Julkaistu 13.8.2025

Tuloihin perustuva asuinalueiden segregaatiokehitys on vahvistunut

Kaupunkialueiden eriytymiskehitys on monitasoinen ilmiö, joka kytkeytyy tiiviisti yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja maankäyttöpoliittisiin muutoksiin. Suomessa tuloihin perustuva asuinalueiden segregaatiokehitys on vahvistunut selvästi viime vuosikymmeninä, kun taas etninen eriytyminen on säilynyt maltillisempana ja kaupunkikohtaisesti vaihtelevana. Eriytyminen on erityisen voimakasta kerrostalovaltaisilla alueilla, joiden väestörakenne ja fyysinen ympäristö altistavat ne sosiaalisen kestävyyden haasteille. Ratkaisujen löytyminen edellyttää kokonaisvaltaista otetta, jossa yhdistyvät kaupunkisuunnittelu, asuntopolitiikka ja eri hallinnontasojen välinen koordinaatio.

  • 1960–90-luvuilla rakennetut kerrostalovaltaiset asuinalueet erottuvat muusta kaupunkirakenteesta selvästi matalamman tulo- ja koulutustason perusteella. Sosiaalisen kestävyyden parantamiseksi huomio tulee suunnata julkisiin investointeihin, kuten julkisen liikenteen parannuksiin, mikä lisää korkeasti koulutettujen asukkaiden osuutta ja monipuolistaa asukasrakennetta, erityisesti vanhemmassa asuntokannassa. Väestömäärä on laskusuunnassa 1960–70-luvun kerrostalovaltaisilla alueilla Suomen 20 suurimmassa kaupungissa, mikä heikentää asuinalueiden elinvoimaa. Asuinalueiden tasapainoinen kehittäminen ja elvyttäminen onnistuu parhaiten kohdentamalla huomiota esimerkiksi peruskorjauksiin, jotka parantavat asumisolosuhteita ja houkuttelevuutta.
  • 2000-luvulla rakennetuilla uusilla pientaloalueilla korostuu hyvätuloisten ja korkeasti koulutettujen asukkaiden keskittyminen, mikä saattaa johtaa sosiaaliseen eriytymiseen. Alueiden sosiaaliseen monipuolistamiseen tuleekin kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa.
  • Segregaatio on seudullinen ilmiö, mutta seututason asuntopolitiikkaa toteutetaan tällä hetkellä hyvin rajatusti. Tämä peräänkuuluttaa kuntarajoja ylittäviä koordinoituja ratkaisuja segregaatiokysymyksissä.
  • Julkisesti tuetun vuokra-asuntotuotannon (ARA) alueellinen sijoittelu on ollut keskeinen segregaation hallinnan väline, jota on toteutettu sekä ennaltaehkäisevänä että korjaavana toimenpiteenä. Kyseinen asuntokanta on supistunut niin määrällisesti kuin suhteellisesti 2000-luvun aikana ja pienituloisempien asukasryhmien asuminen kohdentuu voimistuvasti vapaiden markkinoiden vuokra-asumiseen. Kansainvälisten esimerkkien mukaisesti kehitys pitää sisällään riskin segregaation voimistumisesta. Samalla menetetään mahdollisuus vaikuttaa segregaatioon asukasvalinnan kautta.
Aihetta tutkivat hankkeet: SmartLand

Asuinalueiden eriytyminen on kasvanut kautta linjan Suomessa: tuloihin perustuva eriytymisindeksi 20 suurimmassa kaupungissa kasvoi arvosta 0,32 (vuonna 2000) arvoon 0,39 (vuonna 2018). Etnisten ryhmien eriytymisen kehitys on vaihtelevampaa: yleisesti ottaen etninen eriytyminen on laskenut hieman, mutta joissakin kaupungeissa (erityisesti kolme suurinta kaupunkia) se lisääntyi ja toisissa väheni. Yleisesti ottaen etnisten ryhmien eriytyminen on kuitenkin maltillisempaa kuin tuloihin perustuva eriytyminen: hyvätuloiset ja matalatuloiset asuvat useammin eri alueilla kuin eri kieliryhmät. (Kurvinen ym. 2025)

Ala-Mantila, Sanna, Antti Kurvinen, and Aleksi Karhula. 2023. “Measuring Sustainable Urban Development in Residential Areas of the 20 Biggest Finnish Cities.” Npj Urban Sustainability 3(1):1–12. doi: 10.1038/s42949-023-00127-8.

