Suomalaisen demokratian kipukohdat ja niiden ratkaisumahdollisuudet

Maailmaa muuttavat megatrendit haastavat myös suomalaista suhteellisen vahvaa demokratiaa. Poliittisen päätöksenteon  haasteena on, että monet poliittiset ratkaisut vaikuttavat ihmisiin ja ihmisryhmiin eri tavoin ja jakavat ryhmiä voittajiin ja häviäjiin. Tämä koskee myös tulevaisuuden sukupolvia, jotka joutuvat kestämään osan erilaisten päätösten – tai päättämättömyyden – pitkän aikavälin seurauksista. Viime vuosikymmeninä demokratian vahvistamiseksi on kehitetty erilaisia demokratiainnovaatioita, jotka tarjoavat vaikuttamiskanavia, lisäävät vuoropuhelua ja edistävät kestävää päätöksentekoa.

  • Kansalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen vaihtelevat huomattavasti, ja osa heistä ei koe osallistumista tärkeäksi. Osallistumisen kynnystä voidaan alentaa uusilla digitaalisilla osallistumisen keinoilla, esimerkiksi verkkokuulemisilla ja kansalaisaloitteilla.
    Aihetta tutkivat hankkeet: BIBU, CORE, DigiIN, MFG4.0, PALO
  • Polarisaation ja yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisen ehkäisemiseksi erilaisia ihmisiä ja ryhmiä olisi tuotava yhteen kuulemaan toista osapuolta rakentavassa ja kunnioittavassa ilmapiirissä. Esimerkiksi sovittelujournalismi levittää rakentavan keskustelun käytäntöjä ja luo julkisuutta, johon on turvallista osallistua erilaisista näkökulmista.
    Aihetta tutkivat hankkeet: BIBU, CORE, JUST-FOOD, PALO
  • Päätösten pitkäaikaisvaikutukset tulee ottaa paremmin huomioon päätöksenteossa. Pitkäjänteisyyden lisäämiseksi tarvitaan toimintatapoja, joissa hyödynnetään nykyistä vahvemmin asiantuntijatietoa ja ennakoivaa asennetta.
    Aihetta tutkivat hankkeet: BIBU, CORE, PALO
  • Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kytkeminen kaikkiin koulutusasteisiin edistää nuorten mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansalaisaktiivisuuden harjoitteluun.
    Aihetta tutkivat hankkeet: ALL-YOUTH

Suomi sijoittuu korkealle erilaisissa demokratia­mittauksissa: niiden mukaan demokratiamme on yksi maailman vahvimmista. Vahva demokratia auttaa yhteiskuntia selviytymään kriiseissä ja lisää kansalaisten luottamusta. Toisaalta viimeaikaiset mittaukset ovat osoittaneet, että demokratia on heikentynyt myös monissa vakiintuneissa demokratioissa (The Economist Intelligence Unit 2021).  Erityisesti ilmastonmuutos, taloudellinen eriarvoisuus ja pakolaiskriisit koettelevat yhteiskuntien kykyä ratkoa asioita demokraattisesti, yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti.

Poliittisen päätöksenteon haasteena on, että monet ratkaisut vaikuttavat ihmisiin ja ihmisryhmiin eri tavoin ja jakavat heitä voittajiin ja häviäjiin. Tämä koskee myös tulevaisuuden sukupolvia, jotka usein joutuvat kestämään suurimman osan erilaisten päätösten – tai päättämättömyyden – pitkän aikavälin seurauksista. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on jakaantunut yhä selvemmin eri ryhmien välillä. Suuri osa kansalaisista myös Suomessa kokee, että heillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisiin asioihin perinteisten kanavien kautta, kuten äänestämällä vaaleissa (OECD 2021).

Uudet demokratiaratkaisut täydentävät perinteistä vaaleihin perustuvaa edustuksellista demokratiaa ja vastaavat sen haasteisiin. Esimerkiksi osallistuminen päätöksentekoon luo kansalaisille uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin, mikä voi heijastua myös yleisemmin poliittiseen aktiivisuuteen muun muassa vaaleissa (Setälä ym. 2020). Rakentava julkinen keskustelu esittää arvovalinnat vastakkainasettelua välttävällä tavalla, jolloin kansalaiset voivat muodostaa omia arvostelmiaan harkitusti ja toisten näkökannat huomioiden. Vaalikaudet ja puoluerajat ylittävät toimielimet, yhteistoiminnalliset menetelmät ja puntaroivat kansalaiskeskustelut auttavat tekemään päätöksiä vaalisykleistä ja poliittisista intresseistä riippumatta ja myös tulevaisuuden sukupolvien tarpeet huomioiden (Koskimaa ja Rapeli 2020).

