Koulujärjestelmän resilienssiä vahvistetaan rehtoreiden ja opettajien koulutusta uudistamalla

Elämme maailmassa, jossa tulevaisuuteemme kohdistuu jatkuvia muutoksia ja uhkakuvia. Tämä näkyy kouluissa esimerkiksi oppilaiden turvattomuuden tunteena ja lisääntyvänä pahoinvointina sekä rehtoreiden ja opettajien työhyvinvoinnin haasteina ja halukkuutena siirtyä muihin työtehtäviin. Rehtoreiden ja opettajien koulutusta on kehitettävä vastaamaan näihin muuttuviin tarpeisiin. Tulevaisuudessa tarvitaan työkaluja, joilla voidaan aiempaa paremmin ehkäistä polarisoitumista sekä vahvistaa ja tukea koko kouluyhteisön toimijoiden hyvinvointia ja sen johtamista sekä resilienssiä, eli merkittävistä haasteista tai kriiseistä selviytymisen taitoja.

  • Rehtoribarometri ja muut rehtoreihin kohdistuneet tutkimukset osoittavat rehtoreiden kaivanneen koronakriisin aikana lisää hyvinvointi-, kriisi- ja muutosjohtamisen taitoja. On myös havaittu, että työn muokkaamisstrategioiden käyttö voi vahvistaa rehtorien omaa työssäjaksamista. Näin ollen rehtoreiden koulutukseen on lisättävä kriisijohtamiseen, työn muokkaamiseen ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin johtamiseen ja tukemiseen liittyviä sisältöjä.
    Aihetta tutkivat hankkeet: EduRESCUE
  • Tutkimusten mukaan opettajan runsas työhön liittyvä stressi on yhteydessä heikompaan opetusvuorovaikutuksen laatuun. Opettajien koulutusta työhyvinvointiin liittyvistä teemoista on lisättävä. Stressin ja muiden työhyvinvoinnin kielteisten ulottuvuuksien lisäksi on tärkeää korostaa työhyvinvoinnin myönteisiä ulottuvuuksia, eli työn imua ja työhön sitoutumista, sekä niiden myönteisiä vaikutuksia opetusvuorovaikutukseen.
    Aihetta tutkivat hankkeet: EduRESCUE
  • Lapsen edun eli lapsen oikeuksien arvioinnin tulee olla jokapäiväistä toimintaa kouluissa. Jotta rehtorit ja opettajat voivat toteuttaa omaa virkavastuutaan lainmukaisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla, edellyttää se myös oikeudellista ymmärrystä lapsen oikeuksista ja lapsen edun ensisijaisuudesta kouluarjessa. Opettajien ja rehtoreiden koulutuksen on kehitettävä taitoja, joilla edistetään jokaisen oppilaan oikeuksien ja osallisuuden kokemusten toteutumista koulun arjessa.
    Aihetta tutkivat hankkeet: EduRESCUE
  • Opettajaopiskelijoita tutkittaessa on havaittu, että he kokevat erityisesti etäopetustilanteissa haastavaksi lasten ja nuorten tarpeiden tunnistamisen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisen sekä tuen piiriin ohjaamisen. Opettajien koulutuksessa onkin vahvistettava tunne- ja vuorovaikutusosaamista moninaisissa tilanteissa ja oppimisympäristöissä sekä yhteistyötaitoja niin perheiden kuin muiden ammattilaisten kanssa. Ytimessä on oppilaiden hyvinvoinnin ja tuen tarpeiden tunnistaminen ja tuen joustava sovittaminen sekä vertaisvuorovaikutuksen ohjaaminen.
    Aihetta tutkivat hankkeet: EduRESCUE
  • On osoitettu, että hyvät sosioemotionaaliset ja motivationaaliset taidot, kuten resilienssi, sisukkuus, yhteistyötaidot ja utelias mieli, voivat suojata kriiseissä niin oppilasta kuin koulun ammattilaisiakin sekä tukea akateemisten perustaitojen kehittymisessä ja hyödyntämisessä. Opettajien koulutukseen on lisättävä sisältöjä, jotka edistävät opettajien valmiuksia tukea oppilaiden sosioemotionaalisia ja motivationaalisia taitoja.
    Aihetta tutkivat hankkeet: EduRESCUE
  • Empiiriset tutkimukset osoittavat, että tutkimusperustaisilla työkaluilla voidaan syventää opettajaopiskelijoiden omien opetustilanteiden ja taitojen käsittelyä opetusharjoittelun aikana. Systemaattiset erilaisten toimintatapojen tarkastelutavat yhdessä harjoittelun ohjaajien kanssa edistävät yhteistyötä ja opiskelijan kehitystä.
    Aihetta tutkivat hankkeet: EduRESCUE

