Nuoret haluavat vaikuttaa tulevaisuuttaan koskeviin päätöksiin

Viime vuosikymmeninä nuorten yhteiskunnallisesta osallistumisesta on käyty vilkasta keskustelua. Suomessa on panostettu osallistumisen rakenteisiin, jotka ovat valtakunnallisesti nuorten tavoitettavissa. Myös yhteiskunnallisen osallistumisen taso on suomalaisnuorten keskuudessa huippuluokkaa, ja nuorten yhteiskunnallisia asioita ja politiikkaa koskeva kiinnostus kasvaa edelleen.

Kun nuorten osallistumista lähestytään nuorten omista osallistumisen kokemuksista ja pyrkimyksistä sekä yhteiskuntaa ja tulevaisuutta koskevista näkemyksistä käsin, näkyviin tulee erilaisia osallistumisen muotoja (Honkatukia, Kallio, Lähde & Mölkänen 2020). Monet nuoret osallistuvat monin tavoin omassa arjen lähiympäristössään esimerkiksi toimien aktiivisesti ja vastavuoroisesti sosiaalisissa suhteissa. Nuoret tunnistavat monia omaan ja laajemmin yhteiskunnan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen liittyviä ilmiöitä, kantavat niistä huolta ja pitävät niihin vaikuttamista tärkeänä (Helne & Hirvilammi 2021; Ågren ym. 2020; Valtonen ym. 2021). Monet nuoret pyrkivät vaikuttamaan valinnoillaan sekä toimivat mielipidevaikuttajina ylläpitäen yhteiskunnallista keskustelua heille merkityksellisistä aiheista (Albrecht ym. 2020; Meriläinen & Piispa 2020; Ågren, Honkatukia & Kallio 2021). Nuorten näkemyksissä korostuvat työelämän ja työllistymisen lisäksi ja jopa näitä vahvemmin yhteiskunnan tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja suvaitsevuuteen sekä ekologiseen kestävyyteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät seikat (Ågren, Honkatukia & Kallio 2021; Valtonen ym. 2021). 

Nuoret eivät kuitenkaan aina itse tunnista oman vaikuttamisensa ja osallistumisensa yhteiskunnallista arvoa. Esteenä voivat olla institutionaaliset käytännöt ja nuoriin kohdistuvat asenteet, joiden vuoksi nuorten vaikuttaminen jää tunnistamatta, huomiotta ja kuulematta (Albrecht ym. 2020; Meriläinen & Piispa 2021; Suurpää & Ågren 2018). Marginaalisessa asemassa elävien nuorten osallistumisen esteeksi voi muodostua voimavarojen puute, erityisesti silloin, jos nuori kokee osallistumisen edellyttävän erityistä osaamista ja kyvykkyyttä (Koskinen & Mietola painossa; Tokola ym. 2019; Rättilä & Honkatukia 2021). Toisaalta osallistuminen edustuksellisissa rakenteissa (esim. poliittisissa puolueissa, järjestöissä, äänestämällä) ei välttämättä ole nuorille helppoa tai luontevaa. Siksi monet nuoret päätyvät toimimaan ja vaikuttamaan muualla kuin perinteisillä osallistumisen areenoilla.

Nuorten osallistuminen ei kuitenkaan voi jäädä irralliseksi päätöksentekojärjestelmistä. Jotta nuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin ja demokraattiseen päätöksentekojärjestelmään säilyy vahvana, on nuorten osallistumisen tapojen ja virallisten osallistumisrakenteiden välille haettava aktiivisesti silloittavia ratkaisuja yhteiskunnan eri tasoilla (Albrecht ym. 2021). Tällaisilla ratkaisuilla tavoitellaan ylisukupolvisen keskustelun vahvistamista (Tieto kiertoon -malli) sekä nuorten näkyvämpää osallistumista päätöksentekoprosesseihin tavoilla, jotka yhtäältä huomioivat sen, millaiset kysymykset ovat nuorille relevantteja ja polttavia, ja toisaalta hyödyntävät nuorten jo käyttöön ottamia osallistumisen tapoja ja ympäristöjä (Pietilä ym. 2021).

