Kestävyysmurros merkitsee järjestelmätason muutosta, jossa pienet ja suuret ympäristön, yhteiskunnan, teknologian ja kulutuksen muutokset nivoutuvat yhteen. Muutosten oikeudenmukaisuus on kokonaiskestävyyden ehto. Ihmiset, yritykset ja muut toimijat tarvitsevat tutkittua tietoa ja siihen perustuvaa ohjausta voidakseen tehdä oikeudenmukaisia valintoja.
Reilu kestävyysmurros edellyttää murrokseen liittyvän päätöksenteon, toiminta- ja keskustelutapojen sekä vaikutusten jakautumisen sosiokulttuurista oikeudenmukaisuutta (Tribaldos & Kortetmäki 2021).
Päätöksenteon oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi päätöksenteossa. Kuulemisen ja osallistumisen keinoja voidaan räätälöidä väestöryhmien erityistarpeet huomioon ottaen. Erityisesti haavoittuvien ryhmien asemaa voidaan parantaa vahvistamalla heidän toimintakykyään ja resurssejaan niin, että heidän mahdollisuutensa tehdä kestäviä valintoja paranee.
Murroksen vaikutusten jakautumisen osalta tärkein oikeudenmukaisuuden ehto on, ettei kenellekään aiheudu murroksesta kohtuutonta haittaa (‘leave no one behind’). Eri toimijoilla tulisi myös olla yhtäläinen mahdollisuus päästä osaksi murroksen hyödyistä, kuten uusista toimeentulon mahdollisuuksista, sekä terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta edistävistä vaikutuksista. Vaikeasti vältettäviä haittoja, kuten toimeentulon menetystä, voidaan hyvittää kompensoivin toimin. Sosiokulttuurinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että julkiset instituutiot, päätöksenteko ja keskusteluilmapiiri tunnustavat eri toimijoiden yhtäläisen arvokkuuden sekä erityiset tarpeet ja haavoittuvuudet. (Kivimaa ym. 2021; Orsi 2020; Reilu ruokamurros vaatii eri tavoitteita yhteensovittavaa politiikkaa ja laajaa osallistumista 2020.)
Toimijoiden murroskyvykkyyden vahvistaminen edistää murroksen oikeudenmukaisuutta ja vauhdittaa kestävyystoimiin sitoutumista. Murroskyvykkyys edellyttää osaamista ja valmiuksia, jotka vähentävät toimijoiden haavoittuvuutta ilmastotoimille ja mahdollistavat reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin (Kortetmäki & Järvelä 2021, Wallin ym. 2020). Myös yhteisöjen toimintakyvyn ylläpitäminen lisää murroskyvykkyyttä (ORSI 2020). Koulutuksen ja tiedon parempi saatavuus tukee siirtymän kannalta tärkeitä aktiivisen kansalaisuuden ja toimijuuden kykyjä sekä osallistumista murrokseen yksilön eri roolien (kansalainen, kuluttaja, työntekijä, järjestötoimija jne.) kautta. Elinikäisen oppimisen tuki on tärkeä osa kyvykkyyttä rakentavia siirtymätoimia (ORSI 2020).
Reilua murrosta vauhditetaan politiikalla, joka yhdistää ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteita (Kortetmäki & Järvelä 2021; Hirvilammi 2020). Sosiaalipolitiikalla, koulutuksella, siirtymäajoilla tai rahallisilla korvauksilla voidaan tukea siirtymää, mutta lainsäädäntöäkin tarvitaan. Kokonaisvaltaista sektorirajat ja kansallisetkin rajat ylittävää politiikkaa tarvitaan koordinoimaan ja tukemaan oikeudenmukaista siirtymää. Kestävän kehityksen politiikassa tulisi pyrkiä vahvistamaan eri tavoitteiden välisiä synergiahyötyjä ja välttämään tavoitteiden välisiä ristiriitoja (Lyytimäki ym. 2021). Julkisen ja yksityisen ohjauksen yhteispeli on kestävyysmurroksen hallinnassa oleellista. Reilu kestävyysmurros edellyttää vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutusten näkyväksi tekemistä ja eri toimijaryhmien moniäänistä vuoropuhelua (Valkokari ym. 2020).
Lähteet ja lisätietoja
Hirvilammi, T. (2020). The virtuous circle of sustainable welfare as a transformative policy idea. Sustainability, 12(1), 391. https://doi.org/10.3390/su12010391
Just Food. (2021). Ruoka murroksessa podcastissa kysytään mitkä ovat ruokamurroksen haavoittuvat ryhmät? https://www.justfood.fi/fi-FI/Puheenvuorot/Uutisarkisto/Ruoka_murroksessa_podcastissa_kysytaan_m(60440)
Kivimaa, P., Huttunen, S., Lähteenmäki-Uutela, A., Heikkinen, M., Juhola, S., Kaljonen, M., Käyhkö, J., Lund, P. & Näkkäläjärvi, K. (2021). Kuinka oikeudenmukaisuus voidaan huomioida ilmastopolitiikassa? Keskustelunavaus. Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 2/2021. https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2021/06/ilmastopaneelin-julkaisuja-2-2021-kuinka-oikeudenmukaisuus-voidaan-huomioida-ilmastopolitiikassa.pdf
Kortetmäki, T. & Järvelä, M. (2021). Social vulnerability to climate policies: Building a matrix to assess policy impacts on well-being. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1462901121001441
2035 Legitimacy. (2021). 5 Näkökulmaa ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuteen Suomessa. https://2035legitimacy.fi/avajaiswebinaari-5-nakokulmaa-ilmastopolitiikan-oikeudenmukaisuuteen/
Lyytimäki, J., Lonkila, KM., Furman, E. et al. (2021). Untangling the interactions of sustainability targets: synergies and trade-offs in the Northern European context. Environ Dev Sustain 23, 3458–3473 (2021). https://doi.org/10.1007/s10668-020-00726-w
ORSI. (2020). Orsi, Reilun murroksen ABCD. https://www.slideshare.net/OrsiResearch/orsi-reilun-murroksen-abcd, https://www.ecowelfare.fi/tutkimus/
PALO. (2018). https://paloresearch.fi/ratkaisut/ http://www.collaboration.fi/2018/11/08/kansalaisraati-soiden-kayton-linjauksista-etela-pohjanmaalla/
Reilu ruokamurros vaatii eri tavoitteita yhteensovittavaa politiikkaa ja laajaa osallistumista. Politiikkasuositus. 10/2021. https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/justfood-policybrief_fi_10-2020_screen?fr=sYjlkODIxNDk4NDU
Tribaldos, T. & Kortetmäki, T. (2021). Developing principles and criteria for just transition in food systems: a transdisciplinary endeavour. Conference Proceedings EurSafe 2021. Wageningen Academic Publishers. https://doi.org/10.3920/978-90-8686-915-2_22
Wallin, A., Hirvilammi, T., Lahikainen, L. & Häikiö, L. (2020). Asiantuntija-artikkeli: Kulttuuri, koulutus ja kestävyys kaupunkien murroskyvykkyyden tekijöinä. https://kuntalehti.fi/uutiset/talous/asiantuntija-artikkeli-kulttuuri-koulutus-ja-kestavyys-kaupunkien-murroskyvykkyyden-tekijoina/
Valkokari, K., Ylén, P., Wiman, H. & Jähi, M (2020). Exploring values-based co-innovation in ecosystems through system dynamic group modelling. The ISPIM Innovation Conference : Innovating in Times of Crisis. Lappeenranta University of Technology, 13 p. (LUT Scientific and Expertise Publications)
