Suomessa ja monissa muissa maissa väestö ikääntyy nopeasti. Samalla hyvinvointipalveluiden painopiste on siirtynyt laitoshoidosta avopalveluihin. Esimerkiksi vuosina 2016 - 2018 kotihoitopalveluja käyttävien asiakkaiden määrä kasvoi 4000 henkilöllä (THL 2018). Lisääntyneisiin palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää osaavan henkilöstön ohella toimintojen tehostamista sekä erilaisten automatisaatiota ja robotiikkaa hyödyntävien ratkaisujen käyttöönottoa sekä vanhuspalveluissa että myös laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Kansallinen ikäohjelma (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020a) korostaa, että teknologiaa voidaan hyödyntää iäkkäiden palveluissa ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa monin eri tavoin. Etäteknologia parantaa terveys- ja hyvinvointipalvelujen saavutettavuutta, ja teknologiaa voidaan hyödyntää myös muun muassa liikunta-aktiivisuuden edistämiseen, omahoidon tukena ja erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä. Samoin laatusuosituksissa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020b) korostetaan monin tavoin digitalisaation ja teknologian merkitystä. Seurannan ja arvioinnin lisäksi suositukset painottavat teknologian, tekoälyn ja robotiikan käyttöä ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä palvelujen ja työntekijöiden tukena.
Käytännössä korkean teknologian ratkaisujen kehittäminen on ollut nopeaa esimerkiksi lääkkeiden käsittelyn, diagnostiikan, leikkaussalitoimintojen ja telelääketieteen aloilla. Ikäihmisten palveluissa on kokeiltu erilaisia robotteja, kuten sosiaalisia robotteja, lääkehoidossa avustavia robotteja sekä erilaisia fyysistä apua tarjoavia robotteja. Kokemukset robottien käytöstä ikäihmisten hoivassa ovat olleet vaihtelevia (Niemelä ym. 2021).
Ikääntyneillä erityisesti liikkumiseen, itsehoitoon ja ihmissuhteisiin liittyvät haasteet ovat sellaisia itsenäistä elämää vaikeuttavia tekijöitä, joihin on mahdollista puuttua robotiikkaa hyödyntäen. Robotiikka voi tukea ikääntyneiden itsenäisyyttä ja mahdollistaa asumisen omassa kodissa pidempään (Niemelä ym. 2021). Toistaiseksi kuitenkin robotiikka teknologiana on edelleen monelta osin epäkypsää ikäihmisten palveluissa sovellettavaksi, ja tämän hetken sovellukset ovat hyvin rajattuja käyttötarkoitukseltaan (Niemelä ym. 2021). Nopeimmin ikääntyneiden yksityiskodeissa on otettu käyttöön erityisesti lääkkeiden annostelurobotteja ja erilaisia kehittyneitä turvallisuusratkaisuja. Yksityiskodeissa käytettävää robotiikkaa rajoittavat mm. tilankäytölliset seikat. Nykyiset robotit vaativat toisinaan tilaa toimiakseen, joten palvelukodit ovat usein tällaisille laitteille parempia tiloja kuin yksityiskodit (Niemelä ym. 2021).
Robottien käyttämiseen ikääntyneiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden itsenäisen elämän tukemisessa liittyy monia käytettävyyteen, turvallisuuteen ja tietosuojaan liittyviä haasteita. Hoivarobottien käyttöönotto edellyttää myös ammattilaisten näkökulman huomioimista. Tutkimusten mukaan merkittäviä tekijöitä käyttöönoton kannalta ovat mm. työntekijöiden asenteet, käyttöön liittyvät kokemukset sekä robottien koettu hyödyllisyys (Turja ym. 2019). Robotti saatetaan kokea ”kylmäksi” ja mekaaniseksi, ja merkittävä osa esimerkiksi kotihoidon työntekijöistä pelkää, että robottien käyttöönotto epäinhimillistää vanhusten kohtelua (Rantanen ym. 2018). Työntekijöiden, asiakkaiden ja omaisten näkemykset siitä, mihin tehtäviin hoivarobotteja tarvittaisiin, poikkeavat toisistaan (Broadbent ym. 2012). Erilaisten näkökulmien ja tarpeiden huomioimiseksi voidaankin korostaa käyttäjälähtöistä lähestymistapaa (Lehto & Rantanen 2017).
Lähteet:
Broadbent, E., Tamagawa, R., Patience, A., Knock, B, Kerse, N., Day, K. & MacDonald, B. (2012). Attitudes towards health-care robots in a retirement village. Australasian Journal on Ageing, 31 (2), 115–120. https://doi.org/10.1111/j.1741-6612.2011.00551.x
Lehto, P. & Rantanen, T. (2017). Robotics in homecare - the development process through a case study, INTED2017 Proceedings, pp. 3444-3452. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704034096
Niemelä, M., Heikkinen, S., Koistinen, P., Laakso, K., Melkas, H., & Kyrki, V. (toim.) (2021). Robots and the Future of Welfare Services – A Finnish Roadmap. Aalto University publication series CROSSOVER, 4/2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-0323-6
Rantanen, T., Lehto, P., Vuorinen, P. & Coco, K. (2018). The Adoption of Care Robots in Home Care - a survey on the attitudes of Finnish home care personnel. Journal of Clinical Nursing, 27(9-10), 1846-1859. https://doi.org/10.1111/jocn.14355
Sosiaali- ja terveysministeriö (2020a). Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2020_31_j.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö (2020b). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29, Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162455
THL (2018). Vanhuspalvelujen tila. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakasmäärät, henkilöstö ja johtaminen. www.thl.fi/vanhuspalvelujentila
Vermeersch, P., Sampsel, D.D. & Kleman, C. (2015). Acceptability and usability of a telepresence robot for geriatric primary care: A pilot. Geriatric Nursing, 36, 234–238.
Turja, T., Aaltonen, A. Taipale, S. & Oksanen, A. (2020). Robot acceptance model for care (RAM-care): A principled approach to the intention to use care robots. Information & Management, 57(5), 103220. https://doi.org/10.1016/j.im.2019.103220