Monikriisien vuosikymmen, eli monihäiriötila, asettaa koulussa työskenteleville ammattilaisille uudenlaisia haasteita. Esimerkiksi opettajaksi opiskelevat kokevat vaikeana havaita oppilaiden uhkakuviin ja kriiseihin liittyvää ahdistusta (Salo & Kajamies, 2024). Opettajien ja rehtoreiden koulutusta tulee kehittää siten, että koulujen ammattilaisilla on työkaluja ja riittävät valmiudet toimia joustavasti myös kriisitilanteissa.

Rehtoribarometri on Suomen Rehtorit ry:n ja Helsingin yliopiston yhteistyössä vuosittain toteuttama kysely rehtoreille. Vuoden 2022 Rehtoribarometrissa vastaajat nostivat tärkeimmäksi koulutustarpeekseen hyvinvoinnin johtamisen teemat. Myös kansainvälisten tutkimusten mukaan koronakriisissä merkittävimpien koulun toimintaan vaikuttavien haasteiden joukossa olivat hyvinvointiin liittyvät seikat, mm. oman hyvinvoinnin ylläpitäminen, turvallisuuskysymykset, emotionaalinen terveys ja mielenterveys (Parveen ym. 2022). Osa rehtoreista kaipasi myös lisää kriisi- ja muutosjohtamisen taitoja (Elomaa ym., 2023). Erilaisten johtamistaitojen lisäksi rehtorit voivat hyötyä myös työn muokkaamisstrategioiden (job crafting) soveltamisesta työssään (Toyama ym. 2023). Rehtorit tarvitsevat tietoa eri strategioista ja niiden optimaalisesta hyödyntämisestä johtamistyössä (Toyama ym. 2022). Rehtoreilta vaadittavaan opetushallinnon tutkintoon tulisikin sisällyttää hyvinvointi- ja kriisijohtamiseen sekä työn muokkaamiseen liittyviä sisältöjä. Näistä teemoista olisi tärkeää järjestää myös täydennyskoulutusta rehtoreille.

Tutkimusten mukaan opettajan runsas työhön liittyvä stressi on yhteydessä opetusvuorovaikutuksen heikompaan laatuun kuten opettajan oppilaille antamaan tunnetukeen, opetuksen organisointiin sekä oppimista ohjaavaan tukeen (Chan ym. 2023). Työhyvinvoinnin myönteisiä ulottuvuuksia kuten resilienssiä, työn imua ja työhön sitoutumista sekä niiden myönteisiä vaikutuksia opetusvuorovaikutuksen laatuun tulisi korostaa tulevaisuudessa entistä enemmän (Chan ym. 2023, Pöysä ym. arvioitavana). Tutkimustemme mukaan opettajan vahvempi emotionaalinen sitoutuminen työhön voi parantaa opettajan oppilaille antamaa ohjauksellista tukea (Chan ym. 2023). Emotionaalinen sitoutuminen onkin yksi neljästä työhön sitoutumisen osa-alueesta. Opettajat voisivat hyötyä koulutussisällöistä, jotka auttavat tiedostamaan ja ymmärtämään työhyvinvoinnin ja opettaja-oppilasvuorovaikutuksen laadun välisiä suhteita ja vaikutuksia oppilaisiin (Chan ym. 2023). Myös opettajat voivat hyötyä työn muokkaamisstrategioiden (job crafting) soveltamisesta työssään vahvistamaan omaa hyvinvointia (Aulén, ym. 2024).

