Osallistuva kansalaisuus ja muuttuva hallinta – Ratkaisuja tieteestä

Kunnille on kehitetty uusia välineitä kestävyysjohtamiseen

Säde-Tuulia Laukka — Mon, 08 Sep 2025 11:14:38 +0000

Perinteiset johtamismallit eivät riitä vastaamaan monimutkaisiin kestävyyskysymyksiin, jotka vaativat pitkäjänteistä, osallistavaa ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja johtamista. Kunnille on tarjolla välineitä kestävyysjohtamisen tueksi. Niiden avulla kunnat voivat toimia aktiivisesti kestävän tulevaisuuden tekijöinä ja suunnannäyttäjinä. Alla esitetyt kuusi tutkimukseen perustuvaa suositusta tukevat kunnallista päätöksentekoa tässä tehtävässä – ne auttavat rakentamaan strategisesti johdettua, vaikuttavaa ja oikeudenmukaista kestävyysmurrosta.

Nykyinen kuntien ohjaus ei johda asetettuihin hiilineutraaliustavoitteisiin

Säde-Tuulia Laukka — Mon, 01 Sep 2025 06:59:59 +0000

Kiinteistö- ja rakennusala on keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se tuottaa arvioiden mukaan yli kolmanneksen maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Perinteisesti suurin osa näistä päästöistä on liittynyt rakennusten käytön aikaisiin energiatarpeisiin. Viime vuosina kuitenkin sekä energiatehokkuuden parantuminen että energiasektorin nopea siirtyminen kohti vähähiilisiä tuotantomuotoja ovat merkittävästi vähentäneet käytön aikaisia päästöjä. Tämä kehitys on muuttanut rakennusten elinkaaren aikaisen päästökuorman painopistettä siirtäen huomion yhä enemmän tuote- ja rakentamisvaiheiden ilmastovaikutuksiin.

Rakentamisen tieltä menetetty hiilivarasto tulee kompensoida

Säde-Tuulia Laukka — Mon, 01 Sep 2025 06:50:24 +0000

Maankäytön suunnittelussa tulisi lähtökohtaisesti varmistaa, ettei kaupunkivihreän määräala vähene. Kaupungistumisen kiihtyessä tämän tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin yhä haastavampaa, mikä näkyy jo monissa uusissa kaavahankkeissa, kuten esimerkiksi Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksessa. Useat kunnat ovat ottaneet käyttöön ekologisen kompensaation mallin, jonka tavoitteena on hyvittää uudisrakentamisen aiheuttamia luontoarvojen menetyksiä. Samaa periaatetta tulisi laajentaa koskemaan myös alueellisia hiilivarastoja.

Tuloihin perustuva asuinalueiden segregaatiokehitys on vahvistunut

Säde-Tuulia Laukka — Wed, 13 Aug 2025 13:16:05 +0000

Kaupunkialueiden eriytymiskehitys on monitasoinen ilmiö, joka kytkeytyy tiiviisti yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja maankäyttöpoliittisiin muutoksiin. Suomessa tuloihin perustuva asuinalueiden segregaatiokehitys on vahvistunut selvästi viime vuosikymmeninä, kun taas etninen eriytyminen on säilynyt maltillisempana ja kaupunkikohtaisesti vaihtelevana. Eriytyminen on erityisen voimakasta kerrostalovaltaisilla alueilla, joiden väestörakenne ja fyysinen ympäristö altistavat ne sosiaalisen kestävyyden haasteille. Ratkaisujen löytyminen edellyttää kokonaisvaltaista otetta, jossa yhdistyvät kaupunkisuunnittelu, asuntopolitiikka ja eri hallinnontasojen välinen koordinaatio.

Kestävä kaupunkikehitys edellyttää systemaattisempaa maankäyttöpolitiikkaa

Säde-Tuulia Laukka — Sun, 06 Jul 2025 12:18:30 +0000

Maankäyttöpolitiikalla – eli kunnan harjoittamalla maapolitiikalla ja kaavoituksella – on keskeinen rooli kestävän kaupungistumiskehityksen ohjaamisessa. Lainsäädäntö tarjoaa kunnille vahvan autonomian niin maankäyttöpoliittisten tavoitteiden asettamisessa kuin maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen käytössä. Maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen valikoima Suomessa on lähtökohtaisesti kattava. Tämä valikoima tarjoaa kunnille monipuoliset mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen ja asuntotarjonnan ohjaamiseen. Nykyisiin maankäyttöpolitiikan toimintatapoihin liittyy kuitenkin haasteita, jotka saattavat heikentää maankäyttöpolitiikan vaikuttavuutta, aiheuttaa tahattomia tai ristiriitaisia vaikutuksia sekä heikentää harjoitetun politiikan hyväksyttävyyttä. Maankäyttöpolitiikan toimintatapoja tulisi kehittää politiikkasyklien eri vaiheissa: tavoitteiden asettamisesta ohjauskeinojen valintaan ja vaikutusten arviointiin.

