Julkaistu 1.10.2021

Teknologisoituminen haastaa hyvinvointivaltion ja markkinoiden rakenteita

Työn tuottavuuskehitys Suomessa on viime aikoina ollut hidasta eikä kaikkia teknologiakehityksen mahdollisuuksia ole kyetty hyödyntämään. Toisaalta teknologisoitumisen vaikutukset tulonjakoon ja taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymiseen herättävät huolta. Työ- ja yrittäjäuran kehityskaaret rakentuvat alustataloudessa eri tavalla kuin olemme tottuneet urakehitystä ajattelemaan.

Automaation, robotisaation ja ihmisen ja robotin välisen yhteistyön kehityksen mahdollisuudet tulee ottaa paremmin huomioon. Tarvitaan tehokkaita julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia tukevia toimenpiteitä ja jaettuja visioita.
Aihetta tutkivat hankkeet: MFG4.0
Automatisoituminen uhkaa monien ammatteja, identiteettejä ja kunniaa, mikä lisää poliittista epävakautta ja syö luottamusta yhteiskuntaan. Yhteiskunnassa tarvitaan vuoropuhelua, jossa uhattujen ammattiryhmien tilanne tunnistetaan. Taloudellisen tuen lisäksi tarvitaan politiikkaa, jossa uhatut ryhmät saavat arvostusta ja heille tarjotaan kunniallinen asema yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä.
Aihetta tutkivat hankkeet: BIBU
Sähköisiin palveluihin siirryttäessä on huolehdittava siitä, että kaikilla on pääsy palveluihin. On turvattava palvelut myös niille, jotka eivät pysty käyttämään sähköisiä palveluita. Sähköisten palveluiden pitäisi tukea ammattilaisten tehtäviä ja vähentää työkuormaa sekä parantaa kansalaisten pääsyä palveluiden piiriin.
Aihetta tutkivat hankkeet: DigiIN

Teknologian kehitys haastaa yhteiskuntia eri suunnista. Murroksessa ovat esimerkiksi työmarkkinat, palveluiden järjestäminen ja kansalaisten osallistumismahdollisuudet. Näitä kehityskulkuja pohditaan jo osana globaalia hallintojärjestelmää. Esimerkiksi valtiot ja Euroopan Unioni keskustelevat lainsäädännön rajoista ja mahdollisuuksista, ihmisoikeuksien ja teknologioiden suhteesta sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation suhteesta.

Koneoppimiseen perustuvien teknologioiden soveltaminen osana päätöksentekoa tai julkisia palveluita lisää osallisuutta, mutta samanaikaisesti synnyttää uusia osattomuuden muotoja (Heponiemi 2021; Safarov 2021). Koneoppimisen perustana olevan, ihmisiltä kerättävän datan jakamiseen, järjestämiseen ja käsittelyyn liittyy yksityisyyttä koskevia ongelmia, mutta myös mahdollisuuksia tärkeän yhteiskunnallisen tiedon keräämiseen. Kansalaiset tarvitsevat uusia taitoja sekä hyödyntääkseen palveluja että tehdäkseen itseään koskevia päätöksiä.

Eri alojen asiantuntijoiden kokemukset teknologioiden hyödyntämisestä ovat keskeisiä kehityksen arvioinnissa (Kujala ym. 2020). Teknologioiden kehittäjien, julkishallinnon ja tutkijoiden välinen keskinäinen ymmärrys ja tiedonkulku ovat tärkeässä roolissa, kun kehityksen yhteiskunnallisia vaikutuksia pohditaan (Reiman ym. 2021; Kaivo-oja ym. 2021).

Teknologian kehityksen seurauksena automaatio syö työpaikkoja kasvavalla tahdilla Euroopassa perinteisillä teollisuus- ja palvelualoilla. Muutos ei ole muovannut ainoastaan toimialojen rakenteita, vaan myös ihmisten poliittisia asenteita ja toimintaa. Uhattuina olevien alojen työntekijöiden asenteet esimerkiksi sosiaaliturvaa kohtaan ovat tiukempia kuin muilla aloilla työskentelevien asenteet, ja he myös kannattavat kärjekkäitä poliittisia asialistoja enemmän kuin verrokkialoilla työskentelevät (Im 2021a; Im ym. 2019). Samaan aikaan uhattujen alojen työntekijät myös jättävät muita useammin äänestämättä (Im 2021b).

Lähteet:

Heponiemi, T., Gluschkoff, K., Leemann, L., Manderbacka, K., Aalto, A.-M. & Hyppönen, H. (2021). Digital inequality in Finland: access, skills and attitudes as social impact mediators. New Media & Society

Im, Z.J.(2021a). Automation risk and support for welfare policies: how does the threat of unemployment affect demanding active labour market policy support?, Journal of international and comparative social Policy , vol. 37, no. 1, pp. 76-91. https://doi.org/10.1017/ics.2020.22

Im, Z.J. (2021b). Welfare chauvinism in times of labour market segmentation: how different employment contracts moderate the impact of welfare chauvinism on support for radical right parties; Comparative European Politics, vol. 19, no. 1, pp. 94- 116. https://doi.org/10.1057/s41295-020-00224-3

Im, Z.J. & Komp-Leukkunen, K.b(2021). Automation and public support for workfare, Journal of European Social Policy. https://doi.org/10.1177/09589287211002432

Im, Z.J., Mayer, N, Palier, B & Rovny, J (2019). The “losers of automation”: A reservoir of votes for the radical right? ', Research & Politics, vol. 6, no. 1. https://doi.org/10.1177/2053168018822395

Kaivo-oja, J., Lauraeus, T. & Knudsen, M.S. (2021). Global Export Strategy of “Born Global” Companies, Business Modeling, and Dynamic Capabilities: Eight Knowledge Management Cases of Country and City Data Analysis. KMO 2021 Proceedings. Communications in Computer and Information Science, 1438, 225-236.

Kujala, S., Hörhammer, I., Hänninen-Ervasti, R. & Heponiemi, T. (2020). Health Professionals’ Experiences of the Benefits and Challenges of Online Symptom Checkers. Studies in Health Technology and Informatics.

Reiman, A., Parviainen, E., Lauraeus, T., Takala, E.P. & Kaivo-oja, J. (2021). ERGO 2030 – tiekartta ihmisen huomioimiseen suunniteltaessa ja sovellettaessa uutta teknologiaa teollisuudessa. TUTU e-Julkaisuja 03/2021.

Safarov, N. (2021). Personal experiences of digital public services access and use: Older migrants’ digital choices. Technology in Society 2021, 66, August.