Luottamusyhteiskunta vahvistuu instituutioiden avoimuuden avulla

Luotamme siihen, että yhteiskunnan eri osa-alueista vastaavat toimijat hoitavat asiat oikein, läpinäkyvästi ja demokraattisten periaatteiden mukaisesti, jolloin voimme itsekin sitoutua yhteiskuntaan. Luottamusyhteiskunnassa kansalaisvaikuttamisella on keskeinen merkitys. Digitaaliset työkalut voivat tehdä kansalaisvaikuttamisen helpoksi ja saavutettavaksi.

 

 

  • Sosiaalisen osallisuuden puuttumisen kokemus vähentää tyytyväisyyttä ja yhteiskunnallista luottamusta. Poliittisin päätöksin voidaan kuitenkin tukea eri väestöryhmien sosiaalista osallisuutta ja parantaa sitä.
    Aihetta tutkivat hankkeet: TITA, WIP
  • Julkisen hallinnon läpinäkyvyyttä lisätään luomalla menettelyt, joiden avulla levitetään avoimesti päätöksiä ja uudistuksia koskevaa informaatiota. Uudenlaisia, avoimia menettelytapoja tarvitaan myös sidosryhmä- ja kansalaiskeskustelulle kansalaisia askarruttavista huolenaiheista ja epävarmuuksista.
    Aihetta tutkivat hankkeet: ETAIROS, WIP
  • Eriarvoistumista estää ja luottamusta edistää kansalaisten päivittyvä ymmärrys digitalisaation ja tekoälyn perusteista, mahdollisuuksista ja vaikutuksista, sekä kyky hyödyntää tekoälyä ja sen tuottamaa tietoa. Luottamusyhteiskunnan säilymisen edellytyksenä on tekoälypohjaisen päätöksenteon läpinäkyvyys.
    Aihetta tutkivat hankkeet: ETAIROS
  • Hyvinvointiyhteiskunnassa pienet elintasoerot ja yhtenevät mahdollisuudet lisäävät luottamusta. Luotettavat ja toimivat instituutiot luovat vahvan pohjan yhteiskunnalliselle ja ihmisten väliselle luottamukselle.
    Aihetta tutkivat hankkeet: TITA

Kansalaisvaikuttamisella ja kansalaisten osallistumisella yhteisten asioiden hoitamista koskevaan dialogiin on keskeinen merkitys yhteiskunnallisen luottamuksen rakentumiselle ja ylläpitämiselle. Yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden, turvallisuuden ja toimivuuden kannalta on oleellista, että luottamus ihmisten välillä ja yhteiskunnallisiin instituutioihin säilyy. (Niemelä ym. 2019; Kangas ym. 2019 ja 2021a)

Luotettavat ja toimivat instituutiot luovat vahvan pohjan yhteiskunnalliselle ja ihmisten väliselle luottamukselle. Poliittiset päätöksentekotavat vaikuttavat suuresti eri väestöryhmien sosiaaliseen osallisuuteen. Tutkimusten mukaan kansalaisten tyytyväisyys esimerkiksi hallituksen toimiin vaihtelee väestöryhmittäin, ja luottamus toisiin ihmisiin ja instituutioihin on heikointa toimentulovaikeuksien kanssa kamppailevilla.

Mielikuvat, eli mitä asiat näyttävät, vaikuttavat ihmisten käsityksiin hallituksen toiminnasta ja julkisen vallan päätöksenteosta. Yksittäiset asiat, kuten poliittiset kriisit ja niiden hoitaminen, vaikuttavat usein ihmisten näkemyksiin koko hallituksen toiminnasta. Julkisen hallinnon ja poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä onkin lisättävä luomalla menettelyt avoimelle päätöksiä ja uudistuksia koskevan informaation levittämiselle sekä sidosryhmä- ja kansalaiskeskustelulle kansalaisia askarruttavista huolenaiheista ja epävarmuuksista (Kangas ym. 2021b). Poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa myönteisesti eri väestöryhmien osallisuuteen ja luottamuksen ylläpitämiseen. (Kujala ym. 2020).

Teknologian mahdollistaessa nopean ja laajasti saavutettavan informaation on toimijoiden osoitettava olevansa kansalaisten luottamuksen arvoisia (mm. avoimuus, eri näkökulmien huomioiminen, kunnioitus, oikeudenmukaisuus) ja rakennettava luottamusta herättävä toimintaympäristö yhteistyölle. Etenkin tekoälypohjaisen päätöksenteon läpinäkyvyyden varmistaminen on luottamusyhteiskunnan säilymisen edellytys. (Koskimies ym. 2021).

Lähteet ja lisätietoja

Kangas, O., Niemelä, M. ja Ylikännö, M. (2019), ‘All you need is trust’, http://blogs.bath.ac.uk/iprblog/2019/11/14/all-you-need-is-trust-results-from-the-finnish-basic-income-experiment/

Kangas, O., Ylikännö, M. & Niemelä M. (2021a), ‘Trust, capabilities, confidence and basic income’, in Kangas, O., Jauhiainen, S., Simanainen, M. & Ylikännö, M. (eds.): Experimenting with Unconditional Basic Income: Lessons from the Finnish BI Experiment 2017-2018. Cheltenhamn: Edward Elgar, pp. 117-133.   https://www.elgaronline.com/view/edcoll/9781839104848/9781839104848.00018.xml

Kangas, O., Airio, I., Koskenvuo, K., Kuivalainen, S. & Tenhunen, S. (2021b), ’Information and legitimacy: results from an experimental survey on attitudes to the 2017 pension reform in Finland’, Journal of Pension Economics and Finance (2021b), (1), 1–16; https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/IJSSP-07-2020-0267/full

Koskimies, E., Nieminen, M., Senvall, J., Hallamaa, J., Leikas, J. & Salo-Pöntinen, H. (2021). Suomeen tarvitaan koordinoitu, vastuullisuutta korostava tekoälypolitiikka. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/21_02_suomeen_tarvitaan_vastuullisuutta_korostava_tekoalypolitiikka2.pdf

Kujala, P., Kähäri, A. & Niemelä, M. (2017). Eriarvoisuus heijastuu poliittiseen tyytymättömyyteen.  https://www.aka.fi/strateginen-tutkimus/strateginen-tutkimus/tutkimusta-tiedon-kayttajalle/blogi/blogit-2020/eriarvoisuus-heijastuu-poliittiseen-tyytymattomyyteen/

 Niemelä, M., Kujala, P. & Kangas, O. (2019). Luottamus ja taloudellinen eriarvoisuus. Teoksessa Poliittinen ja sosiaalinen luottamus - Polut, trendit ja kuilut. Valtionvarainministeriön julkaisuja 31.

Tenhunen, S., Airio, I., Kangas, O., Koskenvuo, K. & Kuivalainen, S. (toim.) (2019). Eläketiedon merkitys: Suomalaisten mielipiteet vuoden 2017 eläkeuudistuksesta. Helsinki: ETK, Tutkimuksia 02/2017.

Ylikännö, M, Kangas, O. ja Hakala, A. (2018). Luottamus ja sosiaaliturva yhteiskunnallisen turvallisuuden takeena. https://blogit.utu.fi/tita/luottamus-ja-sosiaaliturva-yhteiskunnallisen-turvallisuuden-takeena

 

Lisätietoja

ETAIROS

Eettinen tekoälyn hyödyntäminen yhteiskunnan ohjauksessa

TITA

Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana

WIP

Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka