Digitaalinen sivistys on kansalaistaito

Digitaalisen verkkoympäristön nopea kehitys ja virheellisen tiedon määrän kasvu vaatii osaamisen päivittämistä kaiken ikäisiltä ihmisiltä. Asiantuntijat yli sektorirajojen ovat yhtä mieltä siitä, että digitaalinen informaatiolukutaito – kyky löytää, saada käyttöönsä, tulkita, analysoida, hallita, ymmärtää, luoda ja levittää luotettavaa informaatiota turvallisesti ja asianmukaisesti erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä – on digitaalisen sivistyksen ja hyvinvoinnin kulmakivi, jonka varaan rakentuu osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon. Kansalaisten digitaalisen informaatiolukutaidon kehittymistä tulee tukea, jotta disinformaatiota, negatiivista informaatiovaikuttamista, vihapuhetta, salaliittoteorioita ja muita digimaailman lieveilmiöitä pystytään tehokkaasti torjumaan.

  • Vastuu kansalaisten digitaalisen sivistyksen kehittämisestä jakautuu monen eri hallinnonalan alle. Koordinoitu yhteistyö eri hallinnonalojen välillä on välttämätöntä, jotta digitaalista sivistystä voidaan kattavasti edistää yhteiskunnassa.
    Aihetta tutkivat hankkeet: DECA
  • Vuonna 2022 voimaan tulleen Euroopan unionin digipalvelusäädöksen (DSA) tarkoituksena on suojata käyttäjiä laittomalta sisällöltä verkossa ja varmistaa käyttäjien perusoikeudet. DSA:n ja muiden EU-tason säädösten toimeenpanoa Suomessa tulee vauhdittaa.
    Aihetta tutkivat hankkeet: DECA
  • Kaiken ikäisten ihmisten digitaalisia taitoja ja kriittistä lukutaitoa voidaan edistää koulutuksen avulla. Tämä edellyttää sitä, että opettajien koulutusta ja täydennyskoulutusta tuetaan varhaiskasvatuksesta aina aikuiskoulutukseen asti.
    Aihetta tutkivat hankkeet: CRITICAL, DECA
  • Ennakoiva tutkimus auttaa ymmärtämään digitaalisten säädösten ja uudistusten vaikutuksia. Tutkijoilla tulisi olla oikeus saada nykyistä läpinäkyvämpää dataa, etenkin sosiaalisen median alustoilta ja hakukoneilta.
    Aihetta tutkivat hankkeet: DECA
  • Keskustelu tekoälystä ja muista digitaalisen yhteiskunnan ilmiöistä on usein turhan teknistä ja vaikeaselkoista. Kansalaisten digitaalisista oikeuksista ja velvollisuuksista on tiedotettava selkeämmin.
    Aihetta tutkivat hankkeet: DataLit, DECA
  • Kaikkein alttiimpia disinformaatiolle ovat henkilöt, jotka jäävät yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle muun muassa kielimuurin, mielenterveysongelmien tai muiden syrjäyttävien tekijöiden vuoksi. Haavoittuvien ryhmien ja lukutaidoiltaan heikompien tukeminen ja digitaaliset erityistarpeet tulee huomioida nykyistä paremmin.
    Aihetta tutkivat hankkeet: CRITICAL, DECA, IMAGINE
  • Oppilaitosten ohella kansalaisyhteiskunnan rooli digitaalisten lukutaitojen kehittymisessä on merkittävä. Lukutaitotyötä tulee tehdä yhteistyössä ja sitä edistäville järjestöille ja yhdistyksille tulee taata riittävän pitkäjänteinen resurssointi.
    Aihetta tutkivat hankkeet: CRITICAL, DECA

    Media- ja informaatiolukutaito (MIL) pyrkii siihen, että median kuluttaja tunnistaa oikean ja luotettavan informaation niin uutismediassa kuin internetissä. Tämä korostuu niin EU:n digitaalisten kompetenssien osatekijänä (EU 2022) kuin EU:n vaatimuksena alustojen MIL-toimista (Euroopan komissio 2022a).  Vuonna 2022 voimaan tulleen Euroopan unionin digipalvelusäädöksen (DSA) tarkoituksena on suojata käyttäjiä laittomalta sisällöltä verkossa ja varmistaa käyttäjien perusoikeudet (esim. Euroopan komissio 2022b).

    Digitaalisen verkkoympäristön nopea kehitys ja virheellisen tiedon määrän kasvu vaatii kuitenkin myös kansalaisten osaamisen päivittämistä, erityisesti digitaalisen informaatiolukutaidon (DIL) osalta. Eurobarometrin (2022) mukaan jopa noin puolet suomalaisista kokee disinformaation merkittävänä ongelmana ja yli puolet kohtaa disinformaatiota usein arjessaan. DIL-taitojen kehittymistä tuleekin tukea, jotta disinformaatiota, negatiivista informaatiovaikuttamista, vihapuhetta, salaliittoteorioita ja muita digimaailman lieveilmiöitä pystytään tehokkaasti torjumaan.

    Asiantuntijat yli sektorirajojen ovat yhtä mieltä siitä, että digitaalinen informaatiolukutaito – kyky löytää, saada käyttöönsä, tulkita, analysoida, ymmärtää, luoda ja levittää luotettavaa informaatiota turvallisesti ja asianmukaisesti erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä (vrt. Hämäläinen, 2023) - on digitaalisen sivistyksen ja hyvinvoinnin kulmakivi, jonka varaan rakentuu osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon (esim. DECA 2023).

    Keskustelu tekoälystä ja muista digitaalisen yhteiskunnan ilmiöistä on usein turhan teknistä ja vaikeaselkoista. Kansalaisten digitaalisista oikeuksista ja velvollisuuksista on tiedotettava selkeämmin (Salokannel ym. 2023). Tietoa tarvittavista uusista taidoista löytyy muun muassa Faktabaarin DIL-oppaasta, jossa käsitellään ytimekkäästi esimerkiksi erilaisia disinformaation muotoja, kriittistä lukutaitoa, kansalaisten oikeuksia, verkkolukutaitostrategioita, propagandan psykologiaa sekä tekoälyn mukanaan tuomia haasteita (Faktabaari 2022; 2023). Digitaaliseen sivistykseen kuuluu myös ymmärrys siitä, mistä tietoja ja dataa kerätään, miten sitä analysoidaan ja mihin erilaiset päätelmät perustuvat. Tällöin tarvitaan myös datalukutaitoa.

    Vastuu kansalaisten digitaalisen sivistyksen kehittämisestä jakautuu monen eri hallinnonalan alle. Koordinoitu yhteistyö eri hallinnonalojen välillä on välttämätöntä, jotta digitaalista sivistystä voidaan kattavasti edistää yhteiskunnassa (DECA 2023). Kaiken ikäisten ihmisten digitaalisia taitoja ja lukutaitoja voidaan edistää koulutuksen avulla. Tämä edellyttää sitä, että opettajien koulutusta ja täydennyskoulutusta tuetaan varhaiskasvatuksesta aina aikuiskoulutukseen asti. Oppilaitosten ohella kansalaisyhteiskunnan rooli digitaalisten lukutaitojen kehittymisessä on merkittävä (DECA 2023). Lukutaitotyötä tulee tehdä yhteistyössä ja sitä edistäville järjestöille ja yhdistyksille tulee taata riittävän pitkäjänteinen resurssointi.

