monimuotoista ekologiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen, poliittiseen ja turvallisuuteen liittyvää arvoa (Marjamaa yms. 2019).

Kiertotaloudellistuminen vaatii yrityksiltä, yhteiskunnan toimijoilta ja kuluttajilta toimintamallien muutosta, joka syntyy innovaatioiden ja uudistumisen kautta (Ranta yms. 2020). Erityisesti julkisten hankintojen kriteerien ja käytäntöjen muutoksella voidaan edistää kiertotaloussiirtymä ja lisätä sen arvontuottopotentiaalia (Lehtimäki yms. 2023b). Kiertotaloussiirtymä ja siihen liittyvä arvontuotto vaatii yhteiskunnallista keskustelua ja toimijoiden välistä yhteisymmärrystä tavoitteiden saavuttamista edistävistä keinoista ja arvovalinnoista (Teerikangas yms. 2021). Kaupungeilla on tärkeä rooli kiertotalouden edistäjinä ja niillä tulisikin olla nykyistä laajemmat ja kunnianhimoisemmat tavoitteet kiertotaloussiirtymässä. Yli valtuustokausien menevä kaupunki ja yhdyskuntasuunnittelu on välttämätöntä kaupunkien kiertotaloudellistumisessa (Jokinen 2021; Nylén yms. 2021). Tampereen Hiedanranta on uusi kaupunginosa, jossa kiertotaloutta yhdessä Tampereen kaupungin, yritysten, oppilaitosten, tutkimus-, kehitys- ja tukiorganisaatioiden, kaupunkilaisten sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Alueella on luotu uutta kiertotalousliiketoimintaa yritysyhteistyössä mm. biohiilen valmistamiseen ja vertikaaliseen sisäviljelyyn liittyen (Jokinen, 2021).

Lähteet:

GROWTH-ohjelman tuloksen kokoava white paper: Kestävä ja uudistuva yhteiskunta.

Aarikka-Stenroos, L., Ritala, P. & Thomas, L., D. (2121). Circular economy ecosystems: A typology, definitions, and implications. In Teerikangas, S., Onkila, T., Koistinen, K. & Mäkelä, M. (eds.) Research Handbook of Sustainability Agency. London. Edward Elgar Publishing.

Harlin, A., Varho, V., Hakala,´H., Tynkkynen, N., Packalen, T., Åkerman, M.,

Kohl, j., Kataja, K., Sundqvist-Andberg, H., Sonck-Rautio, K., Katajajuuri, J-M.,

O’Shea, G., Silvenius, F., Viitanen, J., Pynnönen, M., Kumar, V., Bor, S., Eronen, M. ja Mutanen, A. (2019): Tilannekuvaraportti. Package-Heroes.

https://www.packageheroes.fi/wp-content/uploads/sites/39/2020/02/Tilannekuvaraportti-Package-Heroes.pdf

Jokinen, A. (2021). Kiertotalous kaupungin menestystekijänä. CICAT2025-hankkeen politiikka suositus.

Kaipainen, J. & Aarikka-Stenroos, L. (2022). How to renew business strategy to achieve sustainability and circularity? A process model of strategic development in incumbent technology companies. Business Strategy and the Environment 31:1947-1963.

Kujala, J., Heikkinen, A. & Blomberg, A. (2023). Stakeholder Engagement in Sustainable Circular Economy: Theoretical, Methodological and Practical Perspectives. Palgrave MacMillan.

Lehtimäki, H., Aarikka-Stenroos, L., Jokinen, A. & Jokinen, P. (2023a). The Routledge Handbook of Catalysts for a Sustainable Circular Economy. Routledge.

Lehtimäki, H., Jokinen, A. &Pitkänen, J. (2023b). Project-based practices for promoting a sustainability transition in a city organization and its urban context. International Journal of Project Management. In press. DOI: https://doi.org/10.1016/j.ijproman.2023.102516

Marjamaa, M., Salminen, Kujala, (2021). CICAT2025 Politiikkasuositus.

Nylén, E-J., Riki, A., Jokinen, A. & Jokinen, P. (2021). Kiertotalouden kestävyyslupaukset: Espoon, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkistrategioiden vertailu. Yhteiskuntapolitiikka 84:13.

Ranta, V., Keränen, J. & Aarikka-Stenroos, L. (2020). How B2B suppliers articulate customer value proposition in the circular economy: Four innovation-driven value creation logics. Marketing Management 87:291-305.

Salmenperä H., Kauppi S., Dahlbo H., Fjäder P. (2022) Increasing the Circularity of Packaging along Pharmacueticals Value Chain. Sustainability 14 (8), 4715. https://doi.org/10.3390/su14084715

Schillebeeckx, S. J., Kautonen, T., & Hakala, H. (2022). To buy green or not to buy green: Do structural dependencies block ecological responsiveness?. Journal of Management, 48(2), 472-501.

Silvonen, E., Ahokas, I., Hurmerinta, L., Kiviluoto, K., Lamberg, J., Sandberg, B. & Tapio, P. (2022) Arkiliikkumisesta bisnestä. Kestävän liiketoimintaekosysteemin tulevaisuuskuva. Tutu eJulkaisuja 11/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 31 s. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-581-5

Teerikangas, S., Onkila, T., Koistinen, K. & Mäkelä, M. (2021). Research Handbook of Sustainability Agency. London. Edward Elgar Publishing.