Andersson, Roger, and Lena Magnusson Turner. 2014. “Segregation, Gentrification, and Residualisation: From Public Housing to Market-Driven Housing Allocation in Inner City Stockholm.” International Journal of Housing Policy 14(1):3–29. doi: 10.1080/14616718.2013.872949

van Ham, Maarten, Tiit Tammaru, Rūta Ubarevičienė, and Heleen Janssen. 2021. Urban Socio-Economic Segregation and Income Inequality : A Global Perspective. Springer Nature.

Kurvinen, Antti, Aleksi Karhula, and Sanna Ala-Mantila. 2025. “Socioeconomic and Ethnic Segregation in Finland: A Multi-Scale Analysis of Diverse Urban Sizes.” Cities 157:105599. doi: 10.1016/j.cities.2024.105599.

Meriläinen, Marjut, Aleksi Karhula, Antti Kurvinen, Heidi Falkenbach, and Sanna Ala-Mantila. 2024. “Transit-Induced Socioeconomic Ascent and New Metro Stations in Helsinki Metropolitan Area: Distinct Effects on Renters, Homeowners, and Pre-Existing Housing Dwellers.” Journal of Transport Geography 114:103758. doi: 10.1016/j.jtrangeo.2023.103758.

Owens, Ann. 2016. “Inequality in Children’s Contexts: Income Segregation of Households with and without Children.” American Sociological Review 81(3):549–74. doi: 10.1177/0003122416642430

Rasinkangas, J., Rosengren, K. & Ruonavaara, H.  (2024.) Objectives and Barriers to Promoting Social Housing Policy in Urban Finland. Tidsskrift for boligforskning. 7 (1), 6–24. doi: https://doi.org/10.18261/tfb.7.1.3

Rosengren, K. (2024). Wicked problems and the welfare state. Segregation in Finnish urban planning policy. [Doctoral Thesis, Aalto University]. Aalto University. doi: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-2197-1

Rosengren, K., Rasinkangas, J., & Ruonavaara, H. (2023). Awareness of segregation in a welfare state: a Finnish local policy perspective. Housing Studies, 40(1), 253–274. https://doi.org/10.1080/02673037.2023.2269114

https://smartland.fi/segregaation-tietopaketti-ja-muut-alueellisen-eriytymisen-tiedot-kuntien-tyokaluna/

https://smartland.fi/alueellinen-eriytyminen-kasvussa-kaikissa-suurimmissa-suomalaiskaupungeissa/

https://smartland.fi/segregaation-ehkaisy/

https://smartland.fi/sosiaalinen-sekoittaminen-ja-suomalaiset-kaupungit/

https://smartland.fi/asuinalueiden-eriytymiskehitysta-seurataan-tarkasti-suurimmissa-suomalaisissa-kaupungeissa/

https://smartland.fi/maankayttopolitiikka-ja-asumissegregaatio/

asuntopolitiikkaeriarvoisuusjulkinen hallintokaupunkirakennekaupunkisuunnittelu (maankäytön suunnittelu)kunnallishallintosegregaatiovuokra-asuminen

Lisätietoja

SmartLand

Kestävää kaupungistumista maankäytön ohjauksen keinoin

Osallistuva kansalaisuus ja muuttuva hallinta

Evästeasetukset
Ratkaisuja tieteestä

Verkkosivusto käyttää evästeitä käytettävyyden takaamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeen ja niiden avulla saamme tietoa esimerkiksi sivustolle palaavista kävijöistä, sekä suosituimmista sivuista.

Välttämättömät evästeet

Osa evästeistä on välttämättömiä, jotta verkkosivusto toimii oikein. Nämä välttämättömät evästeet ovat käytössä, jotta voimme tallentaa evästeiden käyttöön ja sivuston ulkoasuun liittyvät valintasi.

Ei-välttämättömät evästeet

Ei-välttämättömät evästeet ovat evästeitä, jotka eivät ole välttämättömiä verkkosivuston toiminnalle. Niitä käytetään, jotta saamme tietoa sivustolla kävijöistä analysointia ja seurantaa varten. Käytämme tietojen keräämiseen Snoobi-palvelua. Palvelu tuottaa anonyymia tilastotietoa käyttäjistämme ja prosessoi evästeiden tuottamaa tietoa, jonka avulla saamme selville mm. sivukäyntien lukumäärän ja käyttäjien lukumäärän. Tämän evästeen hyväksyminen auttaa meitä kehittämään verkkosivustoamme.