Lasten hyvinvoinnin sekä kasvun ja kehityksen tukeminen koulussa perustuu lapsen oikeuksien tunnistamiseen ja toteuttamiseen (perustuslaki, PL 19.3 §; YK:n lapsen oikeuksien sopimus, LOS 3.1 §; Pakarinen ym. 2023). Esimerkiksi lapsen osallisuuteen sisältyy lapselle säännelty oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin (PL 6.3 §, LOS 12 art.). Lapsilla on oikeus oppia oikeuksistaan kokemalla, miten niitä käytännössä toteutetaan koulussa (LOS 29 art., 42 art.; Yleiskommentti nro 1 (2001), kohta 15). Lapsen edun eli lapsen oikeuksien arviointi on jokapäiväistä toimintaa opetuksessa, ja tämän arvioinnin ytimessä on lapsen oikeuksien täysimääräinen toteuttaminen (Valtonen ym., 2024). Rehtorit ja opettajat kohtaavat arjessaan jatkuvasti tilanteita, joissa lapsen oikeudet tulevat esiin, minkä vuoksi heidän osaamisensa näissä asioissa on ensiarvoisen tärkeää. Jotta rehtorit ja opettajat voivat ymmärtää ja turvata lapsen oikeudet ja kokemukset osallisuuden toteutumisesta tarkoituksenmukaisella tavalla, tulee koulutuksen kautta mahdollistaa heidän ymmärryksensä lapsen oikeuksista ja lapsen edun ensisijaisuudesta kouluarjessa. Rehtoreiden ja opettajien osaaminen on edellytys sille, että he voivat toteuttaa lapsen oikeuksia ja omaa virkavastuutaan lainmukaisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. (Yleiskommentti nro 1 (2001), kohta 18; laki kunnallisesta viranhaltijasta 17 §; Ylisaukko-oja 2023).

Koulutusjärjestelmän kriisinkestävyyden vahvistaminen edellyttää panostusta opettajien tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin moniammatilliseen tukemiseen. Tutkimuksemme mukaan opettajaopiskelijat kokevat haastavaksi lasten ja nuorten tarpeiden tunnistamisen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisen sekä tuen piiriin ohjaamisen, erityisesti etäopetustilanteissa (Salo & Kajamies, 2024). Opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa tulee vahvistaa tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvää osaamista niin lähi- kuin etäopetustilanteissa, jotta voidaan tukea koko kouluyhteisön toimijoiden hyvinvointia, resilienssiä ja yhteisöön kuulumista (Panula ym. 2023) sekä yhteistyötä koulun ammattilaisten ja perheiden kesken (Salo & Kajamies 2022). Näiden rakentumisessa myös oppilaiden vertaisvuorovaikutuksella ja sen ohjaamisella on merkittävä rooli, minkä vuoksi opettajien ja opettajaksi opiskelevien valmiuksia ohjata vertaisvuorovaikutusta on vahvistettava (Heinimäki ym., arvioitavana; Salo 2023).

Tutkimusten mukaan hyvät sosioemotionaaliset ja motivationaaliset taidot, kuten resilienssi, sisukkuus, yhteistyötaidot ja utelias mieli, voivat suojata niin oppilasta kuin koulun ammattilaisiakin kriiseissä. Nämä ovat taitoja, jotka muuttuvat ja kehittyvät, jos niiden kehittymiseen panostetaan. Koulu on hyvä ympäristö sosioemotionaalisten taitojen kehittämiselle. (Guo ym. 2022; Salmela-Aro 2022; Salmela-Aro ym. 2021). Opettaja voi esimerkiksi tunnetuen avulla eli kohtaamalla oppilaat kannustavasti ja myötätuntoisesti vahvistaa sinnikkyyttä ja myönteisyyttä oppimisessa (Salo, Vauras, Hiltunen, & Kajamies, 2022).  Sosioemotionaalisten ja motivationaalisten taitojen vahvistamiseen liittyviä sisältöjä tulisi lisätä opettajankoulutukseen (Salmela-Aro 2022; Salo ym. 2022).

Koulutuksen ja työelämävaatimusten kohtaamisen haasteet hankaloittavat opettajien ja oppilaiden hyvinvoinnin kannalta olennaisen resilienssin rakentumista (Tiilikainen ym. 2023a). Haasteeseen voidaan vastata järjestämällä opettajankoulutusta enenevästi käytäntöperustaisesti. Tämä tarkoittaa ensinnäkin opintojaksojen tiiviimpää yhdistämistä harjoittelujaksoihin (esim. Pöysä ym. 2021). Toiseksi opettajankoulutustutkimuksessa on virinnyt mielenkiintoa opetuksen ydinkäytäntöihin keskittymiseen ja niiden harjaannuttamiseen peruskoulutusvaiheessa (Tiilikainen 2022). Molemmat periaatteet edellyttävät opettajankoulutusyhteisön – opiskelijoiden, tutkijoiden ja harjoittelua ohjaavien opettajien – keskustelua kouluilla koettavista merkityksellistä opetustilanteista. Aitoja tilanteita mallintavat simulaatiot tarjoavat tärkeän vaihtoehdon tällaisille oppimiskokemuksille erityisesti poikkeusoloissa, jotka asettavat haasteita yhteistyölle ja harjoittelujaksojen lähitoteutuksille (Pouta ym., arvioitavana). Opetustilanteiden käytäntöperustainen käsittely rakentaa resilienssiä ja kykyä kohdata muuttuvia vuorovaikutustilanteita tulevassa työssä (Tiilikainen ym. 2023b). Opetusvuorovaikutteisen resilienssin vahvistamisessa huomiota tulee kiinnittää kahteen toimintaperiaatteeseen: oppilaiden tarvitsemaan tunnetukeen oman opiskelun ohjaamisessa (Salo ym. 2022) sekä tätä laajentavaan opiskelun yhteissuunnitteluun yhdessä oppilaiden kanssa (Tiilikainen ym. 2023a). Tämä edellyttää harjoittelun ohjauksen ulottamista pelkkiä luokkahuonetilanteita kokonaisvaltaisempaan suhdetyöskentelyyn (Tiilikainen ym. 2023a). Näin myös akateemiselle koulutukselle ominainen tutkimusperustaisuus löytää paikkansa käytännöllisen opetusosaamisen havainnollistamis- ja reflektointivälineenä (Tiilikainen 2022; Tiilikainen 2023b).

Lähteet:

Aulén, A.-M., Pakarinen, E., & Lerkkanen, M.-K. (2024). Teachers’ job crafting to support their work-related well-being during the COVID-19 pandemic: A qualitative approach. Teaching and Teacher Education141, Article 104492. https://doi.org/10.1016/j.tate.2024.104492

Chan, S. W., Pöysä, S., Lerkkanen M.-K. & Pakarinen, E. (2023). Teachers’ occupational well-being in relation to teacher–student interactions at the lower secondary school level, Scandinavian Journal of Educational Research. https://doi.org/10.1080/00313831.2023.2204114

Elomaa, M., Pakarinen, E., Eskelä-Haapanen, S., & Lerkkanen, M.-K. (2023). Principals’ Perceptions of Their Work During the COVID-19 Pandemic. In R. Ahtiainen, E. Hanhimäki, J. Leinonen, M. Risku, & A.-S. Smeds-Nylund (Eds.), Leadership in Educational Contexts in Finland: Theoretical and Empirical Perspectives (pp. 281-299). Springer. Educational Governance Research, 23. https://doi.org/10.1007/978-3-031-37604-7_14

Guo, J., Tang, X., Marsh, H., Parker, P., Basarkod, G., Sanhdra, B., Ranta, M. & Salmela-Aro, K. (2022). The roles of social-emotional skills in students’ academic and life success: A multi-informant, multi-cohort Perspective. Journal of Personality and Social Psychology. https://doi.org/10.1037/pspp0000426

Heinimäki, O-P., Kajamies, A., Tiilikainen., M., & Vauras, M. (arvioitavana). The Role of Teacher in Guiding Peer Interactions: Insights from Pre-service Teachers.

Pakarinen, E., Kiuru, N. & Valtonen, V. (2023). Lasten ja nuorten oikeudet oppimiseen ja hyvinvointiin vaarantuivat koronapandemian aikana. Kasvun Tuki -Aikakauslehti, 3(1). https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/130412

Panula, V., Kiuru, N., Pöysä, S., Junttila, N., Sorkkila, M., Lerkkanen, M.-K. & Pakarinen, E. (2023). Hiljaisia ääniä: nuorten kokemuksia koronapandemian vaikutuksesta hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja oppimiseen. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/hiljaisia-aania 

Parveen, K., Tran, P. Q. B., Alghamdi, A. A., Namaziandost, E., Aslam, S., & Xiaowei, T. (2022). Identifying the leadership challenges of K-12 public schools during COVID19 disruption: A systematic literature review. Frontiers in Psychology, 13, Article 875646. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2022.875646

Pouta, M., Heinimäki, O-P., & Lehtinen, E. (arvioitavana). Two Eyes See More Than One: An Online-Based Pedagogical Model for Enhancing Pre-service Teachers’ Professional Vision.