    Kaikkein alttiimpia disinformaatiolle ovat henkilöt, jotka jäävät yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle muun muassa kielimuurin, mielenterveysongelmien tai muiden syrjäyttävien tekijöiden vuoksi. Haavoittuvien ryhmien ja lukutaidoiltaan heikompien tukeminen ja digitaaliset erityistarpeet tulee huomioida nykyistä paremmin (esim. Kaihlanen ym. 2021; Buchert ym. 2023). Digitaalisen sivistyksen kehittäminen edellyttää kaikkien ihmisten osallisuuden kokemusten lisäämistä, mikä taas edellyttää esimerkiksi inklusiivista yhteiskuntapolitiikkaa ja mielenterveyspalveluihin panostamista.

    Ennakoiva tutkimus auttaa ymmärtämään digitaalisten säädösten ja uudistusten vaikutuksia (esim. KAVI 2023). Tutkijoilla tulisi olla oikeus saada nykyistä läpinäkyvämpää dataa, etenkin sosiaalisen median alustoilta ja hakukoneilta, kuten myös EU:n DSA-säädöksessä edellytetään (ks. Guide to DSA 2023).

     

    Lähteet: 

    Buchert, U., Kemppainen, L., Olakivi, A., Wrede, S., & Kouvonen, A. (2023). Is digitalisation of public health and social welfare services reinforcing social exclusion? The case of Russian-speaking older migrants in Finland. Critical Social Policy, 43(3), 375-400. https://doi.org/10.1177/02610183221105035

    DECA (2023). Pyöreän pöydän keskustelu digitaalisesta informaatiolukutaidosta. https://uploads-ssl.webflow.com/64123799970e0ddca93c317a/6422c5ac50923833f97ce4b7_DIL-raportti_Final_26.1.2023.pdf     

    EU (2022). DigComp 2.2 update: The Digital Competence Framework for Citizens 

    Eurobarometer (2022). Standard Eurobarometer 96 – Winter 2021-22. https://europa.eu/eurobarometer/surveys/detail/2553 

    Euroopan komissio (2022a). Media literacy guidelines.  https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/library/media-literacy-guidelines 

    Euroopan komissio (2022b). Digitaalisia palveluja koskeva säädöspaketti. https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/policies/digital-services-act-package

    Faktabaari (2022). Digitaalinen informaatiolukutaito. Yleistajuinen opas uutisvirran seuraajille. https://faktabaari.fi/dil/digitaalinen-informaatiolukutaito-opas/

    Faktabaari (2023). Näkökulma: ChatGPT, lähdekritiikki ja faktantarkistus. https://faktabaari.fi/nakokulmat/nakokulma-chatgpt-lahdekritiikki-ja-faktantarkistus/

    Guide to DSA (2023). Article 31 - Data access and scrutiny. Guide to the Digital Services Act. https://digitalservicesact.cc/dsa/art31.html

    Hämäläinen, E. (2023). Examining and enhancing adolescents' critical online reading skills. JYU Dissertations 663.

    Kaihlanen, A., Virtanen, L., Valkonen, P., Kilpinen, J., Hietapakka, L., Buchert, U., ... & Heponiemi, T. (2021). Haavoittuvat ryhmät etäpalvelujen käyttäjinä: kokemuksia COVID-19-epidemian ajalta. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142805/URN_ISBN_978-952-343-687-9.pdf

    KAVI (2023). Medialukutaito Suomessa. Tutkimusperustaisuus. https://medialukutaitosuomessa.fi/tutkimusperustaisuus/

    Salokannel, M., Ignatius, E. & Vesikukka, T. (2023). Läpinäkyvä SOTE-tietojen käsittely ja kuvakkeilla tiedottaminen. Politiikkasuositus 3/2023. https://www.datalit.fi/wp-content/uploads/2023/04/GDPR-Policy-paper-Tietosuojakuvakkeet-3-2023-2.pdf

Lisätietoja

CRITICAL

Teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita kriittisen lukemisen tukemiseen internetin aikakaudella

DECA

Demokratian episteeminen toimintakyky algoritmien aikakaudella

IMAGINE

Mielen hyvinvoinnin kohentaminen keinona lisätä nuorten osallisuutta

Teknologian, talouden ja työn murrokset