Yhteiskunnan kriisivalmius edellyttää lainsäädännön uudistustyötä ja selkeitä toimivaltasuhteita

Säde-Tuulia Laukka — Thu, 05 Dec 2024 14:41:28 +0000

COVID-19-pandemia osoitti eurooppalaisen kriisinhallinnan pääosin toimivaksi ja rakenteiltaan kestäväksi. Suomessa etenkin säädösten perustuslainmukaisuuden valvonnalla ja laillisuusvalvonnan keinoin kyettiin osaltaan turvaamaan perusoikeuksien toteutumista. Silti puutteita ilmeni erityisesti kriisilainsäädännössä, joka osoittautui osin riittämättömäksi ja epäselväksi. Päätöksenteon avoimuus kärsi keskitetyn toimintamallin vuoksi, mikä rajoitti eri tahojen osallistumista. Erityisesti laitoksissa asuvien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeudet jäivät vajaiksi. Jatkossa on tarpeen turvata kriisivalmius, tarkentaa toimivaltasuhteita ja varmistaa kaikkien osallistumismahdollisuudet ja oikeuksien toteutuminen kriisitilanteissa.

Hiljaiset ryhmät huomioitava paremmin lainvalmistelussa

Säde-Tuulia Laukka — Mon, 24 Apr 2023 12:24:27 +0000

Julkisen vallan tulee edistää yksilön osallistumista ja mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Lainvalmistelussa kaikilla ei kuitenkaan ole tosiasiallisia mahdollisuuksia tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Lainsäädäntötyö voi tuntua kaukaiselta etenkin, jos elämässä on osallisuutta haittaavia rajoitteita. Moni jää hiljaiseksi. Hiljaiset ryhmät ovat usein voimallisen sääntelyn kohteina ja siksi erityisen alttiita laeista aiheutuville tarkoittamattomille haittavaikutuksille. Heitä ovat esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset ja vangit. Hiljaisten ryhmien kuuleminen ja kokemusperäisen tiedon huomioiminen vahvistavat valmistelun tietopohjan realistisuutta, mikä auttaa valmistelemaan paremmin toimivia lakeja. Hiljaisten ryhmien tavoittaminen perinteisin kuulemismenetelmin on kuitenkin vaikeaa. Tarvitaan uusia dialogisia keinoja kuulla näitä ryhmiä.

Pehmeä turvallisuus vahvistaa yhteiskunnan vakautta

Säde-Tuulia Laukka — Mon, 20 Jun 2022 08:00:53 +0000

Pehmeä turvallisuus on turvallisuuden muoto, joka lujittaa yhteiskunnan vakautta ja edesauttaa demokraattista osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia kaikille. Keskeisiä keinoja pehmeän turvallisuuden vahvistamiseksi ovat kansalaisten, erityisesti nuorten ja vähemmistöjen, osallistumisen ja kansalaistaitojen, kuten kriittisen lukutaidon, edistäminen. Näillä on kasvava merkitys yhteiskunnallisista murroksista selviytymisessä ja konfliktien ratkaisemisessa. Kokonaisvaltaista turvallisuutta lisäävät myös huoltovarmuus, ruokajärjestelmän omavaraisuuden kasvu ja päättäjien kyky tehdä nopeita päätöksiä kriisitilanteissa.

Tämä kortti pohjautuu europarlamentaarikkojen ja strategisen tutkimuksen hankkeiden tutkijoiden Saumakohtia-dialogitapaamiseen, joka käsitteli nuoria, turvallisuutta ja rauhaa.

Suomalaisen demokratian kipukohdat ja niiden ratkaisumahdollisuudet

Säde-Tuulia Laukka — Fri, 01 Oct 2021 19:30:53 +0000

Maailmaa muuttavat megatrendit haastavat myös suomalaista suhteellisen vahvaa demokratiaa. Poliittisen päätöksenteon haasteena on, että monet poliittiset ratkaisut vaikuttavat ihmisiin ja ihmisryhmiin eri tavoin ja jakavat ryhmiä voittajiin ja häviäjiin. Tämä koskee myös tulevaisuuden sukupolvia, jotka joutuvat kestämään osan erilaisten päätösten – tai päättämättömyyden – pitkän aikavälin seurauksista. Viime vuosikymmeninä demokratian vahvistamiseksi on kehitetty erilaisia demokratiainnovaatioita, jotka tarjoavat vaikuttamiskanavia, lisäävät vuoropuhelua ja edistävät kestävää päätöksentekoa.

Luottamusyhteiskunta vahvistuu instituutioiden avoimuuden avulla

Säde-Tuulia Laukka — Fri, 01 Oct 2021 13:22:34 +0000

Luotamme siihen, että yhteiskunnan eri osa-alueista vastaavat toimijat hoitavat asiat oikein, läpinäkyvästi ja demokraattisten periaatteiden mukaisesti, jolloin voimme itsekin sitoutua yhteiskuntaan. Luottamusyhteiskunnassa kansalaisvaikuttamisella on keskeinen merkitys. Digitaaliset työkalut voivat tehdä kansalaisvaikuttamisen helpoksi ja saavutettavaksi.