Pöysä, S., Kiuru, N., Sorkkila, M., Lerkkanen, M.-K., & Pakarinen, E. (arvioitavana). Profiles of Teachers’ Resilience and Work Burnout: The Role of Individual and Contextual Factors.

Pöysä, S., Pakarinen, E., Kajamies, A., & Lerkkanen, M.-K. (2021). VOPA-toimintamalli opettajan vuorovaikutusosaamisen ja arvioinnin tukena. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti: NMI-bulletin, 31(2), 81–93. https://bulletin.nmi.fi/2021/06/22/vopa-toimintamalli-opettajan-vuorovaikutusosaamisen-ja-arvioinnin-tukena/

Salmela-Aro, K. (2022). Miksi hyvinvointi ja pahoinvointi näyttäisivät kasvavan samaan aikaan? Teoksessa Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? : näkökulmia hyvin- ja pahoinvoinnin sekä kansantautien kehitykseen. Helsinki, Tulevaisuusvaliokunta, 2023. 239 s. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2022.
https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/julkaisut/Sivut/miten-suomi-voi-nyt-ja-tulevaisuudessa.aspx  

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Vinni-Laakso, J. & Hietajärvi, L. (2021). Adolescents’ longitudinal school engagement and burnout before and during COVID-19: The role of socio-emotional skills. Journal of Research on Adolescence, 31, 796-807. https://doi.org/10.1111/jora.12654

Salo, A.-E. (2023). Nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen rakentaa resilienssiä varhaisnuoruudessa. Kasvun Tuki -Aikakauslehti, 3(1). https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/130413

Salo, A.-E. & Kajamies, A. (22.11.2022). Tulevaisuuden opettajien askeleita kohti jokaisen oppilaan osallisuuden edistämistä. ELIKSIIRI. https://www.eted.fi/eliksiiri-artikkeli/tulevaisuuden-opettajien-askeleita-kohti-jokaisen-oppilaan-osallisuuden-edist%C3%A4mist%C3%A4

Salo, A.-E., & Kajamies, A. (2024). Teacher candidates' preparedness to address diverse situations that can threaten pupils’ well-being. Teaching and Teacher Education, 140: 104470. https://doi.org/10.1016/j.tate.2024.104470  

Salo, A.-E., Vauras, M., Hiltunen, M., & Kajamies, A. (2022). Long-term intervention of at-risk elementary students’ socio-motivational and reading comprehension competencies: Video-based case studies of emotional support in teacher-dyad and dyadic interactions. Learning, Culture and Social Interaction 34. https://doi.org/10.1016/j.lcsi.2022.100631

Tiilikainen, M. (2022). Representing Teaching Dynamics: Teaching Approaches and Instructional Reasoning Revisited. University of Turku. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8819-8  

Tiilikainen, M., Lepola, J. & Kajamies, A. (2023a). Kouluopetus oppilaiden opiskelukyvyn vahvistamisena: Opetusvuorovaikutuksen näkökulma resilienssiin. In review.

Tiilikainen, M., Heinimäki, O-P., Kajamies, A. & Lepola, J. (2023b). Emerging Teacher Resilience in Practicum Pedagogies. Under revision.

Toyama, H., Upadyaya, K. & Salmela-Aro, K. (2022). Job crafting and well-being among school principals: The role of basic psychological need satisfaction and frustration, European Management Journal, 40 (5). 809-818. https://doi.org/10.1016/j.emj.2021.10.003.

Toyama, H., Upadyaya, K., Hietajärvi, L. & Salmela-Aro, K. (2023). Job crafting among school principals before and during COVID-19: Investigating the associations with work-related well-being and personal resources using variable- and person-oriented approaches, European Management Journal. https://doi.org/10.1016/j.emj.2023.07.006.

Valtonen, V., Salo, A.-E. & Kajamies, A. (hyväksytty julkaistavaksi Focus Localis -tiedejulkaisussa 3/2024). Oikeudellisten reunaehtojen vaikutukset oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen: monikerroksinen näkökulma.

YK:n lapsen oikeuksien komitean Yleiskommentti nro 1 (2001) 29 artiklan 1 kohta: Koulutuksen tavoitteet. CRC/GC/2001/1.

Ylisaukko-oja, S. (2023). Lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja oikeuden turvaaminen etäopetuksessa. Edilex-sarja 2023/3.

Lisätietoja

EduRESCUE

Resilientti koulu ja koulutus

Teknologian, talouden ja työn murrokset