Verkkosivusto käyttää evästeitä käytettävyyden takaamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeen ja niiden avulla saamme tietoa esimerkiksi sivustolle palaavista kävijöistä, sekä suosituimmista sivuista.
Julkaistu 1.10.2021
Nuorten polkua tulevaisuuden työelämään voidaan tasoittaa
- Tarvitaan keskustelua työelämän rakenteista ja siitä, miten rakenteet kohtaavat yksilöiden työelämää koskevat näkemykset ja toiveet. On huolehdittava siitä, että ihmisten on mahdollista kokea itsensä osalliseksi yhteiskuntaan työmarkkinoiden ulkopuolellakin. Myös kevyitä tapoja osallistua työ- ja yrityselämään pitää tukea.Aihetta tutkivat hankkeet: ALL-YOUTH, DigiConsumers, MFG4.0
- Tulevaisuuden digitaalisia taitoja, kuten ohjelmointia ja robotiikkaa, tekoälypohjaisia sovelluksia, additiivista valmistusta (3D- ja 4D- printtaus) ja ohjelmointia tulee harjoitella jo koulussa.Aihetta tutkivat hankkeet: DigiConsumers, ETAIROS, GrowingMind, MFG4.0
- Nuorten pystyvyyden tunnetta tulee tukea, jotta kaikille taataan tasavertaiset mahdollisuudet toimia teknologisoituvassa työelämässä. On oleellista tarjota nuorille mahdollisuuksia luovaan teknologioiden hyödyntämiseen, jossa ratkaistaan avoimia monimutkaisia ongelmia sekä sovelletaan ja rakennetaan tietoa yhteisöllisesti.Aihetta tutkivat hankkeet: DigiConsumers, GrowingMind
- Työelämämentorointia tulee kehittää, jotta voidaan paremmin huomioida nuorten kyvyt ja työelämätarpeet.Aihetta tutkivat hankkeet: ALL-YOUTH
Työn tekemisellä on suuri arvo suomalaisessa yhteiskunnassa, ja nuoret oppivatkin arvostamaan työn tekemistä tärkeänä yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollistajana ja jopa yksilön velvollisuutena (mm. Tokola ym. 2019; Ågren ym. 2020; Honkatukia ym. 2020a; Honkatukia ym. 2020b; Onodera ym. 2021; Ågren 2021). Työelämään kiinnittyminen ja palkkatyön löytäminen vahvistavat nuoren yhteiskuntaan kuulumisen kokemusta: Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiselle nuorelle se tarkoittaa sitä, että hänellä on mahdollisuus tulla tunnustetuksi hyväksyttynä osana suomalaista yhteiskuntaa (Tokola ym. 2019; Honkatukia ym. 2021; Onodera ym.2021), ja ammattiin opiskelevalle nuorelle sitä, että hän täyttää velvollisuutensa ammattilaisena ja työntekijänä (Ågren ym. 2020; Ågren 2021). Se saattaa myös tarkoittaa mahdollisuutta olla tavallinen ja edetä elämässään samaan tahtiin kuin muut ikäryhmän nuoret (Honkatukia ym. 2020b; Ågren 2021).
Ylipäänsä nuoret tuntuvat näkevän työelämän hyvän elämän takaajana, sillä työhön kiinnittyminen ja toimeentulo mahdollistavat heille mielekkäiden asioiden tekemisen, itselle merkityksellisen elämän rakentamisen ja itsenäistymisen (Tokola ym. 2019; Honkatukia ym. 2020a; Honkatukia ym. 2020b; Ågren ym. 2020; Ågren 2021).
Tämänkaltainen työntekijäkansalaisen tai työmarkkinakansalaisen ideaalin omaksuminen yhteiskunnassamme saattaa kuitenkin kohdata haasteita työelämän muuttuessa, jos työtä ei riitä kaikille, jos työllistyminen tuottaa tietyille nuorten ryhmille yhä enemmän vaikeuksia, tai jos työntekijäkansalaisuus ymmärretään liian kapeasti (Ågren 2019; Tokola ym. 2019; Honkatukia ym. 2020a; Honkatukia ym. 2020b; Ågren ym. 2020; Ågren 2021). Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat eriarvoisuutta työllistymisensä suhteen (Tokola ym. 2019; Honkatukia ym. 2021; Onodera ym. 2021). Lisäksi osa nuorista on huolissaan jaksamisestaan ja kokee ahdistusta työelämän ja sen myötä myös itsenäistymisen paineiden alla (Honkatukia ym. 2020b; Ågren ym. 2020; Ågren 2021). Toisaalta vaikka monet nuoret ovat tietoisia tulevaisuuden työelämän ja työllistymisen haasteista, suuri osa nuorista kuitenkin optimistisesti toivoo itse saavansa työn ja sen kautta hyväksyttävän aseman yhteiskunnassa (Ågren ym. 2020; Honkatukia ym. 2020a; Ågren 2021).
Nuoret myös tarkastelevat kriittisesti työelämää. He odottavat työelämältä mielekästä ja omien arvojensa mukaista työtä (esim. Ågren ym. 2020; Honkatukia ym. 2020b; Ågren 2021). Esimerkiksi työmahdollisuudet luontoympäristön parissa ja kestävän kehityksen aloilla nähdään tärkeinä (Erkkilä ym. 2021). Osa nuorista myös kyseenalaistaa työelämäkeskeisyyttä ja sen mahdollisuuksia taata kaikille tasavertaisesti hyvinvointia (Ågren ym. 2020; Honkatukia ym. 2020a; Ågren 2021; Ågren ym. 2021).
Työn murroksessa on ennakoitava nuorten asemaa tulevaisuuden työelämässä. Nuoret on otettava mukaan keskusteluun siitä, kenellä on tulevaisuudessa mahdollisuus saavuttaa arvostettu työntekijäkansalaisen asema ja millainen nuorten osallistuminen yhteiskunnassa on arvokasta (Honkatukia ym. 2020a; myös Tokola ym. 2019; Ågren ym. 2020; Honkatukia ym. 2021; Onodera ym. 2021; Ågren 2021). On toteutettava uudistuksia niin koulutuksessa, työelämäpalveluissa kuin myös nuorisopoliittisissa keskusteluissa, joilla tuetaan nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja kokemusta yhteiskuntaan kuulumisesta myös tulevaisuudessa.
Lähteet:
Erkkilä, A., Mustalahti, I., Tokola, N., Tuunainen, A.M., Hujala, T. (2021). Nuorten metsänomistajien valmiudet, valta ja vastuu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli id 10513. https://doi.org/10.14214/ma.10513
Honkatukia, P. & Lähde, M. (2020a). Navigating towards sustainable working life – young people imagining the technologised future of work, Journal of Youth Studies. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/13676261.2020.1820971
Honkatukia, P., Kallio, J., Lähde, M. & Mölkänen, J. (2020b). Omana itsenä osa yhteiskuntaa: Itsenäistyvät nuoret aikuiset kansalaisina. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1731-7
Honkatukia, P., Rättilä, T. & Rinne, J. (2021). Sisulla töihin? Kanssatutkimusta pakolaisnuorten työhön liittyvistä kokemuksista. Teoksessa T. Rättilä & P. Honkatukia (toim.) Tutkien ja tarinoiden kohti pakolaistaustaisten nuorten kestävää hyvinvointia. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 88–106.
Onodera, H. & Zaidan, A. (2021). ”Miten ihmeessä Suomesta löytää töitä?” Kokemuksia tutkimuksellisen dokumenttielokuvan tekemisestä turvapaikanhakijoiden parissa. Teoksessa T. Rättilä & P. Honkatukia (toim.) Tutkien ja tarinoiden kohti pakolaistaustaisten nuorten kestävää hyvinvointia. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 124–130.
Tokola, N., Rättilä, T., Honkatukia, P, Mubeen, F. E. & Mustalahti, I. (2019). ”Haluan tulla nähdyksi huiviltani” – Nuorten musliminaisten kokemuksia kuulumisesta työelämässä. Nuorisotutkimus 37(2): 21–35.
Ågren, S. (2019). Työkeskeinen ajattelu ajaa osan nuorista yhteiskunnan ulkopuolelle. Alusta! Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan verkkojulkaisu. http://alusta.uta.fi/2019/08/13/tyokeskeinen-ajattelu-ajaa-osan-nuorista-yhteiskunnan-ulkopuolelle/
Ågren, S., Pietilä I. & Rättilä, T. (2020). Palkkatyökeskeisen ajattelun esiintyminen ammattiin opiskelevien työelämäasenteissa. Teoksessa Lotta Haikkola & Sami Myllyniemi (toim.) Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto & opetus- ja kulttuuriministeriö, 157–178. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2020/04/Nuorisobarometri_2019-netti.pdf
Ågren, S., Honkatukia, P. & Kallio, J., (2021). Onko nuorilla oikeus osallistua keskusteluun tulevaisuudesta? ALL-YOUTH-hankkeen blogikirjoitus 23.3.2021. https://www.allyouthstn.fi/onko-nuorilla-oikeus-osallistua-kesksuteluun-tulevaisuudesta/
Ågren, S. (2021). Exploring Vocational Education Students’ Visions of a Successful Transition to Working Life from the Perspective of Societal Belonging. Journal of Applied Youth Studies 4 (1), 67–81. https://doi.org/10.1007/s43151-021-00037-5
Lisätietoja
