Nuorten luottamus rakentuu hyvistä kohtaamisista ja kuulluksi tulemisesta

Katri Mäkinen-Rostedt — Tue, 09 Jun 2026 13:16:28 +0000

Nuoren hyvinvointiin vaikuttavat arjen ihmissuhteet, vapaa-ajan mahdollisuudet, ammattilaisten hyvinvointi, koulun ja palveluiden vuorovaikutus nuoren ja hänen perheensä kanssa sekä muut ympäristöt, joihin nuori kiinnittyy. Aikuisten taipumus ajatella “tietävänsä paremmin”, eli niin sanottu adultismi, voi estää aidon vuorovaikutuksen, jolloin nuoren oma kokemus sivuutetaan. Aikuisten tarjoamat ratkaisut ongelmiin eivät aina vastaa nuorten tarpeita ja kokemukset esimerkiksi palveluiden onnistumisesta tai nuoren kuulluksi tulemisesta voivat erota toisistaan. Siksi on tärkeää, että nuoren arkiympäristöjen kehittämisessä tehdään nuorilähtöisiä ratkaisuja ja lisätään nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksiin.

Riskitekijöitä lasten ja nuorten kokemalle yksinäisyydelle ja ulkopuolisuudelle voidaan vähentää

Säde-Tuulia Laukka — Mon, 22 Dec 2025 10:59:14 +0000

Eri selvitysten mukaan suomalaisista lapsista ja nuorista jopa 30 % kokee toistuvaa yksinäisyyttä. Yksinäisyydelle altistavia tekijöitä löytyy sekä yksilöön että ympäristöön liittyvistä tekijöistä: perityistä ominaisuuksista, opituista toimintamalleista, tunne-, itsesäätely- tai sosiaalisten taitojen puutteista, persoonallisuuden piirteistä, haitallisista elämäntapahtumista ja turvattomista vuorovaikutussuhteista. Sosiaalisia yksinäisyydelle altistavia tekijöitä voivat olla lisäksi esimerkiksi kiusatuksi tuleminen, ulkopuolelle jääminen ja kuuluminen sellaiseen vähemmistöryhmään, johon kohdistuu ennakkoluuloja. Usein kyseessä on tilanne, jossa ihmisen kohdalle osuu useampia tekijöitä. Myös mielenterveyden häiriöiden yhteys yksinäisyyteen on kahdensuuntainen: psyykkinen oireilu voi lisätä yksinäisyyttä, mutta samalla yksinäisyyden kokemukset voivat kokemusten kuormittavuuden vuoksi voimistaa muuta oireilua. On tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa yksinäisyyden kokemus on osa mielenterveyden häiriötä ja kohdentaa toimenpiteet myös tähän mahdolliseen muuhun toimintakykyä laskevaan oireiluun. Yksinäisyyden riskejä voidaan kuitenkin pienentää niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Tietyt taidot ja ympäristöt voivat suojata lasta ja nuorta yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksilta.

henkinen hyvinvointi – Ratkaisuja tieteestä

Nuorten luottamus rakentuu hyvistä kohtaamisista ja kuulluksi tulemisesta

Riskitekijöitä lasten ja nuorten kokemalle yksinäisyydelle ja ulkopuolisuudelle voidaan vähentää