 

Lähteet ja lisätietoja

Aitamurto, T. & Vento, I. (2021). Ilmastolain uudistus: Kansalaisosallistuminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tiedonsaanti. Raportti ilmastolain verkkokuulemisen tuloksista. Kansalaisuuden kuilut ja kuplat 5/2021. https://bibu.fi/wp/wp-content/uploads/2021/06/Ilmastolain_kuuleminen_VALMIS.pdf

Fornaro, P. (2021). Onko suomalainen politiikka polarisoitunut? Kansalaisuuden kuilut ja kuplat 1/2021. https://bibu.fi/wp/wp-content/uploads/2021/01/BIBUpolarisaatioBrief.pdf

Hautakangas, M. & Ahva, L. (2018). Introducing a New Form of Socially Responsible Journalism: Experiences from the Conciliatory Journalism Project. Journalism Practice, 12(6), 730-746.

Im, Z., Kantola, A., Kauppinen, T., & Wass, H. (2019). Neljän kuplan kansa. Kansalaisuuden kuilut ja kuplat 5/2019. https://bibu.fi/neljan-kuplan-kansa-miten-suomalaiset-aanestavat/

Kantola, A. & Kuusela, H. (2019). Huipputuloiset - Suomen rikkain promille. Vastapaino.

Koskimaa, V. & Rapeli, L. (2020). Fit to govern? Comparing citizen and policymaker perceptions of deliberative democratic innovations. Policy & Politics. https://doi.org/10.1332/030557320X15870515357288

Lähde, M. & Rättilä, Ti. (2020). Vaikuta!-teemapäivä yläasteen demokratiaopetuksen virittäjänä. ALL-YOUTH-hankkeen blogiteksti. https://www.allyouthstn.fi/vaikuta-teemapaiva-ylaasteen-demokratiaopetuksen-virittajana/

Mannevuo, M. (2020). Anxious politicians: Productivity imperatives in the Finnish Parliament, European Journal of Cultural and Political Sociology,. https://doi.org/10.1080/23254823.2020.1777442

OECD (2021). Drivers of trust in public institutions in Finland. OECD https://www.oecd.org/publications/drivers-of-trust-in-public-institutions-in-finland-52600c9e-en.htm

PALO. Ratkaisut. https://paloresearch.fi/ratkaisut/

Peltonen, K. ym. Ohuesta osallistumisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun - tiekartta kohti yhteistoiminnallisempaa Suomea. https://docs.google.com/presentation/d/1K3SZC0DbzdxdxG0VD2QUlacyrww2dg8AiD7UnTcoyjM/edit#slide=id.gbb8dc40816_1_1

Rask, M., Ertiö, T., Tuominen, P. & Ahonen, V. (2020). Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin loppuarviointi OmaStadi 2018-2019. Kansalaisuuden kuilut ja kuplat 5/2020. https://bibu.fi/wp/wp-content/uploads/2021/05/Bibu_OmaStadi_DIGI2.pdf

Setälä, M., Christensen, H.S., Leino, M., Strandberg, K., Bäck, M. & Jäske, M. (2020). Deliberative mini-publics facilitating voter knowledge and judgement: Experience from a Finnish local referendum. Representation. https://doi.org/10.1080/00344893.2020.1826565

Santonen, T. & Kaivo-oja, J. (2021). Towards exact definition and classification for Crowdsourcing Delphi methodology. Käsikirjoitus. Arvioitavana.

The Economist Intelligence Unit. (2021). Democracy Index 2020: In sickness and in health?The Economist Intelligence Unit Limited.

Värttö, M., Jäske, M., Herne, K. & Grönlund, K. (2021). Kaksisuuntainen katu: Poliitikot osallistujina puntaroivassa kansalaiskeskustelussa . Politiikka, 63(1), 28–53. https://doi.org/10.37452/politiikka.98388

 

Lisätietoja

ALL-YOUTH

Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään

BIBU

Kansalaisuuden kuilut ja kuplat

CORE

Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa

DigiIN

Palvelukulttuuria uudistamalla kaikki mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan

JUST-FOOD

Reilu ruokamurros: eriarvoisuuksien tunnistaminen ja ratkaiseminen matkalla kestävään, terveelliseen ja ilmastoneutraaliin ruokajärjestelmään

MFG4.0

Valmistus 4.0 - ja sen teknologiset, taloudelliset, koulutukselliset ja sosiaalipoliittiset strategiat

PALO

Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa