Pehmeä turvallisuus vahvistaa yhteiskunnan vakautta

YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2015 hyväksymä päätöslauselma 2250 ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” (Turvallisuusneuvosto 2015: S/RES/2250(2015) korostaa sitä, miten YK:n jäsenmaiden tulisi ottaa nuorten tarpeet ja näkökulmat huomioon sekä lisätä nuorten osallisuutta ja osallistumista päätöksenteossa ja rauhanprosessien kaikissa vaiheissa (Yhdistyneet kansakunnat, 2015). Suomi on tukenut päätöslauselman toimeenpanoa. Suomen omassa toimintaohjelmassa 2021-2024 korostuvat pehmeän turvallisuuden keinot kuten osallistuminen, ennaltaehkäisy, kumppanuudet, suojelu, sekä aseistariisunta, kotoutuminen, integroituminen takaisin yhteiskuntaan ja konfliktien sovittelu. Toimintasuunnitelmassa korostetaan myös ympäristöyhteistyötä.

Ilmastonmuutos, ympäristökriisit ja kestävyysmurroksen tukeminen vaativat yhteiskunnallista keskustelua nuorten ja tulevien sukupolvien valmiuksien ja yhteiskunnallisten rakenteiden vahvistamisesta, jotka samalla tukevat pehmeää turvallisuutta, ehkäisevät kriisien eskaloitumista ja yhteiskunnan polarisoitumista (Albrecht yms., 2020; Mustalahti and Agrawal, 2021; Tokola & Lihavainen, 2021; Albrecht yms., 2020).  ALL-YOUTH-hanke tutkii nuorten osallistumista ympäristöyhteistyöhön ja -kysymyksiin koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon, joka kytkee nuorten osallisuuden pehmeään turvallisuuteen. Yhteistoiminnallisuuden ja sovittelun taidot tulisi katsoa kansalaistaidoiksi, kuten esimerkiksi ensiaputaidot. ALL-YOUTH- ja DigiConsumers-hankkeiden tutkimusten mukaan nuoret haluavat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoprosessiin itseään ja tulevaisuuttaan koskevissa merkittävissä asioissa (Albrecht yms., 2020; Suni & Mietola, 2021; Tenhunen-Ruotsalainen, 2021). ALL-YOUTH -tutkimushankkeessa on kehitetty käyttäjälähtöisen suunnittelun menetelmiä hyödyntäen Digiraati-palvelun prototyyppi (Pietilä ym. 2021), jonka pohjalta Oikeusministeriön demokratiapalveluihin on tuotettu uusi Digiraati-palvelu, tavoitteena edistää nuorten ja päättäjien vuoropuhelua paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Nuorilla on erityistä mielenkiintoa ekologiseen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviin kysymyksiin. Nämä kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen, sosiaalinen yhdenvertaisuus ja usko omiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin, ovat keskeisiä pehmeän turvallisuuden elementtejä ja luovat pohjaa yhteiskunnan vakaudelle ja kestävälle kehitykselle. (Albrecht yms., 2020; Sellheim, Nikolas, & Ojanperä, 2021). ALL-YOUTH -tutkimushankkeessa yhteiskehitetyn Tieto kiertoon toiminnan (Tieto kiertoon, 2022) tavoitteena on kohdata ja keventää nuorten ja aikuisten ympäristöhuolia ylisukupolvisen vuorovaikutuksen avulla. 

Nopeasti muuttuvassa ympäristössä kriittinen lukutaito on yhteiskunnan pehmeän turvallisuuden oleellinen osa. CRITICAL-hankkeessa kriittisellä lukemisella tarkoitetaan yksilön kykyä analysoida, arvioida ja tulkita laadultaan erilaista informaatiota sekä tunnistaa erilaisia keinoja, joilla voidaan johtaa harhaan ja vaikuttaa mielipiteisiin. Informaatiotulva ympärillämme on jatkuvaa ja on tärkeää, että päätöksenteko kaikilla yhteiskunnan eri tasoilla, aina yksittäisistä kansalaisista instituutioihin, perustuu oikeaan ja ymmärrettävään tietoon. Heikot kriittisen lukemisen taidot voivat johtaa virheellisen tiedon leviämiseen ja sitä kautta uhata yhteiskunnan vakautta. Tutkimukset osoittavat, että monilla nuorilla on haasteita arvioida erilaisten tekstien luotettavuutta. Myös diagrammien, erityisesti visuaalisesti manipuloitujien diagrammien, tulkinta on osalle nuorista vaikeaa ja voi johtaa virheellisiin päätelmiin asioiden oikeasta tilasta. On huolestuttavaa, että nuorten kriittisen lukemisen taidoissa on suuria eroja. Kriittisen lukemisen taitojen kehittäminen vaatii ennaltaehkäiseviä toimia, jotta epäluotettava ja virheellinen tieto osataan tunnistaa ja kyseenalaistaa. CRITICAL-hankkeessa kehitetään innostavia opetuskäytänteitä, virtuaalisia oppimisympäristöjä ja pelillisiä oppimateriaaleja kriittisen lukutaidon tukemiseen ja turvalliseen harjoitteluun.  (Hämäläinen yms, 2021; Kiili yms., 2021; Kanniainen yms., 2022; Kiili yms., 2022).