Nuorten osallistuminen on edellytys kestävälle päätöksenteolle. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että nuorten osallistuminen ei jää päätöksentekoprosessiin päälle liimatuksi kuulemiseksi, vaan osallistuminen näkyy myös tehtävissä päätöksissä. Erityisen tärkeää tämä on tehtäessä kauaskantoisia, ylisukupolvisia päätöksiä (Ågren, Honkatukia & Kallio 2021; Albrecht ym. 2021; Helne & Hirvilammi 2021).

Lähteet ja lisätietoja:

Albrecht, E., Leppäkoski, E., Vaara, E., Meriläinen, N. & Viljanen, J. (2021). Nuorten osallistuminen ilmastolain valmisteluun. Nuorisotutkimus 39(2), 46-61.

Albrecht, E., Tokola, N., Leppäsuo, E., Sinkkonen, J, Mustalahti, I., Ratamäki, O. & Viljanen, J. (2020). Nuorten ilmastohuoli ja ympäristökansalaisuuden muotoutuminen. Teoksessa: Elina Pekkarinen ja Terhi Tuukkanen (toim.) Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4.

Helne, T. & Hirvilammi, T.(2021). Puristuksissa? Nuorten kestävän hyvinvoinnin ehdot. Helsinki: Kela. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132534

Honkatukia, P., Kallio, J., Lähde, M. & Mölkänen, J. (2020). Omana itsenä osa yhteiskuntaa: Itsenäistyvät nuoret aikuiset kansalaisina. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1731-7

Koskinen, P. & Mietola, R. (painossa) Vammaisten lasten ja nuorten arkisesta osallisuudesta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Teoksessa Elina Pekkarinen & Anton Schalin (toim.) Vammaisuus ja lapsen oikeudet – lapsen elämää vamman kanssa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2021:4.

Meriläinen, N. & Piispa, M. (2020). "Antaa isojen herrojen ja rouvien päättää” – lasten ja nuorten oikeudet ja osallisuus ilmastonmuutoksen ajassa. Teoksessa: Elina Pekkarinen ja Terhi Tuukkanen (toim.) Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4.    

Pietilä, I., Meriläinen, N., Varsaluoma, J. & Väänänen, K. (2021). Understanding youths’ needs for digital societal participation: towards an inclusive Virtual Council. Behaviour & Information Technology. https://doi.org/10.1080/0144929X.2021.1912182

Rättilä, T. & Honkatukia, P. (2021) (toim.) Tutkien ja tarinoiden kohti pakolaistaustaisten nuorten kestävää hyvinvointia. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto

Suurpää, L. & Ågren, S. (2021). 18-vuotias, entä sitten? Itsenäistyvällä nuorella on oikeus käyttää ääntään. Anna ääni lapselle -blogisarja. 7.4.2021. https://www.lskl.fi/blog/18-vuotias-enta-sitten-itsenaistyvalla-nuorella-on-oikeus-kayttaa-aantaan/

Tokola, N., Rättilä, T., Honkatukia, P., Mubeen, F.E. & Mustalahti, I. (2019). ”Haluan tulla nähdyksi huiviltani” – Nuorten musliminaisten kokemuksia kuulumisesta työelämässä. Nuorisotutkimus 37(2): 21-35.

Valtonen, A., Ågren, S., Kallio, J. & Honkatukia, P. (2021). Avoin kirje työministerille. ALL-YOUTH-hankkeen blogikirjoitus. 4.6.2021. https://www.allyouthstn.fi/avoin-kirje-tyoministeri-tuula-haataiselle/

Ågren, S., Pietilä I. & Rättilä, T. (2020) Palkkatyökeskeisen ajattelun esiintyminen ammattiin opiskelevien työelämäasenteissa. Teoksessa Lotta Haikkola & Sami Myllyniemi (toim.) Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto & opetus- ja kulttuuriministeriö, 157–178. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2020/04/Nuorisobarometri_2019-netti.pdf

Ågren, S., Honkatukia, P. & Kallio, J. (2021). Onko nuorilla oikeus osallistua keskusteluun tulevaisuudesta? ALL-YOUTH-hankkeen blogikirjoitus 23.3.2021. https://www.allyouthstn.fi/onko-nuorilla-oikeus-osallistua-keskusteluun-tulevaisuudesta/

Tieto kiertoon -malli: http://www.allyouthstn.fi/wp-content/uploads/2019/11/Tieto_kiertoonA4web.pdf