 

WISE-hankkeen (WISE 2022) lähtökohtana ovat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ja luontopaneelin IPBES:n viimeaikaiset raportit, joiden mukaan ilmaston kuumeneminen ja luontokato ovat jo nyt ajaneet maapallon kroonisiin kriiseihin. Niihin sopeutuminen vaatii päättäjiltä strategista kriisinhallintaa – päätösten tulisi samanaikaisesti reagoida kriiseihin ja tähystää kauas tulevaisuuteen (Hukkinen ym. 2022b; Boin A. ym.2021). WISE-hanke on järjestänyt yhteistyössä Helsingin ja Kotkan kaupunkien kanssa strategisia tilannehuoneharjoituksia, eräänlaisia politiikkapäämajoja, joihin on osallistunut kaupunkien johtavia poliitikkoja ja asiantuntijoita (Hukkinen ym. 2022b). Osallistujat viedään kuviteltuun lähitulevaisuuteen, jossa ympäristökriisit ovat kroonistuneet vuosittaiseksi vaivaksi. Osallistujien tehtävänä on muokata kaupungin pitkän tähtäyksen strategioita ja toimintasuunnitelmia siten, että ne vahvistaisivat kaupungin kaukonäköistä sopeutumista kroonisiin ympäristökriiseihin. Harjoitusten tavoitteena on kehittää uudenlaista strategisen kriisipäätöksenteon menettelytapaa, jolla voidaan reagoida nopeasti ympäristön ja yhteiskunnan murroksiin ja samanaikaisesti huomioida pitkän aikavälin vaikutukset (Hukkinen ym. 2022a). Ensimmäinen harjoitus järjestettiin Helsingissä vuonna 2019 (Hukkinen ym. 2020; Järvensivu ym. 2021) ja toinen Kotkassa vuonna 2021 (Ahvenainen ym. 2021).

Vaikka Suomi on lähes omavarainen peruselintarvikkeiden suhteen, olemme hyvin riippuvaisia ruoantuotantoon tarvittavista ulkomaisista tuotantopanoksista, kuten energiasta, lannoitteista ja täydennysvalkuaisrehuista. Vain noin 15-20 % eläintuotannossa hyödynnettävistä täydennysvalkuaisrehuista on kotimaista alkuperää. Sähkö, lämmitykseen ja viljankuivaukseen tarvittava polttoöljy sekä ostettu lämpöenergia muodostavat yli kolmanneksen suomalaisen maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta. Uusiutuvan energian tuotanto maatiloilla turvaa ruoantuotannon myös tilanteissa, joissa energian saanti on uhattuna ja sen kustannukset lisääntyvät. Palkokasvien biologisen typensidonnan hyödyntämisen maksimointi säästää energiaa muihin yhteiskunnan toimintoihin, sillä teollisten typpilannoitteiden valmistaminen on hyvin fossiilienergia intensiivinen prosessi. Teollisuuden sivuvirtojen entistä tehokkaampi hyödyntäminen lannoitteina ja rehuina, maaperän viljavuudesta huolehtiminen ja kotimaisten palkokasvien ja muiden valkuaiskasvien viljelyn lisääminen edistää ravinteiden kierrätystä ja maatilojen typpiomavaraisuutta ja pienentää ruoantuotannon ilmastovaikutuksia. (JustFood; Leg4Life). MULTA-hankkeen tutkimustulosten mukaan viljelijät ovat kiinnostuneita lisäämään hiilen sidontaa maaperään etenkin silloin kun samalla parannetaan maaperän kasvukuntoa, ja että viljelymenetelmiä muuttamalla kivennäismaapelloista voidaan saada hiilinieluja (Heimsch ym. 2021, Mattila ym. 2022, Nevalainen ym. 2022).

Lähteet

Ahvenainen, M., N. Janasik, A. Lehikoinen, T. Reinekoski (2021). Kriisinkestävä Kotka – systeeminen tulevaisuusajattelu osaksi kaupungin strategista varautumista. Raportti 18.10. Kotka: Kotkan kaupunki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/338776/Kriisinkestava_Kotka_raportti_2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Albrecht Eerika, Tokola Nina, Leppäsuo Elina, Sinkkonen Juni, Mustalahti Irmeli, Ratamäki Outi, Viljanen Jukka (2020). Nuorten ilmastohuoli ja ympäristökansalaisuuden muotoutuminen. Teoksessa: Elina Pekkarinen ja Terhi Tuukkanen (toim.) Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4.

Boin, A., Ekengren, M., Rhinard M. (toim.) (2021). Understanding the Creeping Crisis. Palgeave Macmillan. https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-030-70692-0#book-header

Heimsch, L. et al. (2021). Carbon dioxide fluxes and carbon balance of an agricultural grassland in southern Finland, Biogeosciences, 18, 3467–3483. https://bg.copernicus.org/articles/18/3467/2021/bg-18-3467-2021.pdf

Hukkinen, J.I., J.T. Eronen, N. Janasik, P. Järvensivu, R.O. Kaaronen (2022a). Coping with policy errors in an era of chronic socio-environmental crises, Ecological Economics, Vol. 199: 107489. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2022.107489

Hukkinen, J.I., J.T. Eronen, N. Janasik, S. Kuikka, A. Lehikoinen, P.D. Lund, H. Räisänen, M.J. Virtanen (2022b). The policy operations room: Analyzing path-dependent decision-making in wicked socio-ecological disruptions, Safety Science, Vol. 146: 105567. https://doi.org/10.1016/j.ssci.2021.105567

Hukkinen, J.I., Järvensivu, P., WISE-tutkimuskonsortio (2020). Strategisiin kriisipäätöksiin valmistautunut Helsinki selviää ympäristön ja yhteiskunnan murroksista, Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 34. Helsinki: Helsingin kaupunki. https://wiseproject.fi/wp-content/uploads/2021/02/Helsinki-POR-raportti2020.pdf

Hämäläinen, E. K., Kiili, C., Räikkönen, E., & Marttunen, M. (2021). Students' abilities to evaluate the credibility of online texts: The role of internet‐specific epistemic justifications. Journal of Computer Assisted Learning, 37(5), 1409–1422.

Järvensivu, P., H. Räisänen, J.I. Hukkinen (2021) A simulation exercise for incorporating long-term path dependencies in urgent decision-making, Futures, Vol. 132: 102812. https://doi.org/10.1016/j.futures.2021.102812

Kiili, C., & Kulju, P. (2022). Kriittinen lukeminen. Tempus, 57(3), 10-11.

Kiili, K., Lindstedt, A., Ninaus, M., & Nylén, T. (2021). Using a multi-step research approach to inform the development of a graph literacy game. In: de Rosa, F., Marfisi Schottman, I., Baalsrud Hauge, J., Bellotti, F., Dondio, P., Romero, M. (eds) Games and learning alliance. GALA 2021. Lecture Notes in Computer Science, vol 13134, 78-88. Sringer, Cham.

Kiili, C., Bråten, I., Strømsø, H. I., Hagerman, M. S., Räikkönen, E., & Jyrkiäinen, A. (2022). Adolescents’ credibility justifications when evaluating online texts. Education and Information Technologies, 1_30.

Mattila, T. et al. 2022. How farmers approach soil sequestration? Lessons learned from 105 carbon-farming plans. Soil and Tillage Research, Vol 215. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167198721002774

Mustalahti, I. and Agrawal, A. 2021. Responsibilization in Natural Resource Governance. Publications of University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies No 15. Joensuu, Finland ISBN: 978-952-61-3821-. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/26111

Nevalainen, O., Niemitalo, O., Fer, I., Juntunen, A., Mattila, T., Koskela, O., Kukkamäki, J., Höckerstedt, L., Mäkelä, L., Jarva, P., Heimsch, L., Vekuri, H., Kulmala, L., Stam, Å., Kuusela, O., Gerin, S., Viskari, T., Vira, J., Hyväluoma, J., Tuovinen, J.-P., Lohila, A., Laurila, T., Heinonsalo, J., Aalto, T., Kunttu, I., and Liski, J.: Towards agricultural soil carbon monitoring, reporting, and verification through the Field Observatory Network (FiON), Geosci. Instrum. Method. Data Syst., 11, 93–109, https://doi.org/10.5194/gi-11-93-2022, 2022.

Nuorten digitaalinen osallistuminen ja Digiraati: https://www.allyouthstn.fi/digiraati-nuorten-kansalaisraati-webissa/

Pietilä, I., Meriläinen, N., Varsaluoma, J., & Väänänen, K. (2021) Understanding youths’ needs for digital societal participation: towards an inclusive Virtual Council, Behaviour & Information Technology, 40:5, 483-496, https://doi.org/10.1080/0144929X.2021.1912182

Sellheim, Nikolas, & Ojanperä, Otava (2021) Indigenous youth and international conservation law: Five case studies. Review of European, Comparative & International Environmental Law. https://doi.org/10.1111/reel.12421

Suni, A.  & Mietola, R. (2021) ‘Dear colleagues, I ask you to act like adults’: minority youth and their political participation, Journal of Youth Studies, https://doi.org/10.1080/13676261.2021.2009784

Tenhunen-Ruotsalainen, L. (2021) TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2021: Nuorten työelämämaisemat. tat.fi/julkaisut. https://tat.fi/wp-content/uploads/2021/11/2021_TAT-Nuorten-tulevaisuusraportti_tutkimusdiat.pdf

Tieto kiertoon – toiminta. 2022. Toimintaopas. Opintokeskus SIVIS ja Itä-Suomen yliopisto. Poimittu 7.6.2022: https://www.ok-sivis.fi/media/materiaalit-osio/tieto_kiertoon_opas.pdf .

Tokola, N. & Lihavainen, L. (2021). Ympäristötieto kiertoon ylisukupolvisesti: raportti webinaarista 24.5.2021. Itä-Suomen yliopisto.

Turvallisuusneuvosto 2015: S/RES/2250(2015)